Mies valehtelee jatkuvasti
Aiemmin pidin miestäni nimenomaan rehellisenä ja luotettavana, mutta nyt lähiaikoina olen huomannut hänen valehtelevan minulle eri asioista.
Esim. hän on suhteemme alusta alkaen (nyt yli 4v yhdessä) luvannut lopettaa tupakoinnin viimeistään jos jää työttömäksi, mutta ei sitten kuitenkaan ole lopettanut. Ja nyt taas jonkin aikaa sitten sanoi lopettavansa mutta tuli ilmi että hän polttaa edelleen salaa. Eniten siinä ärsytti nimenomaan se valehtelu, se että pokkana sanotaan päin naamaa ettei polta enää ja sitten satun tulemaan kauppaan sisään juuri samana hetkenä kun ukko kassalla ostamassa tupakkaa. Muutenkin olin käytöksestä jo arvannut että oikeasti polttaa. No en siitä edes suuttunut ja pian mies taas lupaili "oikeasti" lopettaa, mutta kappas vaan pian jäi taas kiinni siitä että olikin koko "savuttoman aikansa poltellut aina kun minun silmä vältti.
Yhtenä päivänä taas valehteli olleensa koko päivän kotona, vaikka oli oikeasti ollut baarissa ja oli humalassa. Ikään kuin minä en näkisi että hän on humalassa. Mutta ei se humala ollut edes se ongelma vaan se valehtelu.
Ja nyt taas. Olin eilis illan ystävieni kanssa viettämässä iltaa ja kun tulin kotiin kone oli päällä ja huomasin siinä olevan jonkin seksi live chatin ponnahdus ikkuna joita joskus pornosivuilta tulee. Minua vaan huvitti että "aha täällä on katottu pornoa" eikä se ollu mikään ongelma koska itsekin katson ja mieheni tietää sen enkä ole ikinä vastustanut hänen pornon katseluaan. Mutta huvikseen naureskellen mainitsin seuraavana päivänä että olis sitten katsellut pornoa. Niin hän kiven kovaa väitti ettei ole mitään pornoa katsonut vaan meni samaan aikaan nukkumaan lapsemme kanssa. Sanoin sitten että kun siellä oli sellainen seksi chatti auki joka usein aukeaa jos menee pornosivulle, niin ukko vaan edelleen väittää ettei ainakaan hän ole sellaisella sivulla käynyt mistä se olisi voinut tulla. (mutta kukaan muu se ei voi olla, koska lapsemmekin on vasta 2v) Mutta äsken kävin sitten katsomassa sivuhistoriaa ja siellä oli käyty juurikin sillä pornosivulla millä mieheni yleensäkin käy. Ja ei siinä mitään, mutta miksi ihmeessä hän valehtelee???
Ei mua pornon katselu loukkaa pätkääkään, mutta valehtelu kyllä. Mistä mä enää tiedän millon se puhuu totta ja millon ei? :O
Miten mun pitäis tällaseen suhtautua?
Kommentit (68)
Jee! Av-mammat ei petä koskaan :)
Tekee kuka tahansa mitä tahansa, vika on takuuvarmasti aloittajassa eli av-mammassa :D
Mies parka, kun joutuu sopeutumaan parhaansa mukaan kaameaan pirttihirmuun ja mieskuiskaajaan!
Miehesi valehtelusta tulee mieleen Robert Downey Jr. lause "Listen, smile, agree, and then do whatever the fuck you were gonna do anyway." Itsekin noudatan töissä tuota mantraa - valehtelen pokkana päin naamaa koska totuuden sanomisesta on liikaa vaivaa. Siitä seuraisi lisäkysymyksiä ja joutuisi selittelemään miksi tekee kuin tekee. Helpompaa valehdella.
Jaa en tiedä olenko mä outo, mut kyllä mun mies saa olla baarissa keskellä päivää tai minä itekin saan, kunhan se on satunnaista, esim. loma tai joku muu spesiaalijuttu. Ei haittaa yhtään, mut valehtelua asiasta en sietäisi pätkääkään.
