Kauhea tämä huono itsetunto ja vartalohäpeä. Ostan jossain ihme mielenhäiriössä kivoja vaatteita joita en sitten voikaan käyttää
Kivoja vaatteita muiden ihmisten päällä siis. Kaupassa siinä hetkessä kuvittelen että miksen minäkin voi laittaa tällaista päälleni kun muutkin mutta sitten kotona samaa vaatetta peilistä katsoessani iskee morkkis ja se menee takaisin kaappiin. Nytkin yksi hellemekko jonka kesällä ostin ja jollaisia näkyi katukuvassa kaikenkokoisilla ihmisillä jäi häpeän vuoksi pitämättä. Muita samanlaisia?
Kommentit (23)
No ei, koska enemmän kuitenkin hävettäisi kulkea alasti.
Mitä ap vartalossasi erityisesti häpeät? Jos se on ylipaino, niin aina voi laihduttaa. Jos se on yleinen velttous, niin liikunta auttaa. Tosin kumpikaan näistä ei tuo tuloksia hetkessä, vaan vaatii sinnikkyyttä.
Ostatko vääränkokoisia vaatteita tai onko sinulla huono ryhti?
Mieti tosi tarkkaan minkä malliset ja tyyliset vaatteet sopivat sinulle parhaiten ja osta pelkästään sellaisia. Millainen leikkaus, mikä pituus, mikä kaula-aukon malli jne. Sinulla on varmaan joku yläosa ja joku alaosa joka on mielestäsi sopinut sinulle. Osta lisää saman mallisia erilaisin yksityiskohdin ja eri väreissä. Älä tuhlaa rahaa ja hermojasi kokeiluihin.
Eivät kaikki sovi kaikille. Ja kaupoissa on tälläkin hetkellä paljon ihan hirveitä vaatteita.
Ala harrastaa säännöllistä liikuntaa jos et jo harrasta. Valitse liikuntamuoto joka on mukavin / vähiten inhottava. Liikunta parantaa suhdetta omaan vartaloon ja ulkonäköön sekä kohentaa itsetuntoa.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Vierailija kirjoitti:
Mitä ap vartalossasi erityisesti häpeät? Jos se on ylipaino, niin aina voi laihduttaa. Jos se on yleinen velttous, niin liikunta auttaa. Tosin kumpikaan näistä ei tuo tuloksia hetkessä, vaan vaatii sinnikkyyttä.
En ole ylipainoinen ja liikuntaakin harrastan. Olin lapsena pullea (laihduin sitten syömishäiriön seurauksena teininä), sen seurauksena tietysti kiusattu ja siitä on jäänyt tuo itsensä häpeäminen ja koen olevani vieläkin liian iso vaikka olen ihan normaalipainoinen. Olen älyttömän kriittinen omaa ulkonäköä kohtaan. Vasta yli kolmekymppisenä esim rohkaistuin käyttämään hihattomia paitoja, siihen asti pidin käsivarsiani rumina ja liian paksuina. Tiedostan kyllä että tuskin kukaan minua tuijottaa tuolla kadulla että "eipäs tuonkaan vatsa ole täydellisen littana onpas ruma".
Vierailija kirjoitti:
Ostatko vääränkokoisia vaatteita tai onko sinulla huono ryhti?
En ja ei, itsetunto on vaan niin huono. Ei minussa kai oikeasti ole mitään niin perustavanlaatuisesti huonoa tai väärää että tällainen itsekritiikki olisi aiheellista.
Vaatehäpeä on tuttu, aina kun muoti muuttuu nopeasti. Nytkin on kaapissa farkkuja, mitä ei ole "uskaltanut" käyttää. Tulee mieleen 80-luvun porkkanafarkut. Menee varmaan käyttämättömänä kirppikselle. Ei vaan pysty.
Vaatteita kannattaa pitää alkuun kotona, kunnes niihin tottuu. Pieni totuttelu voi riittää. Kengätkin kannattaa testata pikku käppäilyllä ennen kuin pilaa juhlat niillä.
Voi kyllä! Enää en edes viitsi avata tuota vaatekaappia tai miettiä mikä määrä siellä on ihania ja kauniita vaatteita joissa minä näytän lähinnä porsaalta rusetissa tai sedältä mekossa. Usein ja niin tänäkin vuonna tulee ostettua vähintään se yksi ihana kesävaate joka jää käyttämättä.
