Koiranpentu haukkuu kotona, apua :(

Jättäkää ne lelut ja aktiviteetit pois. EI sitä koiraa ole tarkoitus pitää päivää aktiivisena ja touhussa, jolloin se todennäköisesti myös haukkuu, vaan sen on tarkoitus vähän pitkästyä ja käydä levolle. Eli mahdollisimman uninen saisi olla pentu kun lähdet, ei riehulenkkejä eikä muuta aamulla, ja sitten ilman mitään tekemisen jättämistä sinne vaan kotiin. 

Yleisesti ottaen, on kokemukseni mukaan parempi jättää pentu tunneiksi yksin mahdollisimman pienenä. 7-8-viikkoinen kun ei vielä jaksa kovin kauaa haukkua ikävää vaan todennäköisesti noin vartissa alistuu kohtaloonsa että ei emäntä tai isäntä palaa joten paras käydä nukkumaan. Kolmekuinen voikin olla jo paljon sitkeämpi tapaus, voi tosiaan jaksaa ulista ja haukkua tunteja jos sitä "yksinjäänti" ottaa aivoon. Mutta tosiaan, ensin kannattaa kokeilla tuo aktiviteettien poisjättö. Ja ainakin viikon-pari katsella vähenisikö haukku itsestään. Jos ei, nini sitten ei auta kuin alkaa kouluttaa vähitellen niin, että tekee esim. vapaapäivinä valelähtöjä ja jää kuuntelemaan oven taa haukkua. Palaa sitten välillä mieluiten ennen kuin koira alkaa haukkua palkkaamaan sitä, ja vähitellen pidentää aikaa jonka koira on yksin eikä hauku.

Aamulla ei myöskään kannata tehdä liian pitkää lenkkiä sen pennun kanssa ja viimeisen vartin aikana ennen lähtöä ei kannata noteerata sitä pentua ollenkaan. Viikonloppusin, tai milloin olettekaan kotosalla, kannattaa alkaa tehdä harjoituksia jättämisen suhteen ja palkita se onnistumisesta.

Alkuun me ei jätettykkään mitään aktiviteetejä ja silloin se räksytti kuulema enemmän.

Aamuisin on vain pikapissatus kaikilla koirilla ulkona. Päivällä sitten on kunnon lenkit.

Pelottaa miten naapurit kestävät tämän koulutusvaiheen.

ap

Ehkä se sit pitää väsyttää aamuisin ennen lähtöä? Heräät reippaasti aiemmin, viet sen pitkälle lenkille, leikit ja riehut sen kanssa ja sitten annat ruuan. Ja vielä jää aikaa sen siinä olla ja ihmetellä, kun syöt aamupalaasi yms yms.

Oletteko totuttaneet sitä ollenkaan jäämään yksin?

Alat viemään vaikka roskia useammin että se jää kotiin yksin eka ihan pariksi minuutiksi ja sitten pidemmäksi.

Älä anna koiralle mitään huomiota väh. 15 minuuttiin ennenkuin lähdet pois, ei mitään moikkauksia eikä mitään.

Pitäisiköhän lapsetkin kasvattaa samalla tavalla? Vähän ennen töihin lähtöä tai päiväkotiin jättämistä osoittettaaisiin jo, että heistä ei välitetä. Voisi turha äidinkaipuu sammua nopeammin. Lelut voi naulata lattiaan, että tekemisen puute saa apaattiseksi ja hiljaiseksi. Tervehenkistä.

[quote author="Vierailija" time="20.02.2013 klo 09:51"]

Pitäisiköhän lapsetkin kasvattaa samalla tavalla? Vähän ennen töihin lähtöä tai päiväkotiin jättämistä osoittettaaisiin jo, että heistä ei välitetä. Voisi turha äidinkaipuu sammua nopeammin. Lelut voi naulata lattiaan, että tekemisen puute saa apaattiseksi ja hiljaiseksi. Tervehenkistä.

[/quote]

Tämä ihmisrinnastus on aika tyhmä. Ihminen ja koira ja näiden kehitys on niin valtavan erilaisia. Koirallehan on luonnollista luonnossakin, että pentuna sen täytyy jäädä yksin kun lauman aikuiset lähtevät metsästämään, pentujen emä niiden mukana. Sen aikaa niiden täytyy vaan odotella pesän läheisyydessä HILJAA (etteivät houkuta petoja) ja toivoa että niiden emä palaa ja tuo ruokaa. Ihmislapselle taas ei olisi mitenkään luonnollista jättää sitä yksin pitkiksi aikoja, jopa luonnonkansojen ihmiset kantavat jälkeläisiään mukanaaan kun lähtevät ruokaa keräilemään tai kaivolle tms. 

Muuten myös koiraemät tekevät niin että eivät erityisesti lähtiessään pentueen luota jonnekin, osoita niille hellyyttä siinä vaiheessa, mutta auta armias kun emä palaa, niin johan on nuolemista ja iloa! 