Mä olen myös sillä kannalla, että osalta pointti mennyt aivan ohi. Tietenkään ihmiset joilla ei tästä ole kokemusta eivät osaa huoleesi vastata. Itse lähdin kävelemään suhteesta jossa valehtelua myöskin aivan mitättömistä asioista mutta myös isommista. Ja nyt täytyy sen verran sanoa, että ei, en ajanut miestä valehtelmaan vaan olin vain äärimmäisen tyhmä kun en alusta asti nähnyt selviä merkkejä valehtelusta, mies siis valehteli jo ennen kuin koko parisuhde oli kunnolla alkanut mutta tietenkään siinä alkuhuumassa sitä ei sitten halunnut pahana juttuna pitää ja ajattelin että tuo nyt oli tuommoinen pikku lipsahdus. Ei ollut ei, valheet vain kasvoivat, onneksi viimein pääsin lähtemään, vaikka paha on vieläkin ajoittain olla kun ikävä iskee.. Valheet vain satuttivat liikaa, ja se, ettei ikinä voi tietää mihin asioihin uskoa ja mihin ei.
Valehtelu on aina vakavaa ja varsinkin noin typeristä asioista. Mitä hemmetin järkeä on valehdella tollasesta? Aikuinen saa polttaa jos haluaa ja lopettaa jos siltä tuntuu. Ja jos lopettaminen ei onnistu niin puolison tehtävä ei ole nalkuttaa asiasta.
Minun mies valehtelee alituiseen miehellä tilipäivä ja sanoi, siskonpoika haluaisi lainata 60e uudeksi vuodeksi..ja antaa 40e korkoa..koska tarttee rahaa heti, sanoin et uuteenvuoteen on vielä 5päivää ne rahat ei säily hänellä niin kauaa..miksi heti..no en tiedä suostutko??? no ok..mut ihmettelen jos haluaa uudenvuoden aattona juhlia niin miksi kiire..älä kerro hänen äidilleen ja( mies on 25 asuu kotonaan) taas epäilys et minua kuseteaan oikein olan takaa ja (kerron et meitin rahat on yhteisiä)..sitten tuli maksun aika ja mies lähti hakemaan rahaa joo 40e taskussaan..sanoin et sen piti olla puheiden mukaan 100e?...mitenkäs homma nyt on?..no sillä ei ollut rahaa vaikka oli tilipäivä joten maksaa sit 80e myöhemmin..kun lupasi korkoa kun ei pystynyt maksaa velkaa kokonaan..noniin ja mie epäilen edelleen et joku kusettaa ja pahasti..eihän siinä mitään mutta olin varautunut, olin luottanut olin ajatellut että kun ensi sununtaina on pojan poikani 3v synttärit että saan 100e ostaa lajhjan ja kun poikani on yksinhuoltaja lupasin tehdä kinkkupasteijoita ja pullaa poikansa synttäreille kun itse ei osaa leipoa..ja vielä sen et saadaan bensaa autoon niin kaikki meni överiksi mies pilasi valehtelullaan pojan poikani synttärit..paljon tulee valehteluja sekin et kun alettiin seurustelle kysin onko sinulle alkoholi ongelma hän sanoi ei ole?? ja onhan hänellä sellainen..hän sanoi että ostaa meille omakotitalon ja selityksiä alkoi tulla mutta eihän ok-taloa osteta jos luottotiedot on menny..hän soittelee äidilleen ja menee makkariin puhumaan..mies ostelee kaljaa aina muutaman purkin hän sanoo et osti pari..mutta kassissa on 10-15..rahat menee paljolti kaljaan minä maksan vuokran..eläkkeestäni joten kyllä olo on kusetetelulla siis minulla, luottamus on tyystin mennyt en tiedä mikä on totta ja mikä ei...sitten kun mies haluaa huomiota ja huomaa että alan olla siinä pisteessä et erohan tässä on kohta ainut vaihtoehto, niin sitten kaljapäissään alkaa selitellä et on paha olo, jalka on turta taas ambulanssilla sairaalaan eikä mitään