Mun käyttövaatteet (kaksi asua) kulkee päältä pesukoneen kautta pyykkitelineeseen josta pistän ne taas päälle. Ihan karseita nämä on, mutta ei tuolla alastikaan voi kulkea. Onneksi kohta saa pistää paksun ja pitkän toppatakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ap vartalossasi erityisesti häpeät? Jos se on ylipaino, niin aina voi laihduttaa. Jos se on yleinen velttous, niin liikunta auttaa. Tosin kumpikaan näistä ei tuo tuloksia hetkessä, vaan vaatii sinnikkyyttä.
En ole ylipainoinen ja liikuntaakin harrastan. Olin lapsena pullea (laihduin sitten syömishäiriön seurauksena teininä), sen seurauksena tietysti kiusattu ja siitä on jäänyt tuo itsensä häpeäminen ja koen olevani vieläkin liian iso vaikka olen ihan normaalipainoinen. Olen älyttömän kriittinen omaa ulkonäköä kohtaan. Vasta yli kolmekymppisenä esim rohkaistuin käyttämään hihattomia paitoja, siihen asti pidin käsivarsiani rumina ja liian paksuina. Tiedostan kyllä että tuskin kukaan minua tuijottaa tuolla kadulla että "eipäs tuonkaan vatsa ole täydellisen littana onpas ruma".
No mulla on just tuollainen lyhyt, tanakanmallinen vartalo, normaalipainossa. Sen verran olen esteetikko että en käytä esim. hihattomia toppeja koska ne saa mut näyttämään mörssäriltä. Väittäisin että suurin osa ihmisistä tykkää pukeutua vartalonmallin pohjalta itseä imarteleviin vaatteisiin jotka tasapainottavat kaikkea epäsuhtaista, eikä laita väkisin jotain epäpukevaa trendimekkoa päälle kun se on henkarissa niin nätti. Eli opettele pukeutumaan vartalotyypillesi edullisesti, ei tuossa ole mitään sen kummempaa. T. eri
En ole ap, mutta mulla tämä häpeä on combo kaikkea ketjussa jo ehdotettua. Olen pullea tai oikeastaan jo lihava, mulla on veltto ja valahtanut kroppa mikä ei tunnu yhtään "omalta" eikä siltä kyllä näytäkään ja ryhtikin alkaa olla mitä on vaikka kyllä mä edelleen kävelylenkeillä käyn. Ei tällaista varmaan ole mahdollista kenenkään pukea kauniisti koska mittasuhteet on ihan vääränlaiset ja liian tiukka vaate on karsea mutta niin on myös sellainen väljän ilmava, koska näyttää vielä todellistakin valtavammalta. On siis aivan mahdotonta ostaa niitä oikean kokoisia vaatteita koska kaikki on jotenkin vääränkokoisia.
Haaveilen kyllä ihanista mekoista ja näen ihan kivannäköisiä pullukoitakin mekoissaan, mutta itse en todellakaan näytä samalta eli paino on jakautunut eri tavoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ap vartalossasi erityisesti häpeät? Jos se on ylipaino, niin aina voi laihduttaa. Jos se on yleinen velttous, niin liikunta auttaa. Tosin kumpikaan näistä ei tuo tuloksia hetkessä, vaan vaatii sinnikkyyttä.
En ole ylipainoinen ja liikuntaakin harrastan. Olin lapsena pullea (laihduin sitten syömishäiriön seurauksena teininä), sen seurauksena tietysti kiusattu ja siitä on jäänyt tuo itsensä häpeäminen ja koen olevani vieläkin liian iso vaikka olen ihan normaalipainoinen. Olen älyttömän kriittinen omaa ulkonäköä kohtaan. Vasta yli kolmekymppisenä esim rohkaistuin käyttämään hihattomia paitoja, siihen asti pidin käsivarsiani rumina ja liian paksuina. Tiedostan kyllä että tuskin kukaan minua tuijottaa tuolla kadulla että "eipäs tuonkaan vatsa ole täydellisen littana onpas ruma".
