2,5 v nukkumaan meno yhta painajaista. Mika avuksi? On selvasti vasynyt. On koetettu hyvalla ja pahalla, vasytetty reippaalla ulkoilulla jne.

Meillä menee paremmin ja huonommin vähän vuoroiltoina. Hyvinä iltoina riittää kun jätän oven raolleen ja sanon että isä ja äiti on ihan tässä lähellä olkkarissa, mistä valo kajastaa.



Huonoina iltoina taapero vikisee ja itkee sängyssään parikin tuntia.



Ei ole kumma kyllä ikinä tullut sieltä pois.



Missä kohti teillä mättää?

Vierailija:

Meillä menee paremmin ja huonommin vähän vuoroiltoina. Hyvinä iltoina riittää kun jätän oven raolleen ja sanon että isä ja äiti on ihan tässä lähellä olkkarissa, mistä valo kajastaa.

Huonoina iltoina taapero vikisee ja itkee sängyssään parikin tuntia.

Ei ole kumma kyllä ikinä tullut sieltä pois.

Missä kohti teillä mättää?

Eli rauhallisia leikkejä ennen iltatoimia ja niiden aikana jo kerrot että kohta (10 min päästä) kello onkin niin paljon, että on nukkumaan menoaika. Tällöin se ei johda valtataisteluun, kumpi oikeassa, kun se on se kello joka määrää. Ja kuten tossa edellä iltarutiinit ja sitte " hyvää yötä!" ja takaisin sänkyyn jos siellä ei pysytä, ekaks sanot että nyt on aika nukkua, ja sitte jos uudelleen tulee pois niin aina takaisin vaan. Voi kestää parikin viikkoa, ennenkuin viesti menee perille, joten sitkeästi vaan! Tsemppiä!

laittaa aikaisemmin tai miten päiväunet? Onko nukkunut päivällä, jos ei niin saattaa olla yliväsynyt, eli " käy kierroksilla" . Päiväunet vois kans auttaa, jos vaikka klo 11-13 välille ajoittais?

Nukkumaan menoa meidän poika vastusti elämänsä ensimmäiset kaksi vuotta. Ja kun se homma saatiin vihdoin toimimaan, niin nyt on puoli vuotta parkunut hampaiden pesua, että ei halua. Ja saman ikäisestä 2,5-vuotiaasta pojasta on kyse. Miljoonaa kikkaa on kokeiltu molemmissa asioissa, mutta musta tuntuu, että ajan kanssa lapsi vaan vasta antaa periksi. Ja meidän lapsella se aika, minkä se vaatii, on todella pitkä.



Minä en ikävä kyllä oikein vieläkään osaa sanoa, mikä meillä tuon nukkumisen sai toimimaan. Kyllä me ehdittiin aika monta asiaa kokeilla ja pitkään, mutta lopulta yks tärkeä asia oli se, että nukuttaja oli iskä. Mutta kyllä siihen liittyi muutakin, sillä tottaha me oltiin tuota iskää nukuttajana kokeiltu jo monesti aiemminkin. Että ehkä aika vain sitten vihdoin oli kypsä.

Vierailija:

Pysyy sängyssä, mutta ei rauhoitu sinne. Supisee ja höpöttää puolitiedottomana tuntikausia vakka on ihan rättiväsynyt. Leikkii sormillaan, jos ei muuta tarjolla, potkii seinää jne.

Tuommoista se on meilläkin välillä, mutta en ole pitänyt sitä mitenkään pahana. Päiväunilta haen pois reilun tunnin päästä, jos ei nuku, mutta illalla annan olla. Kyllä se sinne hyytyy.

uniin, lisäksi vielä voimakastahtoinen jäärää, että tooosi vaikeeta on. Muiden kanssa ei ole tämmöstä ollut. Tämä lapsi muutenkin haastaa meidät vanhemmat ihan eri tavalla kuin muut lapset.

" Pysyy sängyssä, mutta ei rauhoitu sinne. Supisee ja höpöttää puolitiedottomana tuntikausia vakka on ihan rättiväsynyt. Leikkii sormillaan, jos ei muuta tarjolla, potkii seinää jne."



Haitanneeko tuo? Meillä 2,5v. hölöttää myös välillä tuntikausia. En vaan kiinnitä huomiota. Joskus hakee jopa jonkun lelun sänkyyn ja alkaa leikkiä sillä. Mutta kun en voi pakottaa nukkumaan niin annan olla :)

Enkä sano millään pahalla, todellakaan, mutta onko mahdollista että pistät tyypin petiin ja annat olla -menet itse nukkumaan/katsomaan telkkaa/ym. viettämään " omaa aikaa" ?

