Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Nyt apua! en jaksa taaperon kanssa.
28.04.2013 |
millä ihmeellä oisin huutamatta uhmaikäiselle?
Tänään se kiukutteli koko päivän, ja illasta sitten meni mulla täysin hermot, lopulta se itki olohuoneen sohvalla ja mä keittiössä. Oon käyttänyt tuota sohvaa sellaisena paikkana, että jos multa menee hermo niin vien sen sinne huutamaan ja pois saa tulla vasta kun on hiljaa. (kannan sen aina takas sinne).
Mutta ei tää näin saisi mennä että huudetaan vaan toisillemme. Lapsi on kohta 3 v ja osaa jo huutaa mulle että suu kiinni ja äiti on vihainen.
mikään kymmeneen laskeminen ei toimi kuin tilapäisesti, ei tällaisina koko päiv'ä huutoa -päivinä.
ja mies on ollut työmatkalla jo viikon ja palaa vapun jälkeen, siitä ei siis oo apua. Onneksi olen töissä ja huomenna on tarhapäivä!
Kommentit (16)
ei lapselle ole hyvä huutaa. saisitko vaikka lapsenhoitoapua, että saisit itsellesi omaa aikaa ja ehkä sitä kautta pitemmät hermot?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai jos sulta palaa hermot, niin lapsi liimataan sohvaan? Sulla taitaa olla nyt aika rankka pätkä, kun pitää käydä töissä, mies on poissa ja lapsi on sen ikäinen, että on kaikenlaista tarvetta, mutta ei vielä hirveästi tolkkua päässä (ainakaan aikuisen näkökulmasta). Lisäksi tuon ikäinen lapsi voi reagoida todella railakkaasti muutoksiin, esim. isän poissaoloon tai äidin läsnäolottomuuteen (olet kotona, mutta et läsnä lapselle). Myös päiväkodin tilanne vaikuttaa, esim. yhden hoitajan poissaolo tai paras kaveri on puolikuntoisena ja kiukkuisena hoidossa.
Parhaiten sinun tilanteeseesi auttaisi nyt se, että pistät lapsen sohvalle ja otat sen kainaloon. Sitten istutte siinä, paijaat pientä ja syötte vaikka keksit. Sitten kerrot lapselle miten ihana hän on ja miten hienot pienet varpaat hänellä on. Sitten juttelette päiväkotipäivästä ja kyselet mitä kaikkea siellä tuli puuhattua. Sitten kerrot mitä seuraavaksi/tänään/huomenna tapahtuu. Tarvittaessa toistat tätä vaikka tunnin välein.
Sinä olet vain väsynyt. Sinä et nyt jaksa. Mene ajoissa nukkumaan, jätä kaikki, siis ihan kaikki tarpeettomat kotihommat tekemättä. Osta vaikka kertakäyttöastioita ja noutoruokaa. Menet päivän kerrallaan ja tärkeintä jokaisessa päivässä on se, että olet pitänyt lastasi sylissäsi, halannut, hellinyt ja jutellut tälle mukavia. Kaikki muu on toisarvoista.
Nelonen, sait hymyn huulilleni eikä minulla ole edes lapsia! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
nelosen kommentti on ehkä vähän epärealistinen karjuvan lapsen kanssa, ei meillä ainakaan rauhoitu sillä että keksiä tarjoaa tai syliin ottaa. nopeiten rauhtoittuu kun antaa olla itekseen. sen kummemmin muuten kantaa ottamatta.
