vauva 4kk, äidillä tylsää

toisia lapsia pitää kanniskella ja viihdyttää siihen asti kun oppivat liikkumaan. Ehkä toinen lapsesi on sellainen?

ja meninkin töihin, kun lapsi oli 4 kk. Isä jäi kotiin ja molempia vaihtelu virkisti. Pienen työpätkän jälkeen oli taas mukava jäädä kotiin.

entäpä jos käytte kävelyllä, vierailulla jonkun luona niin saatte vaihtelua päiviin.

itse kun olin esikosen kanssa kotona, kävimme päivisin vaunulenkillä, moikkaamassa isää työpaikalla (yksit. yrittäjä) jne kuka nyt sattui kotona olemaan. Kahden kanssa sitten ei niin hirveesti tullu liikuttua, matkaakin oli sitten jo kylille enemmän ettei vaunuilla lähtenyt kun ei ollu vanhemmalle seisomalautaa. Mutta kerhoissa sitten käytiin.

Esikoinen oli todella helppo vauva ja juuri kuukauden-kahden iässä ihmettelin ihan samantyylisiä asioita kuin sinä. Vauva nukkui 3-4 tuntia putkeen ja nukahti lyhyen imetyksen jälkeen. Vaunulenkkeilin ja istuskelin sohvalla ja luin naistenlehtiä. Kohta opin nauttimaan ihanan helposta vauva-arjesta ja tuli ihanan lämmin kesä ja istuskelin vauvan kanssa puistoissa vaunulenkkien lomassa. Miehen tullessa töistä laitoin aina jonkin helpon ruoan ( en ole yhtään kokki) ja vauvan unien aikana tein vähäiset kotityöt.



Toinen vauva syntyi vähän yli vuoden ikäerolla esikoiseen ja tämä vauva oli vähän enemmän sylissä viihtyvä kuin esikoinen, mutta silti tosi helppo. Nyt kahden pienen kanssa on enemmän lasten hoitoa, mutta arki rullaa iisisti ja nautin edelleen helpoista lapsistamme täysillä.



Aloin opiskella ruotsia eli tilasin Hufvudstadsbladetin ja kuuntelen radio Vegaa. Aion mennä ruotsinkielisiin perhekahviloihin juttelemaan, jotta suullinen kielitaito kohenee. Kun saan nivelvaivani helpottumaan, aloitan juoksutreenit ja jumpissa käymisen.



Haluankin kertoa kaikille, että vauvan kanssa voi olla tosi helppoa ja kahden pienen lapsen kanssa myöskin. Harmittaa, että julkisuudessa raskaat kokemukset vauva-arjesta dominoivat keskustelua.

Vanha ketju, mutta tulipa googlailtua. Mulla on niiiiin tylsää..ja mulla ei edes ole varsinaisesti helppo vauva, vaan hyvinkin sylissä pidettävä. Mutta sepä se, meinaan hajota siihen kun haluaisin tehdä niin monia juttuja, mutta mihinkään en pysty kun vauva on vain sylissä tyytyväinen. Haluaisin vaikka käydä kaappeja läpi ja tavaraa kirppikselle, tai aloitella ompeluharrastusta, tai leipoa tai tehdä sitä hyvää ruokaa, mutta ei. Vauva sylissä teen kotitöitä hutaisten ja odotan että tämä kasvaisi ja alkaisi touhuta tai viihtyä edes hetken itsekseen. Tylsää hoitaa pelkästään vauvaa.. Kantoliinaa ja reppuakin on kokeiltu, ja se on ihan ok välillä, mutta sisällä niin hikinen ja vauvakin niin iso että on jo haitolla vaikka leipoessa tai jos pitäisi jotain nostella jne.
Milloin tämä helpottaa?

[quote author="Vierailija" time="10.09.2015 klo 15:57"]

Vanha ketju, mutta tulipa googlailtua. Mulla on niiiiin tylsää..ja mulla ei edes ole varsinaisesti helppo vauva, vaan hyvinkin sylissä pidettävä. Mutta sepä se, meinaan hajota siihen kun haluaisin tehdä niin monia juttuja, mutta mihinkään en pysty kun vauva on vain sylissä tyytyväinen. Haluaisin vaikka käydä kaappeja läpi ja tavaraa kirppikselle, tai aloitella ompeluharrastusta, tai leipoa tai tehdä sitä hyvää ruokaa, mutta ei. Vauva sylissä teen kotitöitä hutaisten ja odotan että tämä kasvaisi ja alkaisi touhuta tai viihtyä edes hetken itsekseen. Tylsää hoitaa pelkästään vauvaa.. Kantoliinaa ja reppuakin on kokeiltu, ja se on ihan ok välillä, mutta sisällä niin hikinen ja vauvakin niin iso että on jo haitolla vaikka leipoessa tai jos pitäisi jotain nostella jne. Milloin tämä helpottaa?