vikaa..kolme kertaa on oltu sairaalassa ei vikaa ja sitten viimeksi sanoi et hänelle tehdään sydäntutkimus myöhemmin uskoin ja huolestuin, ja kutsu tulee joskus..no lähihoitajana 5kk,n päästä kysyin et eikös se kutsu pitänut sinulle jo tulla? no ei kuulemma kun se on peruttu edellisen sairaalareissun aikana..joopa joo toinen lääkäri ei kumoa toisen lääkärin lähettämää tutkimuspyyntöa ja ei silloin etenkään kun lääkärit ovat erialoilta..että näin....niin paljon mieheni valehtelee olen pyytänyt rehellisyyttä kaiken aikaa, itse kerron aina kaiken..hänelle..mies on kiltti, tekee kotitöitä, auttelee kaikessa..mutta valehtelu on jokapäiväistä..kun hän lähettelee tekstareita hän poistaa ne heti..miski..hän on aina kotona, joten toisesta naisesta ei ole kyse..Jos alan puhua erosta hän uhkaa hypätä junan alle ja tiedän et jos minä lähden niin hän istuu kadunkulmassa..ja ryyppää..nyt jouluna 2013 meille tuli iso riita olin lähdössä pois kokonaan ja hän repi minut takista takaisin sisälle..oli raivoa täynnä..sitten uhitteli nyrkin kanssa..menin varmaan shokkiin kun en uskaltanut olla normaali sillä pelkäsin..että saan turpaani ja kunnolla..en uskalla tehdä mitään..en edes polisiija uskaltanut soittaa..olisi pitänyt..Kaksi päivää meni puhumatta mitään..en ole uskaltanut edes lapsilleni näitä kertoa..että tälläinen elämä heidän äidillä älkää vähätelkö ainakaan alkoholin seuraamaa valehtelua sillä voit saada turpaan ja huolella koska kaikesta tästä tulee pelko ja pelko on esteenä järkevälle käytökselle kuten ottaa ero..mies on muutoin kiltti ja auttavainen..olen antanut tilanteen mennä liian pitkälle enää en osaa toimia..rakastan häntä ja sydän itkee salaa...mutta mutta minkäs teet,,tiedän et saan teiltä vastauksen jätä se ukko..mutta ennekuin kuin laitat tuon kommentin mieti sama omalle kohdallesi..mieti jos miehesi antaa sinun ostella mitä vaan..mieti kun mies sanoo et rakastaa, sanoo sen useammin kuin kerran päivässä , mieti kun tämä henkilö leikkii lasten lapsieni kanssa paljon ja naureskelee heidän kanssa ja pitää sylissä ja tykkää kun nämä ovat meillä, mieti kun hän tekee ruuan, siivoaa kanssani, pesee pyykit, lajittelee ne kaappiin, pitää huolta autosta, pistää minut lääkäriin jos huomaa etten ole kunnossa ja kannustaa..mieti tätä..olen niin ristiaallikossa että voi sentään..ja syys on valehtelu..tästä on puhuttu ja paljon valehtelusta mutta aina hän jää kiinni..siitä..
52, käytätkö jotain aineita vai oletko muuten noin sekava ja maaninen?
Mulla ihan samanlainen mies. Valehtelee koko ajan, välillä ihan mitättömistäkin jutuista missä ei ole mitään järkeä. En käsitä. Suuttuu jos ihmettelen valehtelua.
Itselleni valkeni miehen valehtelu 20 vuoden yhdessäolon jälkeen. Ei sen kummenpi asia kuin tupakointi. Mutta se muutti kuitenkin minun elämäni. Mies oli kertonut minulle kymmenisen vuotta sitten lopettaneensa tupakoinnin. Oli kuitenkin jatkanut sitä. Ei alussa myöntänyt sitä. Kaivoin asian esille ja joutui viimein myöntämään.
Olin siihen asti luottanut mieheen sokeasti. Olinhan tietysti haistanut tupakan hajun, mutta aina sai vakuuteltua valehtelullaan. Ehkä myös halusin uskoa hänestä hyvää.
