Lue keskustelun säännöt.
Ysiluokkalainen meinaa ekaa kertaa elämäsään heittää koulunsa lekkeriksi!
19.09.2011 |
Nyt ei mikään kouluun liittyvä huvita eikä kiinnosta, ei jaksa mitään...tähän asti ka ollut AINA yli yhdeksän...aika kiva aika pilata tulevaisuuttaan. Nyt on sitten koko ilta puhuttu järkeä miehen kanssa tytölle päähään...toivottavasti auttoi. On hirveän huono ajankäytössä eikä saa mitään aikaiseksi, vaikka luulee tekevänsä. ....huoh. Harrastus vie hirveästi aikaa ja on sen tiimoilta väsynyt. Jos tämä meno koulun kanssa jatkuu, on sit varmaan pakko jättää harrastus. Ei siis itse halua sitä jättää, mutta kohta ei muuta vaihtoehtoa ole. Yritettiin tehdä ajankäyttösuunnitelmaa, jolloin aikaa jäis paljon paremmin tietskalle ja kavereille kans, mutta katotaan nyt tajuaako....huoh...:( ja on tosiaan lahjakas tyttö kielissä ja matikassa sekä reaalit tietty, jos vaan viittii lukee. Mutta ei joudu tekemään kielissä eikä matikassa töitä juurikaan. Toki sanat yms. on päntättävä ja läksyt tehtävä.
Kommentit (10)
kannattaa puuttua ajoissa, me emme aikanaan puuttuneet ja poika löi koulun läskiksi, kävi sitten ysin uudestaan kun jäi luokalleen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaan käydään läpi, että miten sekä harrastuksen että koulun saa hoidettua. Pystyykö harrastusmääriä tiputtamaan? Onko koululla mitään mahdollisuuksia esim. tehdä läksyjä koulun jälkeen, lukusalia tmv paikkaa, jossa olisi vaikea keskittyä muuhun kuin opiskeluun?
Kannattaa motivoida mieluummin porkkanalla kuin kepillä. Jos iso, hyvä asia elämästä viedään pois, niin ei se siihen koulutyöhön kannusta, vaikka aikaa jäisikin enemmän, kun sitä hyvää mieltä tuovaa juttua ei enää olekaan.
Siitä se helvetti aukeaa!Vanhempana, ette voi lapselta vapauttakaan riistää. Näin voidaan kuitenkin laitoksessa tehdä. Kohta teiltä otetaan lapsi huostaan, jos lintsaa.
vaan hoitamaan molemmat, ei se elämäänsä pilaa, jos ysi ei sujukaan niin hyvin kuin ekat 8 vuotta...
todistuksen ka laski kuin lehmänhäntä, lukion kahlasi läpi, kun koulu loppui 3lk keväällä ja kirjoitukset oli ohi, oli 6 kurssia suorittamatta, kevään aikana ne suoritti samalla kun oli töissä joka päivä 8h, kävi armeijan ja oli töissä vielä 2 vuotta nyt opiskelee toista vuotta, vaikuttaa onnellisesta, asuu tyttöystävän kanssa, opiskelee ja käy työssä. Eipä se elämä siitä pilaantunut vaikka ei aina olekaan jaksanut olla "ajankäytössä hirveän hyvä".
Eli jospa löysäisit pipoa, vaikka se vaikealta välillä tuntuu, itse löysin unelma-ammatin 40v, siihen asti koko elämäni oli yhtä suorittamista, siinä mielessäkään en samaa lapsilleni ole halunnut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
koko peruskoulun olin priimusoppilas, kunnes väsyin siihen, että menestymistäni pidettiin itsestäänselvyytenä. Väsyin siihen, että kukaan ei iloinnut yseistä ja kympeistä mutta huonoja numeroita (kasia huonompaa ei tullut) ihmeteltiin. Ei minua painostettu mutta asenne oli se, että tottakai minä osaan ja pärjään.
Sitten en lukiossa enää jaksanut lukea samaan tahtiin. Toki taso pysyi edelleen hyvänä mutta en jaksanut opiskella, kuten aiemmin.
Lisäksi kuvioihin tuli oma kasvu naisena/poikaystävät jne.
No nyt olen hyvin menestynyt, ei se peruskoulu paljoa sanele. Toki, jos pyrkii jonnekin korkean keskiarvon kouluun, kannattaa satsata viimeiseen vuoteen. Mutta opiskelu lukion jälkeen vasta sanelee sen mitä ihmisestä tulee.
Eli summa summarum, tarjoa enemmän tukea loppurutistukseen lapsellesi!! Ei keppiä vaan porkkanaa.
koko peruskoulun olin priimusoppilas, kunnes väsyin siihen, että menestymistäni pidettiin itsestäänselvyytenä. Väsyin siihen, että kukaan ei iloinnut yseistä ja kympeistä mutta huonoja numeroita (kasia huonompaa ei tullut) ihmeteltiin. Ei minua painostettu mutta asenne oli se, että tottakai minä osaan ja pärjään.
Sitten en lukiossa enää jaksanut lukea samaan tahtiin. Toki taso pysyi edelleen hyvänä mutta en jaksanut opiskella, kuten aiemmin.
Lisäksi kuvioihin tuli oma kasvu naisena/poikaystävät jne.
No nyt olen hyvin menestynyt, ei se peruskoulu paljoa sanele. Toki, jos pyrkii jonnekin korkean keskiarvon kouluun, kannattaa satsata viimeiseen vuoteen. Mutta opiskelu lukion jälkeen vasta sanelee sen mitä ihmisestä tulee.
Eli summa summarum, tarjoa enemmän tukea loppurutistukseen lapsellesi!! Ei keppiä vaan porkkanaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
käydä koulua lapsen puolesta.
Omaa omaa vaatimustasoa voit kyllä laskea.
Se on eri asia haluatko tehdä sen.
Mutta kutosen kommentti oli kyllä aika kaukaa haettu. Jotenkin tuntui, että varsinkin keskustelu isän kanssa auttoi ja avasi silmiä. Nuorethan usein haluavat ammattiin, josta saa rahaa yms. Isä kertoi perheemme rahan käyttöstä ja siitä miten lapsilla on varaa harraastaa kalliita harrastuksia, matkustellaan, kauniita vaatteita, mopoauto yms. Kerrottiin veloista yms. asioista. Mies kertoi myös molempien palkat ja siitä, miten miehellä paljon isommat tulot kuin mulla, kun on enemmän opiskellut. Kerrottiin, että ammatin saa itse tietenkin valita, mutta halutaan, että hänellä e ammatinvalinta jää sitten todistuksesta kiinnii vaan saisi valita haluamansa ammatin yms. Luki ainakin illalla kokeeseen ja oli jotenkin järkevän oloinen. Puhuttiin myös, että halutaan, että hänelle jää aikaa nuorten jutskiin ja menoihin ja miten sen ajan voisi siihen saada...nyt jo vähän parempi mieli mulla, mutta toivotaan, että tää jatkuu kans.
Kiitos etukäteen:)