Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Mua väsyttää nyt niin paljon että tekis mieli itkeä!

Vierailija
14.09.2011 |

Olen kolmen lapsen äiti, opiskelen (vaihdan alaa työllistyäkseni paremmin), mieheni on matkatöissä. 2 pienempää lasta on päiväkodissa (jonne heidät joka aamu vien ja iltapäivisin haen) ja vanhin on koulussa, tämä kärsii jonkinasteisesta masennuksesta ja tarkkaavaisuushäiriöstä.



Joka päivä on niin paljon tekemistä ja muistettavaa ja kaikenlaisten lappujen ja lomakkeiden täyttämistä, vanhempainiltojen muistamista, läksyjen tekoa, lasten kiukuttelua, kotitöitä yms. että mä en JAKSA. Mä olen ihan poikki!



On toki parempiakin päiviä, mutta tänään on taas tällainen päivä että olen aivan uuvuksissa, kauhean stressaantunut ja fyysisestiKIN väsynyt, yritin äsken saada lapset päivänokosille jotta saisin itsekin nukuttua edes hetken, mutta eivät ne nukahtaneet, riehuivat vaan ja pomppivat päälläni, joten haaveeksi jäi nekin unet.



Ei mulla muuta, piti tulla vaan johonkin purkamaan tätä oloa. Jos jaksais taas paremmin loppuillan.

Kommentit (16)

Vierailija
1/16 |
14.09.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

että itse olet polkusi valinnut. Minulta ei löydy yhtään sympatiaa kulkumulkkujen avokeille kun sitä samaa voisi verrata viikot vankilassa olevaan vanhempaan ja viikonloput vapaana.

Vierailija
2/16 |
14.09.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olisit työttömänä vaikka pahimman ajan yli, kun sinua selvästi tarvitaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/16 |
14.09.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

että itse olet polkusi valinnut. Minulta ei löydy yhtään sympatiaa kulkumulkkujen avokeille kun sitä samaa voisi verrata viikot vankilassa olevaan vanhempaan ja viikonloput vapaana.

Minähän se juu päätin (ja "polun valitsin") että mieheni ryhtyy tekemään matkatöitä, kun työnsä tässä lähistöllä loppuivat työnantajansa firman mentyä konkkaan.

ap

Vierailija
4/16 |
14.09.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olisit työttömänä vaikka pahimman ajan yli, kun sinua selvästi tarvitaan.

se vaan pahentaisi asioita.

ap

Vierailija
5/16 |
14.09.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tiedän niin mistä puhut!



Kyllä sinä tämän illan jotenkin hanskaat! Koita saada lapset ajoissa nukkumaan, rauhoita illan touhut ajoissa niin saatte rauhan taloon paremmin. Sitten vain menet itsekin mahdollisimman ajoissa nukkumaan.



Noita päiviä tulee ja menee aina välillä. Mun mies ei ole matkatöissä, mutta silti kun yöunet on joskus huonot, nuorinta saa paimentaa jatkuvasti jne voimat ovat toisinaan aivan lopussa. Meillä pari hieman isompaa ja yksi taapero. Joskus sitä tosiaan tekee vain mieli itkeä kun väsyttää niin paljon. Mutta aina se helpottaa!



Jos sinulla on usein tuollaista kannattaa selvittää lastenhoitoavun mahdollisuuksia. Esim. mll:n hoitaja tai joku muu, että pääset välillä illalla harrastuksiin tai vain tekemään omia juttujasi.



Tsemppiä!

Vierailija
6/16 |
14.09.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

auttaa paljon, ehkä enemmän kuin luuletkaan. Alkoi oikein itkettämään, tosin osaksi johtuu siitä että väsyttää niin paljon mutta kiitos paljon kuitenkin myötätunnosta!



ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/16 |
14.09.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

että mä kadehdin sua, saat sentään öisin nukkua.

Ja silti, tiedän että on mun oma valinta tehdä tätä työtä josta muuten nautin, vaikka se ajaa minut täysin loppuun.



Joudun noin kolmena yönä viikossa heräämään öisin niin että unet jää 1-3 tuntiin.. silti vielä päivät töissä.