Nyt on tullut muitakin asioita esiin. Esim. isäni huomautti kuinka mieheni tiiraa muita naisia, ei turhaan sellaista suustaan päästäisi. Aloin kiinnittää siihen huomiota, en sanonut mitään. Huomasin katseen seuraavan typyjä esim. autolla ajellessa. Pää kääntyi hyvin nopsaan naisten suuntaan. Yritin jutella asiasta, kielto asialle tuli heti, kuinkas muuten.
Mies on myös hyvin levoton, luettelee tekemättömiä tekemisiä. On paljon poissa. Lähtee korjaamaan autoa, viipyy tuntikausia. Kauppareissut kestävät.
Meilla on kuitenkin 2 lasta. Haluan perheen pysyvän kasassa. Nämä asiat kuitenkin mättää. Niistä ei voi puhua. Mies on puhumaton, kääntää selän ja lähtee tekemään niitä tekemättömiä töitään.
Kaikki merkit viittaavat ettei kaikki ole kohdallaan. Tässä tilanteessa itse toivoisin rehellisyyttä. Pieniähän nuo asiat ovat mutta niitä alkaa olla jo monta pientä. Ja asiat pitäisi saada juteltua halki muttei vaan onnistu. Tulee vaan aina uusi totuus eteen.
Semmone juttu, et valehteluun löytyy yleensä syy. Yleensä se syy o siinä jolle valehdellaan. Ekkö hyväksy erilaisia ihmisiä, ku ite oot?
Naisen vika kun mies valehtelee? :D Aika paksua, mielestäni.
Totta, addiktio "elää" yhä, nyt vain ilmeisesti eri muodossa.. Hän haluaa muuttua ja haluaa apua, emme vain tiedä mikä paikka juuri tässä tilanteessa olisi oikea. Sos.toimiston tuki ei näköjään riitä, kuten jo tuumasin. Hänen kausiluontoinen työnsä alkoi tänään, onneksi, sillä mitään ongelmia hänen käydessään töissä ei ole, vaan silloin kun hän on kotona toimettomana masentumassa.
Haluaisin auttaa häntä, mutta voimat alkavat olla lopussa enkä tiedä että miten. En halua jättää häntä yksin ongelmien kanssa, koska pelkään tilanteen vain pahentuvan ja kuilun syventyvän. Haluan että hän paranee, oli hänen sairautensa mikä tahansa. Takki on ihan tyhjä. Ja tiedän että on oma vikani kun tähän tilanteeseen jään, mutta en usko kenenkään hylkäämisen ratkaisevan mitään..
[quote author="Vierailija" time="17.06.2013 klo 11:35"]
Tässä oma tilanteeni, ja tilannehan on nyt pahimmillaan päällä, vaikka juurikin luulin pari viikkoa sitten taas helpottaneen. Ongelmana ei ikinä ole ollut uskottomuus tai mikään muu osa-alue kuin raha-asiat ja mieheni elämänhallinta. Yhteisiä vuosia on nyt takana noin 3, naimisiin olemme menneet vasta joitakin aikoja sitten.
Mies eli ennen yhteenmuuttoamme hyvin tarkasti ja hallitsi elämäänsä hyvin, ja vielä alkuajat samassa osoitteessakin sujui hyvin. Kunnes hän jätti koulun kesken ja alkoi "tissutella" olutta päivät pitkät. Hyvin pieniä määriä, mutta silti se oli jokapäiväistä. Määrät olivat niin pieniä, etten edes huomannut hänen juoneen, ja silti rahat upposivat siihen jokapäiväisenn tiputteluun, ja hän päätyi pikavippikierteeseen ja minä siinä mukana kun raavin rahaa vipeistä laskuihin ja uskottelin itselleni ettei tilanne ole niin paha miltä näyttää.