[/quote]

Sitten kun vauva pääsee itse liikkumaan, niin alkaa viihtyä enemmän itsekseen. Siinä on välissä se tosi rasittava plusmiinus puolen vuoden ikä, kun lapsi haluaisi liikkua, muttei vielä osaa eikä pääse. Sitten on hetken verran hauskaa ja sitten lapsi lähteekin kävelemään ja hilipatiheijaa, siinä saakin sitten mennä koko ajan perässä ja joko ottaa koppia lapsesta tai tavaroista tai siivota jälkiä tai...

Nelikuinen on vielä tosi helppo, kun viihtyy periaatteessa (joo, lapsissa on eroja) missä vain ja on jo jonkinlaista rytmiä elämässä. Kuusikuisen kanssa ollaan usein helisemässä, sitten on hetki helpompaa ennen kuin lapsi on noin yksivuotias ja alkaa kävellä. Kaksivuotiaalla alkaa vähitellen olla tolkkua ja sanoja, kolmivuotias osaa jo puuhata omiaan ja juttujen taso alkaa olla reteä. :)

Vanha ketju, mutta samat kehitysvaiheet edelleen...

Kiire alkaa vasta 1v ikäisenä ja on kyllä rankkaa :D

[quote author="Vierailija" time="10.09.2015 klo 20:51"]Kiire alkaa vasta 1v ikäisenä ja on kyllä rankkaa :D
[/quote]
Ei kaikilla. Mulla oli koliikkivauva ja ekat 4kk sai kantaa ja pitää ihokontaktissa lähes 24/7. Sitten itku loppui kuin seinään ja vauvasta tuli itse herran enkeli. Vielä myöhemminkin, jopa joskus 1v3kk ikäisenä itse satuin joskus nukahtamaan - nukuin 3 tunnin päikkärit kun lapsi leikki niin hiljaa itsekseen vieressä. Olisin taatusti herännyt pieneenkin meteliin, mutta siinä se kasasi tornia kun heräsin...

Vähän tylsäähän se oli tuossa vaiheessa, kun lapsi nukkui, söi ja oli valveilla hyväntuulinen. Itse en ole ikinä lukenut niin paljon kirjoja kuin tuolloin, samoin koti kiilteli puhtauttaan. Töihin palasin kun lapsi 9 kk ja isä otti hoitovastuun. Sitten kun kuopus tuli parin vuoden päästä kuvioihin  niin oli enemmän säpinää.

[quote author="Vierailija" time="10.09.2015 klo 15:57"]Vanha ketju, mutta tulipa googlailtua. Mulla on niiiiin tylsää..ja mulla ei edes ole varsinaisesti helppo vauva, vaan hyvinkin sylissä pidettävä. Mutta sepä se, meinaan hajota siihen kun haluaisin tehdä niin monia juttuja, mutta mihinkään en pysty kun vauva on vain sylissä tyytyväinen. Haluaisin vaikka käydä kaappeja läpi ja tavaraa kirppikselle, tai aloitella ompeluharrastusta, tai leipoa tai tehdä sitä hyvää ruokaa, mutta ei. Vauva sylissä teen kotitöitä hutaisten ja odotan että tämä kasvaisi ja alkaisi touhuta tai viihtyä edes hetken itsekseen. Tylsää hoitaa pelkästään vauvaa.. Kantoliinaa ja reppuakin on kokeiltu, ja se on ihan ok välillä, mutta sisällä niin hikinen ja vauvakin niin iso että on jo haitolla vaikka leipoessa tai jos pitäisi jotain nostella jne.
Milloin tämä helpottaa?
[/quote]

Just tätä
Varten on kaikki vauvaharrastukset. Äiti-vauvaryhmät, muskarit, perhekahvilat, avoimet päiväkodit, vauvatanssi, vauvasirkus, värikylpy jne... Vauvat viihtyy paremmin kun on jotain muuta katseltavaa kuin se tuttu olkkari ja äidin naamataulu. Muuta vauvoja ja muita lapsia ne seuraa innoissaan ja jaksaa olla tyytyväisenä. Kotonakin tilanne usein helpottaa kun lapsi lähtee liikkeelle ja sit kun lapsen voi ottaa syöttötuolissa mukaan katselemaan kokkailua/leipomista/pyykin laittoa/äidin suihkussakäyntiä.