Vierailija
8/16 |
14.09.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Työttömänä tuntuu, ettei ole mitään omaa. Suosittelin, että menisit terveyskeskukseen tai neuvolaan sanomaan, että tarvitsit psykologista apua. Voi olla, että on mukava puhua jollekin ja saada helpottavaa lääkitystä, joka auttaa jaksamiseen. Väsymys voi johtua myös monista syistä, kuten huonosta ruokavaliosta, liian vähästä liikunnasta, raudan puutteesta yms. Kannattaa tarkistuttaa. Yritä jaksaa :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/16 |
14.09.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tiedän miltä sinusta tuntuu! Minulla on kans sama vaihe menossa, vaihdan ammattia. Nyt olen kylläkin jäämässä ainakin vuodeksi opinnoista sivuun, koska jäin juuri äitiyslomalle. Kolme vuotta opiskelua takana, ei juurikaan lomaa, koska kaikki lomat olen ollut töissä ja opintojen ohessa olen käynyt myös töissä. Oli pakko käydä, koska rakensimme ok-talon. Äitiysloman jälkeen aion sitten "vain" opiskella ja hoitaa pientä lasta, että valmistuisin nopeammin, yhden palkalla on sitten vaan pärjättävä. Ensimmäiset päivät kotona olen vain nukkunut. Ihmeellistä kun ei tarvitse lähteä minnekään.



Auttaisiko sinua, jos ottaisit muutaman päivän sairaslomaa? Veisit pienet hoitoon ja nukkuisit sitten vaan. Sitten jaksaisit taas paremmin, syyslomaan asti. Ja siitä sitten joululomaan. Ajattele elämää muutaman viikon jaksoina, niin ei kaadu päälle.

Vierailija
10/16 |
14.09.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Muistan itse elämänvaiheen kun ajattelin vain, että olis vaikka joku maakellari, minne pääsis pakoon pimeään ja sais nukkua pari vuorokautta.



Ja tuolle kakkosen kusipäälle. Aina asiat ei mene niin kuin suunnittelee. Kaikki ei halua elää sossun tuella vaan saattaa elämä heitellä ihan ihmeellisesti. Mutta onneksi tuollaisille kusipäille yleensä elämä kostaa ja ennen kuolemaansa saavat kaikki tuollaiset ilkeät paskaheitot takaisin ja siinä sitten ruinaavat ja volisevat kun maa on vedetty jalkojen alta.

Oikein toivon tämän palstan paskaämmille niin paljon pahaa kuin vain toivoa voi. Toinen on uupunut ja väsynyt niin nämä paskamammat tulee heti vittuilemaan. Toivottavasti elämä kostaa teille jokaiselle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/16 |
14.09.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joku auttamaan kuskauksissa ja esikoisen läksyissä, siivooja siivomaan jne.

Vierailija
12/16 |
14.09.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse olen samassa tilanteessa. Opiskella on pakko, että olisi mahdollisuus alanvaihtoon, mutta yritän olla stressaamatta kotitöistä, joten niistä teen vaan pakolliset. Joskus tosiaan väsyttää niin, että voisi vain itkeä :(

Tsemppiä!! Muitakin on samassa tilanteessa..

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/16 |
14.09.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nyt tarvitsee taas lähteä tästä tietokoneen äärestä hommiin, mutta kyllä tää kirjottaminen ja mukavien vastausten lukeminen oikeasti helpotti. Ihanaa että tuntemattomatkin välittää mukavilla viesteillään.



Toivottavasti hyvä kiertää, ja saatte tsemppaavat sananne joskus jotakin kautta takaisin, kun/jos niitä tarvitsette :)



ap

Vierailija
14/16 |
14.09.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kai se helpottaa kun saa myöntää ettei jaksa. Toivottavasti saat nukuttua jossain vaiheessa väsymystä pois. Tsemppiä, ei helpolta kuulosta sinullakaan.



Itse olen myös väsynyt, siis ihan fyysisesti. Itkin tänään kun pääsin töistä kotiin. Periaatteessa ei pitäisi olla väsynyt, kun nuorin lapsista on jo eskarissa ja saan yöt nukkua. Mutta kun 7-11h yöunet ei riitä. Mietityttää jo onko minulla jokin sairaus...