Ap lisaa vielä

Niin siis päivällä on myös "pitkiä" lenkkejä, siis sen mittaisia mitä tuon ikäisen kanssa on hyvä tehdä.

Pitkille lenkeillehän tuota ei saa viedä kasvuvaiheessa.

Otan nyt vkl koulutusviikonlopun.

Lapsi lähtee mummolaan, ja isompi koira mökille.

Istutaan rapussa ja tullaan minuutinvälein takaisin yms.

Toinen mitä kyselisin on hihnassa hilluminen.

Olen normaalisiti saanut koulutettua koiran kuin koiran hihnaan suht helposti, paitsi tämä...

Kiskoo, hilluu, hyppii, syö lunta ja on aivan sekopäinen.

EI auta stoppaaminen, suunnan vaihto tms. Palkitseminen ei onnistu kun ei ole hetkeäkään mistä voisi palkita.

Huomaan, että on astetta kovapäisempi yksilö kyseessä eli lisää vinkkejä kaipailen.

Kyllä tästä vielä koira tehdään :)

Meillä koulutettiin pentua nättiin hihnakäytökseen loistavalla koirakoulusta saadulla vinkillä. Namia taskuun ja käyttöön joko naksutin tai sitten äänimerkki suulla annettuna (helpompaa, naksu vie aina yhden käden). Äänimerkki voi olla vaikka "chip" tai "naks". Ehdollista pentu ensin äänelle (tämän varmaan tiedät miten tehdään, jos et niin netistä löytyy). Sitten vaan pennun kanssa kävellen treenaamaan. Aina vieressä nätisti kävelystä äänimerkki ja nami. Meillä ei myöskään toiminut pysähtymiset, ei suunnan vaihdot eikä muutkaan. Mutta tämä toimi. Sun pitää olla vaan sitkeä, palkkion kanssa sun tulee olla nopea. Ensin haet koiran huomion hyvällä namilla (ei mitään perushuttua vaan vaikka grillikanaa tms). Kyllä se siitä lähtee!

terveisin haastavan terrierin omistaja :D

Meillä sisällä osaa yhdistää käskyn KATSO- namiin. Toimii loistavasti, ulkona vaan se järki pakenee päästä totaalisesti.

Herkut meillä vaihtelee päivittäin.

Ehkä tämä vielä tästä

ap

[quote author="Vierailija" time="20.02.2013 klo 09:57"]

Kiskoo, hilluu, hyppii, syö lunta ja on aivan sekopäinen.

EI auta stoppaaminen, suunnan vaihto tms. Palkitseminen ei onnistu kun ei ole hetkeäkään mistä voisi palkita.

Huomaan, että on astetta kovapäisempi yksilö kyseessä eli lisää vinkkejä kaipailen.

Kyllä tästä vielä koira tehdään :)

[/quote]

Ei se ole kovapäinen kun hihnassa hilluu, vaan vain vilkas. Ei se piruuttaan sulle kettuile vaan se on täynnä energiaa eikä vielä tuossa iässä jaksa keskittyä koulutukseen. Itse tykkään tehdä niin etten yritäkään kovin vilkkaita koiria noin pienenä saada kävelemään hihnassa hillitysti, vaan saavat aika vapaasti poukkia fleksin päässä. On sitten noin sata kertaa helpompaa opettaa se rauhallinen hihnakävely jo rauhoittuneelle vähän vanhemmalle koiralle. Itse asiassa mun ei ole koskaan sitä tarvinnut edes opettaa, itsestäänhän nuo on alkaneet rauhassa iän myötä kävellä vetämättä tai loikkimatta, vaikka pentuna on saaneet tehdä mtiä mielii.

Ehkä kannattais ostaa sellaista öljytuoksua tms, josta leviää ns emäntuoksua huoneeseen, moni pentu rauhoittuu sen avulla, ja eihän tila ole liian iso, jossa pentu päivänsä viettää?

terrierin omistaja vielä jatkaa: juu kyllä meilläkin koira oppi käskyn KATSO ihan "vauvana", mutta ulkona hihnakävelyn opettamisessa toimi nimenomaan tämä toinen kikka. Unohtui vielä se, että palkitse koira maahan, älä siis suoraan kädestä. Koira joutuu "metsästämään" namin, ja keskittyy sitten siihen. Voit palkata vaikka hieman tulosuuntaan, että koira joutuu tarkkailemaan sinua koko ajan nähdäkseen mihin nami menee. Kärsivällisyyttä! Alkuun tämä on hidasta kun pentu on vilkas, muistan kun meilläkin mies aikanaan manasi että "eihän me voida loppueläämää tälleen tän koiran kanssa toimia". No eipä tarvinnutkaan, kun viesti alkoi mennä perille niin hihnassa on kuljettu tosi nätisti. Mutta sitä en voi liikaa korostaa että NAMI PITÄÄ OLLA JOTAIN TOSI HYVÄÄ. Aika moni pentu tekee melkein mitä vaan kun herkut on kohdallaan.