Mies valehtelee jatkuvasti

[quote author="Vierailija" time="31.05.2013 klo 16:58"]

Naisen vika kun mies valehtelee? :D Aika paksua, mielestäni.

[/quote]

Ei välttämättä niinkään naisen vika, vaan sen jolle valehdellaan vika. Voi se olla mieskin jolle valehdellaan :) Ja tässä olen minäkin samaa mieltä. Se jolle valehdellaan on yleensä jonkin asteinen kontrollifriikki.. Oli sitten mies tahi nainen. :)

Henkilökohtainen kokemukseni miehenä on sellainen, että osalle naisista pitää vain yksinkertaisesti valehdella. He haluavat elää omanlaistansa elämää, johon miesten tavat eivät sovi.

Miten sä ap. Jaksat olla täällä ihan joka ikisen aiheen aloittaja? Mä en jaksa enää kun kukaan muu ei keksi aiheita kuin ap.

Perhehelvetti alkoholistin kanssa alkoi meillä just noin: Salakännit baarissa päivällä mun duunissa ollessa.

Varo.

Musta tuntuu että olet aika kontrollifriikki, ap. Jotkut asiat ovat yksityisiä, kuten pornon katselu. Ei siitä välttämättä halua keskustella samalla tavoin kuin maidon ostamisesta. Musta tuntuu, että sun pitäisi opetella hienotunteisuutta ja antaa miehelle tilaa.

Naiset tulevat hermoheikoiksi kun pikkulapset joilta on viety kaikki karkit kun kaikki ei suju heidän suunnitelmien mukaan niin miesten on vaan helpompi valehdella asiat sellaisiksi, mitä naiset haluavat kuulla.

[quote author="Vierailija" time="31.05.2013 klo 15:04"]

Naiset tulevat hermoheikoiksi kun pikkulapset joilta on viety kaikki karkit kun kaikki ei suju heidän suunnitelmien mukaan niin miesten on vaan helpompi valehdella asiat sellaisiksi, mitä naiset haluavat kuulla.

[/quote]

JUURI NÄIN!!

[quote author="Vierailija" time="21.04.2013 klo 23:14"]

Aiemmin pidin miestäni nimenomaan rehellisenä ja luotettavana, mutta nyt lähiaikoina olen huomannut hänen valehtelevan minulle eri asioista. 

Esim. hän on suhteemme alusta alkaen (nyt yli 4v yhdessä) luvannut lopettaa tupakoinnin viimeistään jos jää työttömäksi, mutta ei sitten kuitenkaan ole lopettanut. Ja nyt taas jonkin aikaa sitten sanoi lopettavansa mutta tuli ilmi että hän polttaa edelleen salaa. Eniten siinä ärsytti nimenomaan se valehtelu, se että pokkana sanotaan päin naamaa ettei polta enää ja sitten satun tulemaan kauppaan sisään juuri samana hetkenä kun ukko kassalla ostamassa tupakkaa. Muutenkin olin käytöksestä jo arvannut että oikeasti polttaa. No en siitä edes suuttunut ja pian mies taas lupaili "oikeasti" lopettaa, mutta kappas vaan pian jäi taas kiinni siitä että olikin koko "savuttoman aikansa poltellut aina kun minun silmä vältti.

Yhtenä päivänä taas valehteli olleensa koko päivän kotona, vaikka oli oikeasti ollut baarissa ja oli humalassa. Ikään kuin minä en näkisi että hän on humalassa. Mutta ei se humala ollut edes se ongelma vaan se valehtelu.

Ja nyt taas. Olin eilis illan ystävieni kanssa viettämässä iltaa ja kun tulin kotiin kone oli päällä ja huomasin siinä olevan jonkin seksi live chatin ponnahdus ikkuna joita joskus pornosivuilta tulee. Minua vaan huvitti että "aha täällä on katottu pornoa" eikä se ollu mikään ongelma koska itsekin katson ja mieheni tietää sen enkä ole ikinä vastustanut hänen pornon katseluaan. Mutta huvikseen naureskellen mainitsin seuraavana päivänä että olis sitten katsellut pornoa. Niin hän kiven kovaa väitti ettei ole mitään pornoa katsonut vaan meni samaan aikaan nukkumaan lapsemme kanssa. Sanoin sitten että kun siellä oli sellainen seksi chatti auki joka usein aukeaa jos menee pornosivulle, niin ukko vaan edelleen väittää ettei ainakaan hän ole sellaisella sivulla käynyt mistä se olisi voinut tulla. (mutta kukaan muu se ei voi olla, koska lapsemmekin on vasta 2v) Mutta äsken kävin sitten katsomassa sivuhistoriaa ja siellä oli käyty juurikin sillä pornosivulla millä mieheni yleensäkin käy. Ja ei siinä mitään, mutta miksi ihmeessä hän valehtelee???