Siinä vaiheessa hän oli jo aloittanut vuokrarahojemme käyttämisen muihin tarkoituksiin. Eli olueen. Kaiken muun hän hoiti ihanasti, rakasti, osoitti hellyyttä ja seksi sujui. Mutta rahat-asiat ja niiden hoito oli laiminlyötyä. Ja minä luotin häneen kuin kallioon. Vieläkin luotan jollakin sairaalla tavalla, vaikka takana on yksi häätö huhtikuulta ja toinen oli tulla heti uuteen asuntoon päästyämme. Oma vikani kun pankkitunnukset hänellä oli käytössä, jja kysyin suoraan silmiin katsoen "oletko maksanut vuokran tänään kun tilini tuli" ja hän vastaa kyllä. Minä siis olen työelämässä ja hän työttämänä. Juominen on jäänyt, mutta valehtelu jatkuu.
Hän aina kiinnijäätyään on hyvin pahoillaan ja siksi anteeksiantaminen onkin niin helppoa kun hän hoitaa kaiken muun kotona ja perheessä niin hyvin ja on niin puhdassydäminen ihminen, että sitä haluaa uskoa hänen raha-asioihinsa liittyviin muutoksiin. Hän huomioi ja rakastaa minua ja on mennyt sosiaalitoimistoon juttusille asioista, mutta ilmeisesti sieltä saatu tuki ei riitä.
En tiedä mistä hakisin apua tähän tilanteeseen. Kyse on vain ja ainoastaan raha-asioista valehtelusta, ei siis muista parisuhteen asioista. Itse olen joutunut kaikki sotkut selvittelemään, hän on auttanut niissä myös.
En haluaisi erota missään nimessä sillä meillä on ihanaa yhdessä ja rakastan häntä niin paljon.
[/quote]
Mua aina välillä ihmetyttää tämän tason TYHMYYS, mitä sinäkin tässä nyt esität.
Jos kerran miehelläsi on ongelmia raha-asioiden kanssa, MIKSI ANNAT HÄNEN HOITAA NIITÄ`????????
Mä en vaan jumalauta tajua. Jos teillä kerran kaikki muu sujuu, ja rakkautta riittää, niin sitten vaan erotatte täysin raha-asiat. Sinun rahasi ovat sinun rahasi, ja sinä et lainaa niitä, tai jätä vuokranmaksua miehesi hoidettavaksi. Hoidat sen itse. Miehellä ei ole pankkitunnuksia tilillesi, ja sillä siisti.
Tarvittaessa voitte täysin erottaa taloutenne, ja mies voi työttömänä hommata oman asunnon, vaikka majailisikin luonasi. Tärkeintä on, että SINÄ et sekaannu miehen raha-asioihin ollenkaan, vaan hän hoitaa ne itse, kuten sinä omasi. Voit auttaa, mutta niin kauan kuin mahdollistat hänen sekoiluaan, olet oikeasti törkeä paska, joka ei auta ihmistä paranemaan, vaan pitkittää ongelmia loputtomasti. Olet aivan samanlainen kuin "rakkaudesta" juopon jälkiä peittelevä puoliso, joka oikeasti vain mahdollistaa sen käytöksen.
Ja jos miehesi tuosta suuttuisi ja sinut uhkaisi jättää " koska et luota" tms. niin silloin viimeistään tiedät, että suhteenne on oikeasti ollut pelkkä hyväksikäyttösuhde, ja mies haluaa vain elää siivelläsi.
Mitä tietysti nainen ei halua ikinä uskoa, koska nainen on aina niin ihana ja ihan varmasti se rakkaus ihan kohta sen miehen parantaa....
