Lue keskustelun säännöt.
Nipotanko turhasta?
15.04.2013 |
Teen vuorotyötä - tänään iltavuoro ja periaatteessa ( ks. jäljempänä) mahdollisuus nukkua pitkään, minkä mahdollisuuden mielelläni käyttäisinkin, koska viime aikoina on epämääräinen väsymys vaivannut (joitain lääkärikäyntejäkin sen vuoksi).
No, mies lupaa viedä lapset kouluun, mikä vaikuttaa kovin ystävälliseltä. Mutta aamulla hän ei reagoi kellonsoittoon, vaan antaa sen kilkuttaa turhaan niin, että herään torkahduksistani uudestaan ja uudestaan. Tänään näin meni parikymmentä minuuttia, kunnes hän atuoksua tuoksahdettuani viimein nousi jalkeille. Ja näin tapahtuu siis aina, kunmies vie lapset. Toinen seuraus on se, että lasten hoputtelu omien toimiensa pariin (pukemiset, hampaanpesut) jää viime minuuteille, mistä aiheutuu ylimääräistä huutoa. Kerrottakoon myös, ettämiehellä on tosi kova ääni... Joten hyvästi pitkät aamunukkumiset minun osalta :(
Mies sanoo, että hän nyt vaan on tällainen tyyliin, että minun pitää sopeutua. Samalla hän kuitenkin on tosi tarkka omasta rauhastaan vastaavissa tilanteissa: hänen tahdostaan käytämme pimennysverhoja, vaikka itse haluaisin herätä luonnonvaloon, monta kertaa on tullut sanomista, jos sytyttelen liikaa valoja ja häiritsen hänen untaan, minkä seurauksena usein pukeudun käsikopelolla jne. jne.
Tavallaan pikkujuttuja, tiedän, mutta ei tässä päivät mielestäni lähde oikealla tavalla käyntiin, joten ärsyynnyin tänäänkin oikein kunnolla. Turhastako?
Muuten mies on minusta kaikenkaikkiaan oikein kelpo mies, en minä sillä.
Kommentit (5)
Inhoan tätä automaattista sanansyöttöä! Arvelen kuitenkin, että tuoksu oli normaali aamutuoksu ennen aamun hampaidenpesua ja suihkua. Pystytkö tämän perusteella vastaamaan?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kellosta torkutus pois ihan ekana.
Mä olen tollanen sängyssä venyjä, joten jotten häiritse miestä aamulla, niin yksinkertaisesti vain otin torkutuksen pois ja nousen silloin, kun kello soi. Meni hetki totutellessa, mutta nyt sujuu jo hyvin.
Lisäksi kello soimaan sen verran ajoissa ettei kiire tule ja ettei tarvitse aamuisin huutaa. Nouse vaikka joskus miehen kanssa yhdessä ja katsotte miten ne aamut kannattaa lasten kanssa hoitaa, niin menee hienosti.
Makkariin joku pieni suolavalo vaikka, jonka valossa sä pystyt pukeutumaan, mutta jonka valo ei häiritse nukkujaa. Tai sitten viet illlalla jo valmiiksi vaatteet pois makkarista ja pukeudut muissa tiloissa.
Ymmärrän hyvin, että sua ottaa päähän ja saakin ottaa. Nyt vaan muuttamaan asiat silleen, että kumpaakaan ei tarvitse ärsyttää. Jos kerta mies on muuten kelpo mies, niin varmasti tuossakin osaa ajatella suakin ja tulla vastaan.
Minun mielestä et. Jos miehesi vaatii sinulta nukkumarauhaa ja pimeitä/hiljaisia aamuja, mielestäni hänen pitäisi itse toimia samoin. Kyllä parisuhteessa olevilta ja perheellisiltä vaaditaan tietynlaista sopeutumista toisten rutiineihi, mutta sopeutuminen on molemmin puolista. Ei niin, että vain toinen mukautuu toisen tapoihin. Ja mielestäni miehesi pitäisi aamulla (jos kerran on heitä kouluun viemässä) sopeuttaa lasten tarpeet omiin rutiineihinsa. Varata aikuisena ihmisenä tarpeeksi aikaa sille, että lapset ehtivät heräillä ja valmistautua rauhassa.
Olen monta kertaa miettinyt, miksi nukumme samassa makkarissa. Tilaa olisi nukkua muuallakin. Olisiko se tyhmää? Mies ei ole kuulostanut kovin innostuneelta, kun olen joskus ajatuksen ilmoille heittänyt...
Mua kiinnostaa erityisesti, että mille sä tuoksahdit, että sait miehesi hereille?