No mulla on just tuollainen lyhyt, tanakanmallinen vartalo, normaalipainossa. Sen verran olen esteetikko että en käytä esim. hihattomia toppeja koska ne saa mut näyttämään mörssäriltä. Väittäisin että suurin osa ihmisistä tykkää pukeutua vartalonmallin pohjalta itseä imarteleviin vaatteisiin jotka tasapainottavat kaikkea epäsuhtaista, eikä laita väkisin jotain epäpukevaa trendimekkoa päälle kun se on henkarissa niin nätti. Eli opettele pukeutumaan vartalotyypillesi edullisesti, ei tuossa ole mitään sen kummempaa. T. eri
Varmaan kukaan ei ole analysoinut tarkemmin vartalotyyppiään kuin minä😄 Tiedän mikä pitäisi näyttää hyvältä, ja siellä sovituskopissa näyttääkin kivalta mutta sitten en vaan uskalla pukeutua näihin vaatteisiin koska pelkään että mitähän muut ihmiset ajattelevat, tai tuijottavat tms. Hullua, tiedän.
1. Osta Heidi Klum-tyyppiselle kropalle tehty hellemekko ja ajattele sovituskopissa että kaikkihan me ollaan omalla tavallamme upeita huippumalleja
2. Tule kotona järkiisi ja näe miltä ne rytkyt oikeasti näyttävät päälläsi, masennu ja kadu ostoksiasi
Me ollaan kaikki koettu tuo jossain vaiheessa ap. :D
Vaatteiden käyttöhetki on nyt. Ei sitku.
Jos olet nyt tyytymätön johonkin seikkaan, niin muista, että huomenna olet päivää vanhempi ja veltompi/ryppyisempi/harmaampi.
Näin iäkkäämpänä ihmettelen, miten typeriin juttuihin sitä nuorena ja nättinä takertui. Pitääkö jokaisen olla vanhus, eikun seniorikansalainen, että voi ja uskaltaa?
Huonoitsetuntoisena sitä ei osaa eikä pysty kantamaan itseään kauniisti. Sellainen luontaisen rento ja terveellä tavalla ryhdikäs olemus puuttuu kun olemuksesta, liikkeistä ja eleistä huokuu epävarmuus ja häpeä. Ja kun yrittää olla vähän ryhdikkäämpi niin sitten olemus onkin jäykkä kuin tinasotilaalla hanko takapuolessa.
Tuon kaiken seurauksena ei sitten ne just omalle vartalotyypille parhaatkaan vaatteet just oikeissa värisävyissä näytä kivoilta kun peilikuvaansa katsoo. Tai valokuvaa, videota..
Näin mä tämän olen pähkäillyt mutta ratkaisua en ole keksinyt.
t. samis
Vierailija kirjoitti:
Vaatteiden käyttöhetki on nyt. Ei sitku.
Jos olet nyt tyytymätön johonkin seikkaan, niin muista, että huomenna olet päivää vanhempi ja veltompi/ryppyisempi/harmaampi.
Näin iäkkäämpänä ihmettelen, miten typeriin juttuihin sitä nuorena ja nättinä takertui. Pitääkö jokaisen olla vanhus, eikun seniorikansalainen, että voi ja uskaltaa?
Vaatteiden käyttöhetki on nyt. Ei sitku.
Aivan mahtava muistutus jonka otan käyttöön heti koska mulla on hirmuinen määrä vaatteita joita käytän sitten joskus kun mun omannäköinen elämä vihdoin alkaa. Niissä siis taitaa olla liki kaikissa vielä laputkin kiinni.. Osaan pitäisi laihtua se 10 kiloa ja osaa pitäisi vähän lyhentää ja osa vaatisi sen, että olisi jotain sellaista menoa / tekemistä johon kyseinen vaate on tarkoitettu.
Kuka tämä AP on?Itse olen varma omasta erikoisesta tyylistäni ja olen pullukka!T:as
Mimmoinen hellemekko? Kuvittelis mekon olevan sellainen vaatekappale joka sopii kaikille
Mihin ap sitten normaalisti pukeutuu? Tuulipukuunko
Siksi minua varmaan tuijotellaankin,kun rakastan erikoisia vaatteita,suomityyli tylsää!
Olen lyhyt ja paksuhko. En mikään valtava kuitenkaan. En jaksa laihduttaa, mutta ei siitä sen enempää.
Vaatteet ovat aina olleet ongelma. Niitä kyllä löytyy, mutta mikään ei näytä miltään mun päällä. Joo, löytyy aina joku vähemmän huono vaihtoehto mutta en näytä hyvältä missään vaatteessa.
Tunikat otan henkilökohtaisena vittuiluna. Ei olla vielä siinä vaiheessa, ei.