Se tietysti vähän ikävämpi homma jos alkaa terrorisoida muita :(

Tähän saakka nukkumaanmeno on mennyt helposti, tai huonoimmillaankin aika helposti. Yhtäkkiä, yhdessä päivässä muuttui. Enää ei pysy sängyssä hetkeäkään, kun on sinne peitelty, vaan nauraa kätkättää ja juoksee pois. Olen yrittänyt hyvällä ja pahalla, puhunut ja kieltänyt (ja huutanut, oma pinna ei kestä) ja ollut puhumatta ja vaan nostanut takaisin. Mutta kun samaa saattaa jatkua tunnin, kaksi. Aivan rättiväsynyt on, ja silti nauraa kätkättäen väkisin nousee äidille virnuilemaan. Lopulta olen istunut sängyn laidalla ja pitänyt käsistä ja jaloista kiinni, että rauhoittuu väkisin ja sitten kyllä simahtaa nopeasti. Mutta ihan kamalaa on tuollainen.



Rutiinit on samat, tutut, turvalliset. Ongelma on pahempi päiväunilla, mutta iltaankin riittää. Syksyllä vielä nukkui kolmekin tuntia päikkäreitä, nyt ei nukahda ennen kahta ja sitten onkin pakko herätellä kolmen aikaan. Unentarve ei takuulla ole pienentynyt noin paljon hetkessä.



Mitä ihmettä tässä voi tehdä? Pää savuaa jo ajatuksesta.

Esikoinen on meillä itsepäinen tapaus, jonka kanssa nukkumaanmenosta taisteltiin varmaan pari vuotta (HUOH!). Sen jälkeen kahden seuraavan kanssa on linja ollut selvä: nukkumaan mennään ja siitä ei taistella. Keskimmäinen oppi jo vauvasta nukahtamaan yksin, kolmas ei. Kolmannen nukutan vieläkin vierelle (ikää 3,5), mutta nukahtaa noin 15 minuutissa. Oli huono nukahtamaan ja pienempänä otin viereen, pidin vaikka kiinni itkusta huolimatta, että rauhoittui.



Kokemuksesta viistastuneena. Osa oli esikoisenkin käytössä, mutta annoimme periksi liian nopeasti tai vaihdoimme tyyliä, joten lapsi pääsi pomputtamaan.



-valitse nukuttamistapa ja pysy siinä, oli se sitten viereen nukuttaminen ja omaan sänkyyn yksin nukahtaminen tai jotain siltä väliltä

-selkeät iltarutiinit: iltapala, iltapesu, yövaatteet, YKSI satu

-sitten sanotaan hyvää yötä

-jos lapsi vielä mesoaa, sanotaan uudestaan hyvää yötä, nyt nukutaan.

-tämän jälkeen ei enää puhuta, eikä oteta katsekontaktia

-ÄLÄ HERMOSTU



-päivällä voidaan keskustella siitä, että illalla kaikki menevät nukkumaan, isä ja äitikin. Kirjastosta löytyy myös paljon nukkumaanmenoa käsitteleviä kirjoja.

T. 3-vuotiaan (nyt jo suosiolla nukkumaan menevän) äiti :)

ihan KOKO AJAN.

Aivan ymmärrettävästi. Älä kuitenkaan tee kärpäsestä härkästä.

Vierailija:

Tähän saakka nukkumaanmeno on mennyt helposti,

Lopulta olen istunut sängyn laidalla ja pitänyt käsistä ja jaloista kiinni, että rauhoittuu väkisin ja sitten kyllä simahtaa nopeasti. Mutta ihan kamalaa on tuollainen.

ja sitten onkin pakko herätellä kolmen aikaan.

Sinä olet löytänyt keinon, millä saat lapsen simahtamaan, eli pitämällä kiinni. Käytä sitä. Sanot jopa, että lapsi nukahtaa sillä nopeasti. Loistavaa. Pidät hetken lapsesta kiinni, hän nukahtaa - mitä kamalaa siinä on? Homma toimii.

Tuo minua ihmetyttää, että miksi on pakko herätellä kolmen aikaan. Sitä et selitä millään. Olit huolissasi lapsesi unentarpeen täyttymisestä. Ja eihän se täytykään, jos sinä herättelet kesken päiväunien.