Mulla mies periaatteessa vain normaaleissa töissä, mutta nyt päivystää (joten ei tiedä miten on kotona ja miten ei) ja normaalisti töistä tulee lähempänä kuutta ja esikoisen harrastus vie mieheltä paljon iltoja ja viikonloppuja. Teen lyhennettyä työaikaa ja menen ajoissa töihin, jotta ehdin hakea lapsen ennen kolmea ettei tule lapselle liian rankkaa päivää. Töissä painan toisaalta hulluna sen ajan kun siellä olen. Kotona on sitten aikataulusumplimisia että isompien lasten harrastukset tulevat hoidettua ja pienin saisi olla kavereiden kanssa, eikä häntä tarvisi olla roudaamassa aina paikasta toiseen. Ja ne lukemattomat kotityöt ja ruoanlaitot, sekä toinen mokoma kun vahtii että lapset tekevät omat osuutensa.



En ole henkisesti poikki, vaan ihan fyysisesti poikki. Ja se väsymys on täysvaltaista. Tuntuu tosiaan ettei jaksa. Miten ihmeessä tämän väsymyksen saisi helpottamaan?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/16 |
14.09.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nyt tarvitsee taas lähteä tästä tietokoneen äärestä hommiin, mutta kyllä tää kirjottaminen ja mukavien vastausten lukeminen oikeasti helpotti. Ihanaa että tuntemattomatkin välittää mukavilla viesteillään.

Toivottavasti hyvä kiertää, ja saatte tsemppaavat sananne joskus jotakin kautta takaisin, kun/jos niitä tarvitsette :)

ap

ok, hei osta monivitamiinia ja ehkä jotain rautavalmistettakin. Ei ne varmaan haitaksi ole.

Vierailija
16/16 |
14.09.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Toisaalta minulle kävi niin, että lasten ollessa pieniä jaksoin aivan mahdottoman paljon. Olin oikea superäiti, joka kipaisi kerhoihin lasten kanssa ja harrastin liikuntaa ja lattiat kiilsi jne..

Ja annas kun lapset alkoi nukkua yönsä kunnolla, koko homma romahti ja minuun iski väsymys. Ei enää oltu superäitiä kun sai nukkua 8 tuntia yössä. Pari vuotta meni niin, että tuntui kuin ei mikään unimäärä riittäisi.

Opetti tervettä nöyryyttä:)

Jossain vaiheessa aloin sitten piristyä taas kun sain nukuttua monen vuoden univelat pois.

Voimia sinullekin. Yritä nukkua hyvällä omalla tunnolla kaikki ne pätkät, mitkä pystyt. Joku päivä se menee ohi.

Kai se helpottaa kun saa myöntää ettei jaksa. Toivottavasti saat nukuttua jossain vaiheessa väsymystä pois. Tsemppiä, ei helpolta kuulosta sinullakaan.

Itse olen myös väsynyt, siis ihan fyysisesti. Itkin tänään kun pääsin töistä kotiin. Periaatteessa ei pitäisi olla väsynyt, kun nuorin lapsista on jo eskarissa ja saan yöt nukkua. Mutta kun 7-11h yöunet ei riitä. Mietityttää jo onko minulla jokin sairaus...

Mulla mies periaatteessa vain normaaleissa töissä, mutta nyt päivystää (joten ei tiedä miten on kotona ja miten ei) ja normaalisti töistä tulee lähempänä kuutta ja esikoisen harrastus vie mieheltä paljon iltoja ja viikonloppuja. Teen lyhennettyä työaikaa ja menen ajoissa töihin, jotta ehdin hakea lapsen ennen kolmea ettei tule lapselle liian rankkaa päivää. Töissä painan toisaalta hulluna sen ajan kun siellä olen. Kotona on sitten aikataulusumplimisia että isompien lasten harrastukset tulevat hoidettua ja pienin saisi olla kavereiden kanssa, eikä häntä tarvisi olla roudaamassa aina paikasta toiseen. Ja ne lukemattomat kotityöt ja ruoanlaitot, sekä toinen mokoma kun vahtii että lapset tekevät omat osuutensa.

En ole henkisesti poikki, vaan ihan fyysisesti poikki. Ja se väsymys on täysvaltaista. Tuntuu tosiaan ettei jaksa. Miten ihmeessä tämän väsymyksen saisi helpottamaan?