[quote author="Vierailija" time="10.09.2015 klo 21:04"][quote author="Vierailija" time="10.09.2015 klo 15:57"]Vanha ketju, mutta tulipa googlailtua. Mulla on niiiiin tylsää..ja mulla ei edes ole varsinaisesti helppo vauva, vaan hyvinkin sylissä pidettävä. Mutta sepä se, meinaan hajota siihen kun haluaisin tehdä niin monia juttuja, mutta mihinkään en pysty kun vauva on vain sylissä tyytyväinen. Haluaisin vaikka käydä kaappeja läpi ja tavaraa kirppikselle, tai aloitella ompeluharrastusta, tai leipoa tai tehdä sitä hyvää ruokaa, mutta ei. Vauva sylissä teen kotitöitä hutaisten ja odotan että tämä kasvaisi ja alkaisi touhuta tai viihtyä edes hetken itsekseen. Tylsää hoitaa pelkästään vauvaa.. Kantoliinaa ja reppuakin on kokeiltu, ja se on ihan ok välillä, mutta sisällä niin hikinen ja vauvakin niin iso että on jo haitolla vaikka leipoessa tai jos pitäisi jotain nostella jne.
Milloin tämä helpottaa?
[/quote]

Just tätä
Varten on kaikki vauvaharrastukset. Äiti-vauvaryhmät, muskarit, perhekahvilat, avoimet päiväkodit, vauvatanssi, vauvasirkus, värikylpy jne... Vauvat viihtyy paremmin kun on jotain muuta katseltavaa kuin se tuttu olkkari ja äidin naamataulu. Muuta vauvoja ja muita lapsia ne seuraa innoissaan ja jaksaa olla tyytyväisenä. Kotonakin tilanne usein helpottaa kun lapsi lähtee liikkeelle ja sit kun lapsen voi ottaa syöttötuolissa mukaan katselemaan kokkailua/leipomista/pyykin laittoa/äidin suihkussakäyntiä.
[/quote]

Just tänään käytiin 8kk vauvan kanssa toista kertaa perhekerhossa ja voin allekirjoittaa tämän. Sama muksu joka kotona rääkyy lähes samantien kun lattialle laskee ja itkee äidin perään, viihtyikin muiden lasten seassa kerhon lattialla tyytyväisenä jumppaillen yli tunnin. Sain rauhassa juoda kahvin ja rupatella muiden äitien kanssa, käydä vessassakin ja vaikka mitä ilman että vauva korvaansa lotkautti. Kotona oli myös sitten niin väsynyt että nukkui ekstrapitkät päikkärit ja tadaa, taas oli omaa aikaa :) Suosittelen!

Mä suosittelen kanssa jotain perhekahvilaa tms. Se eka kerta mennä sinne tuntemattomien ihmisten kanssa juttelemaan kakkavaipoista on kamala, mut kyllä se nopeesti alkaa tuntua tosi kivalta ohjelmalta perusarkeen verrattuna. Viihtyykö vauva sitterissä? Niin että nostat sitterin pöydälle itsesi tasolle, että vauva näkee sut paremmin.

[quote author="Vierailija" time="10.09.2015 klo 15:57"]Vanha ketju, mutta tulipa googlailtua. Mulla on niiiiin tylsää..ja mulla ei edes ole varsinaisesti helppo vauva, vaan hyvinkin sylissä pidettävä. Mutta sepä se, meinaan hajota siihen kun haluaisin tehdä niin monia juttuja, mutta mihinkään en pysty kun vauva on vain sylissä tyytyväinen. Haluaisin vaikka käydä kaappeja läpi ja tavaraa kirppikselle, tai aloitella ompeluharrastusta, tai leipoa tai tehdä sitä hyvää ruokaa, mutta ei. Vauva sylissä teen kotitöitä hutaisten ja odotan että tämä kasvaisi ja alkaisi touhuta tai viihtyä edes hetken itsekseen. Tylsää hoitaa pelkästään vauvaa.. Kantoliinaa ja reppuakin on kokeiltu, ja se on ihan ok välillä, mutta sisällä niin hikinen ja vauvakin niin iso että on jo haitolla vaikka leipoessa tai jos pitäisi jotain nostella jne.
Milloin tämä helpottaa?
[/quote]

Joillekin ei vain sovi kotona oleminen! Ollaan niin puhuttu tästä muiden äitien kanssa. Joidenkin on vaan pakko mennä töihin aikaisin, jotta saavat tekemistä ja tasapainon..

Kiitos näistä vastauksista! Itsehän tosiaan keksisin kotona tuota tekemistä, enkä kaipaisi perhekerhoja jne. Muutama ystävä joilla on lapsia ja kahvitellaan milloin missäkin, auttaa kyllä niin että saadaan halutessa vaihtelua viikolla. Mutta silloinkin on tunne, jos vauva on nukkunut pitkät päiväunet kaukalossa kyläillessä/kaupungilla/kahvilassa että voi kun olisi ne tunnin saanut käyttää vaikka leipomiseen tai ompeluun..että kun kotona ei löydy sille tekemiselle mahdollisuutta. No eipä se auta kuin mennä päivä kerrallaan jos vaikka jonain päivänä saisi jotain aikaan yllättäen.
T. Ketjun nostaja ja kyselijä