Hmm. Totta on, että oma vikani on kun jätin silloin pankkitunnukseni tietoiseen paikkaan ja luotin. Mutta aika asiatonta on haukkua törkeäksi paskaksi, kun yrittää auttaa rakastaan. Jättämisen pelko ei minua estä, harmi jos sellaisen kuvan annoin. Meillä ei kiristetä ja uhkailla jättämisillä sun muilla, kummallinen ja mustavalkoinen käsitys sinulla asiasta on. Minuahan tässä helpottaisi jos mies uhkaisi jättää, itse en miestäni halua jättää kun naimisissa ollaan ja yhdessä asiat on mahdollista hoitaa, kun vain osaisi keinot ja löytäisi oikeat paikat josta hakea apua, ja yhdessä niitä setvittäisi. Koen mieheni olevan sairas, enkä usko sairaan ihmisen heitteillejättämistä järkevänä. Oletkohan itse kokenut niin sydäntäraastavaa ja vimmattua rakkaudentunnetta lainkaan, kun noin karkeasti voit ihmisiä haukkua ja miettiä että "omapahan on sotkunsa, selvittäköön sen myös yksin". Kuulostaa siltä että empatiakykysi ei ole kovin korkea. Kamalaa lukea tekstiä, jossa joku on niin katkeroitunut elämäänsä. Varsinkin kun miettii nyky-yhteiskuntaa, miten kylmä se on, niin ei tulisi mieleenkään olla auttamatta toista. Joopa joo, sillähän ne asiat selviää että jätetään heitteille..
Itse olen valmis ottamaan kissan pöydälle, ja olen ottanutkin, en yritä peitellä ongelmaa. Pointtini oli tässä kysyä apua, jos joku mahdollisesti tietäisi parempia tapoja tai paikkoja juurikin tälliaisen ongelman kanssa painiville. Nimenomaan vertaisia kokemuksia ja apukeinoja haen, en naiivia, aggressiivista ja msutavalkoista haukkumista, jota juuri sinä esitit.
Ja täytyy vielä palata tuohon rahanhoidon mustavalkoisuuteen, sillä sitä se ei ole. Nimittäin kirjeet, jotka kotiin kopsahtavat, niin niitä en voi kätkeä tai saada käsiini ennen miestäni. ja niin, nimenomaan laillista miestäni, jolle kuuluu lain mukaan samat oikeudet esim. asua meidän yhteisessä kodissamme.
Hmm. Totta on, että oma vikani on kun jätin silloin pankkitunnukseni tietoiseen paikkaan ja luotin. Mutta aika asiatonta on haukkua törkeäksi paskaksi, kun yrittää auttaa rakastaan. Jättämisen pelko ei minua estä, harmi jos sellaisen kuvan annoin. Meillä ei kiristetä ja uhkailla jättämisillä sun muilla, kummallinen ja mustavalkoinen käsitys sinulla asiasta on. Minuahan tässä helpottaisi jos mies uhkaisi jättää, itse en miestäni halua jättää kun naimisissa ollaan ja yhdessä asiat on mahdollista hoitaa, kun vain osaisi keinot ja löytäisi oikeat paikat josta hakea apua, ja yhdessä niitä setvittäisi. Koen mieheni olevan sairas, enkä usko sairaan ihmisen heitteillejättämistä järkevänä. Oletkohan itse kokenut niin sydäntäraastavaa ja vimmattua rakkaudentunnetta lainkaan, kun noin karkeasti voit ihmisiä haukkua ja miettiä että "omapahan on sotkunsa, selvittäköön sen myös yksin". Kuulostaa siltä että empatiakykysi ei ole kovin korkea. Kamalaa lukea tekstiä, jossa joku on niin katkeroitunut elämäänsä. Varsinkin kun miettii nyky-yhteiskuntaa, miten kylmä se on, niin ei tulisi mieleenkään olla auttamatta toista. Joopa joo, sillähän ne asiat selviää että jätetään heitteille..
Itse olen valmis ottamaan kissan pöydälle, ja olen ottanutkin, en yritä peitellä ongelmaa. Pointtini oli tässä kysyä apua, jos joku mahdollisesti tietäisi parempia tapoja tai paikkoja juurikin tälliaisen ongelman kanssa painiville. Nimenomaan vertaisia kokemuksia ja apukeinoja haen, en naiivia, aggressiivista ja msutavalkoista haukkumista, jota juuri sinä esitit.