Ei mua pornon katselu loukkaa pätkääkään, mutta valehtelu kyllä. Mistä mä enää tiedän millon se puhuu totta ja millon ei? :O 

Miten mun pitäis tällaseen suhtautua?

[/quote]

Hehe. Ilmeisesti miehesi kuuluu näihin tyhmemmänpuoleisiin röökaajiin (joita on röökaajista noin 99 %), joiden mielestä kukaan ei tiedä heidän polttavan eikä sitä voisi mitenkään arvata varsinkaan hajusta?

 Valehtelijoilla on useimmiten paljon alle keskitasoa oleva älykkysosamäärä. Tästä johtuu valehtelu, eivät ymmärrä omaa raukkamaisuuttaan. Onnettomia yrityksiä saada toiset ihmiset uskomaan mitä ihmeellisimpiä selityksiä. Voi sitä myötähäpeää kun huomaa toisen valehtelevan. 

Surullista kaikessa on synti joka tuhoaa. Valehtelu on syntiä. Häpeä ja syyllisyys on luonnollinen reaktio omantunnon huomaamaan syntiin. Synti tuhoaa ihmisen, lähimmäiset ja jopa luomakunnan. Ihminen tarvitsee sovittajaa (Jeesus) ja anteeksiantoa ja antamista. Mutta synti täytyy ensin tunnustaa ja sitten hylätä. Siihen voiman tuo Pyhä Henki kun uskomme Jeesuksen ristintyöhön. Parisuhteessa tärkeää on luottamus. Se ei rakennu valheen päälle vaan totuuteen. Kun ihmisellä on todellinen halu elää rehellisesti ja jos sitten lankeaa epärehellisyyteen niin pitäisi tunnustaa se. Puolisoiden välillä jos on rakkautta he sitten antavat anteeksi toisillensa lankeamiset. Rehellisyys on siis todella tärkeää ja vapauttaa elämään ilman epäluuloja ja pelkoja epärehellisyydestä. Jatkuva valehtelu paaduttaa ja ajan myötä vie luottamuksen ja tahraa rakkauden.

Oliko ap: esimerkit nyt huonoja kun moni ajatteli että mies vaan "peittelee paheitaan".

Meillä mies vaihtelee myös kaikenlaisesta. Pikkuasioista nimenomaan jää kiinni, mutta tottakai jatkuvasti mietin vlehteleeko myös isoista asioista. Meillä tämä on mennyt siihen pisteeseen etten oikein voi mihinkään uskoa mitä mies sanoo. Ja valehtelee siis sellasesta mistä ei tarvitsisi, esim onko käynyt kaupassa vai ei, onko hänellä käteistä vai ei, kävikö tankkaamassa millä bensa-asemalla, ostiko kaupasta kalaa vai lihaa jne.

[quote author="Vierailija" time="21.04.2013 klo 23:46"]Minäkin olen lopettanut tupakoinnin, mutta polttelen säännöllisin väliajoin mieheltä salaa. En jaksa sitä paheksuvaa ylenkatsetta "sinunhan piti lopettaa" ja lässynkässyn. Piti piti, mutta koukussa minä olen lopun ikääni. Se hyvä puoli, että ainakin poltan paljon vähemmän kuin polttaisin, jos mies hyväksyisi tupakoinnin. Noin kerran kuussa ratkean ja ostan askin, yleensä nakkaan sen puolivälissä yleiseen roskikseen, niin etten pääse edes hakemaan sitä takaisin.
[/quote]

Selkärangaton paska

Tell the truth, always tell the truth. Kuuntelin sympaattisen prof. Randy Pauschin jäähyväisluentoa elämälle. Tämä oli yksi hänen viesteistään läheisilleen ja muille.

Rehellisyys on vapauttavaa. Kun on kertonut totuuden, on tehnyt palveluksen vuorovaikutukselle, suhteelle, ilmapiirille, luottamukselle. Toisen reaktiosta ei tiedä, se ei ole ehkä se, mitä haluaisi, mutta toisella on oikeus rehelliseen tietoon ja oikeus omiin reaktioihinsa. 