en valitettavasti osaa mitenkää auttaa tai neuvoa sua, haluan toivottaa kuitenkin jaksamista, jos mahdollista niin kuku kunnolla, melatonini on turvallista reseptivapaata "unilääkettä". vointeja sulle
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.04.2013 klo 21:47"]nelosen kommentti on ehkä vähän epärealistinen karjuvan lapsen kanssa, ei meillä ainakaan rauhoitu sillä että keksiä tarjoaa tai syliin ottaa. nopeiten rauhtoittuu kun antaa olla itekseen. sen kummemmin muuten kantaa ottamatta.[/quote]
Kyse onkin niistä pitkän pitkistä päivistä ja kahta pidemmistä illoista. En tarkoitakaan sitä, että karjuvaa lasta pitää väkisin silitellä ja rempoa varpaista. Tarkoitan sitä, että koko tilanteen vinkkelin pitää muuttua sellaiseksi, ettei tuota valtavaa kummankin osapuolen valtaavaa raivoa tarvitse edes tulla. Meilläkin on erittäin voimakastahtoinen lapsi ja kun itse olen loppuun asti väsynyt, voisimme tämän pikkaisen vaille kolmevuotiaan kanssa huutaa itkuhuutoa koko viikon ajan. Aina välillä kokeillaan ilta tai pari, yleensä juuri sellaisina viikkoina, kun ei ainakaan saa mistään mitään apua ja kaikki kaatuu niskaan. Kokeiltu metodi, siis tuo varpaiden ihmettely ja kainalossa kölliminen. Kölliä voi myös lattialla lapsen vieressä, jos lapsi on niin salamanvilkas, ettei pysy kainalossa.
[quote author="Vierailija" time="28.04.2013 klo 21:51"]
en valitettavasti osaa mitenkää auttaa tai neuvoa sua, haluan toivottaa kuitenkin jaksamista, jos mahdollista niin kuku kunnolla, melatonini on turvallista reseptivapaata "unilääkettä". vointeja sulle
[/quote] kääääääk, siis nuku
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luin joskus vinkin että jos tekee mieli huutaa; niin tee se kuiskaten/kuiskaa asiasi. Tilanne muuttuu täysin ja lapsi ( ainakin noin teoriassa) jää kuuntelemaan/hiljenee. Kokeileminen tuskin ainakaan haittaa ketään.
Piilota kaappiin suklaata ja ota pari palaa salaa pahimmalla hetkellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No huh huh. Jos sä et jaksa alle kolmevuotiaan kanssa niin miten ihmeessä se jaksaa sun kanssa?
Aikuinen ihminen jonka pitäisi olla turvallinen kohde pien lapsen tunteen purkauksille menee keittiöön itkemään?
kiitokset kaikille tsemppaajille!
ja kyllä, hahmotan erittäin hyvin että aikuisen pitäisi olla loputtoman kärsivällinen ja jaksaa tehdä päivistä kivoja. Sitä en vain tiedä että miten se tehdään.
Nyt suuntaan kuitenkin nukkumaan, että huominen voisi olla vähän parempi päivä.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.04.2013 klo 22:08"]
No huh huh. Jos sä et jaksa alle kolmevuotiaan kanssa niin miten ihmeessä se jaksaa sun kanssa?
Aikuinen ihminen jonka pitäisi olla turvallinen kohde pien lapsen tunteen purkauksille menee keittiöön itkemään?
[/quote]
Et ole vissiin ollut yksin vastuussa lapsesta pidempiä aikoja?
Mulla on päälle vuotias, jouduin jättämään sen pinnasänkyyn yksin viime viikolla: hampaat tulossa, äiti ei anna tissiä, muuten vaan ahisti. En tiedä mikä syy oli tarkalleen, mutta pidin huutavaa lasta sylissä mielestäni tunnin (oikeasti varmaan vähemmän).
Pinna loppui aivan täysin, mutta en tehnyt muuta kuin laitoin lapsen sänkyyn ja menin itse keittiöön hetkeksi puhaltelemaan. Kesti ehkä kymmenen minuuttia ja lapsen itku loppui kun tulin takaisin ja otin syliin taas.
En tiedä mitä olisi tapahtunut jos olisin jäänyt pitelemään huutajaa, mutta ei tehnyt mieli kokeilla. Nämä ovat näitä "aseta happinaamari huoltajalle ensin" tilanteita. Jos et ole itse kokenut vastaavaa ole hyvä ja mieti ainakin kaksi kertaa ennen kuin kritisoit.
toivottavasti tilanne on helpottanut jo! Sellainen tuli mieleen, että auttaisiko että tekisitte jotain eksrtakivaa, vaikka saunotte joka ilta tai teette sormiväreillä.. jotain tällaista että ei olisi lapsen huomio niin huutamisessa. meillä uhmis tykkäsi näistä paljon.
Alue: Aihe vapaa
tsemppia ja ala vaan anna periksi. kylla se pieni viela oppii ja loppu elamasi on sitten helpompi. muista olla johdonmukainen.