Ja täytyy vielä palata tuohon rahanhoidon mustavalkoisuuteen, sillä sitä se ei ole. Nimittäin kirjeet, jotka kotiin kopsahtavat, niin niitä en voi kätkeä tai saada käsiini ennen miestäni. ja niin, nimenomaan laillista miestäni, jolle kuuluu lain mukaan samat oikeudet esim. asua meidän yhteisessä kodissamme.
Tuo 43:n neuvo erottaa teidän kummankin rahataloudet toisistaan on ihan hyvä neuvo (tosin minä olisin kyllä esittänyt sen hieman toisin, mutta ei takerruta nyt siihen).
Tuosta voisi aloittaa: kummallekin oma käyttötili ja omat pankkitunnukset. Pidä huoli, että mies ei saa urkittua tunnuksiasi itselleen.
Lähetä mies lääkäriin alkoholismin vuoksi. Myös AA-kerhosta voisi löytyä apu.
Vaikka miehesi on lopettanut juomisen, hän käyttäytyy yhä kuten alkoholisti ja muut addiktit olemalla arvaamaton ja holtiton. Jos paikkakunnallasi ei ole tarjota muuta, ainakin alkoholisteilla on omat AA-kerhonsa sun muut, joista voisi hakea apua.
Kiitos, juuri tälläistä palautetta ja apua kaipasinkin. Alkoholiongelman, oli se sitten mennyttä tai ei, takia lääkäri tai AA-kerho voisi toimia. Mutta jokun perheneuvola tai pariterapiatyyppinen ratkaisu voisi auttaa miestäni kenties löytämään apua kokonaisvaltaisempaan elämänhallintaan? Onko kenelläkään kokemuksia?
Täällä palstalla on aika usein tarinoita naisilta, jotka elättävät miehiään, ja toisin kuin tässä tarinassa, he myös usein hoitavat kodin kaikki asiat ja lapset. mies on kotona, kittaa kaljaa ja vittuilee. Miksi kuitenkin on yleistä leimata naiset eläteiksi ja hyödyn tavoittelijoiksi...? Omassa työssänikin tämä sama ilmiö tulee toistuvasti esiin: on paljon miehiä elättäviä ja lapset ja kodin hoitavia sankarinaisia ja kuitenkaan naiset eivät väitä, että miehet sukupuolensa vuoksi olisivat halveksittavia, vaan näitä pidetään yksityäistapauksina.
AA, lääkäri, juu. Kannatan myös pariterapiaa. Siellä oppii puhumaan, kertomaan tunteistaan ja olemaan eri mieltä, riitelemäänkin. Oikein hyvä idea. Myös perheneuvola voisi olla hyvä, jos sellainen vain löytyy. On hankala ehdottaa palveluja, kun niitä on niin vaihtelevasti tarjolla eri paikkakunnilla.
Rohkeasti vain etsimään ratkaisua miehen ongelmaan. Yhden ongelmasta tulee usein koko perheen ongelma, joten on hyvä, että kaikki ovat mukana ongelmanratkaisussa.
Mietin tässä sellaista asiaa, että miten itse olisit reagoinut, jos:
Miehesi olisi rehellisesti nyt sanonut, että en pysty lopettamaan tupakanpolttoa, vaikka olen yrittänyt, en siis yritä edes. Olisitkohan suuttunut siitäkin ja ottanut esille esim. entäs meidän lapsi, joka joutuu katsomaan sinun polttamistasi ja näin painostanut miestäsi jälleen lopettamaan, vaikka hän olisi ollut rehellinen. Eli ihan sama valehteli tai ei niin suutut kuitenkin.
Mitä jos mies olisi sanonut, että "joo, ryyppäsin baarissa koko päivän" ... olisitkohan suuttunut ja sanonut, että sellainen ei käy päinsä.. lopputulos taas sama, valehteli tai ei.
Mitä jos mies olisi sanonut, että katselin sen ajan pornoa, kun olit ulkona. Olisitkohan sanonut esim. että, enkö minä riitä tai muuten tentannut syytä pornon katseluun. Eli taas lopputulos sama.
Kauheaa kyttäystä ja huomauttelua. Ei ihme, että valehtelee, jos pääsee edes jostain helpommalla.