Tuollaisista pikkuasioista valehtelu on aika huvittavaa. Itse en kyllä sietäisi sellaista, että valehdellaan kun suoraan kysytään asiasta. Ehkä tuon tupakoinnista kertomattomuuden ymmärrän, koska lopettamisen epäonnistumiseen liittyvä häpeä on varmasti monille niin suuri, että ryhtyvät mieluummin salatupakoitsijoiksi kuin tunnustavat epäonnistuneensa. Meillä kotona on yksi asia, jota yritetään peitellä; herkut. Pyrimme mieheni kanssa siihen, että vain kerran viikossa on herkkupäivä eikä silloinkaan vedetä överiksi. Meillä molemmilla on kuitenkin suuria vaikeuksia tämän pyrkimyksen toteuttamisessa. Emme kuitenkaan suoraan tunnusta syntejämme toisillemme, ainoastaan jos toinen tajuaa kysäistä. Jos jompi kumpi kysyy, annamme aina rehellisen vastauksen. Ja voi sitä riemua, kun toinen on hairahtunut ja ostanut korvapuustin kahvin kanssa! Kuulostaa niuhottamiselta, mutta päinvastoin, jostain ihmeen syystä tämä on yksi huumorin lähteistä suhteessamme.

[quote author="Vierailija" time="26.05.2013 klo 11:51"]Aloittajan tilanne kuullostaa liiankin tutulta, mieheni on patologinen valehtelija. Ymmärrän täysin, miltä tuntuu kun toinen valehtelee mitä pienimmistäkin asioista. Niinkuin ap sanoi, ei kyse ole siitä asiasta mistä valehtelee, nämä meilläkin saattaa olla mitä vähäpätöisempiä. Kyse on siitä ETTÄ VALEHTELEE. Miksi ei voi olla rehellinen? Jos valehtelee pienistäkin asioista ja USEIN, pistää miettimään mistä kaikesta valehtelee ja kuinka paljon / millaisia asioita tekee selän takana?? Meillä mies myöntänyt valhetelunsa ja sanoo sitä opituksi / koko elämän ajan tehdyksi asiaksi, josta vaikea päästä eroon. Minä taas en ymmärrä, miten ei voi ottaa itseänsä niskasta kiinni, muuttaa tapojansa ja valita rehellistä tietä, jotta parisuhde pelastuisi. Parisuhde kun perustuu luottamukseen ja rehellisyyteen, ainakin minun mielestä. Toivottavasti ap:n puoliso ymmärtää asian vakavuuden ja opettelee olemaan rehellinen. Näin lapsikin saisi oikean mallin ja oppisi rehellisyyden tärkeyden.
[/quote]

KUULOSTAA

En minä tuossa tapauksessa sitä valehtelua niin pahana pitäisi. Mies selvästi epäilee että sinä et hyväksyisi tiettyjä tekojaan ja sekä haluaa jatkaa niitä ja toisaalta olla pahoittamatta sinun mieltäsi. Ei noin tehdäkseen tarvitse olla mikään parantumaton valehtelija. 

Mutta tietysti ne itse teot voi olla sellaisia jotka häiritsee liikaa, esim. juopottelu baareissa tai jollekin tupakointikin.

Minäkin olen lopettanut tupakoinnin, mutta polttelen säännöllisin väliajoin mieheltä salaa. En jaksa sitä paheksuvaa ylenkatsetta "sinunhan piti lopettaa" ja lässynkässyn. Piti piti, mutta koukussa minä olen lopun ikääni. Se hyvä puoli, että ainakin poltan paljon vähemmän kuin polttaisin, jos mies hyväksyisi tupakoinnin. Noin kerran kuussa ratkean ja ostan askin, yleensä nakkaan sen puolivälissä yleiseen roskikseen, niin etten pääse edes hakemaan sitä takaisin.

Niin no mua on häirinny enemmän just se valehtelu ku ne ite asiat. Mutta eipä noi asiat nyt tossa kirjotettuna niin vakavalta vaikutakkaan. Että ei kai pitäis ottaa niin vakavasti. 

"Ei mua pornon katselu haittaa pätkääkään". Just joo. Oot juuri niitä naisia, joita todellakin häiritsee miehen pornon tuijottelu, mutta sun pitää esittää suvaitsevaista, ettei päästä syyttämään tiukkapipoksi. Mitä tulee tuohon salassa tekemiseen, niin aivan varmasti itsekin teet jotain sellaista, mistä et halua miehesi tietävän.

Minusta nuo valehtelun aiheetkin on sellaisia, joita moni varmasti häpeilee myöntää ja nimenomaan saattaa luulla, että toinen ei hyväksy.

Minun mieheni on myös luvannut lopettaa tupakoinnin, kaksikin kertaa, mutta ei ole pystynyt. Sanoi, että se vaikeutti ensimmäisellä kerralla, kun tuli yksi repsahdus ja minä olin heti nalkuttamassa vieressä. En siis polta itse, joten en tiedä kyllä kuinka vaikeaa se on monen monen vuoden jälkeen, mutta se kuulemma on vielä vaikeampaa, jos mainitsee repsahduksista ja jankuttaa siitä että etkös jo lopeta.