olen perhetyöntekijä ja laittanut merkille,että perheissä

Eli elämä paranee sitten kun..



* on rakennettu oma talo

* saatu lapsille joku harrastus

* venytetty omaa jaksamista lisää



Ovat sukua "kyllä mä muuten, mutta toi"-ihmisille.

Sillä pyritään hälventämään ongelmia, joita ei osata tai jakseta selvittää ja halutaan uskoa "uuteen alkuun". Hyvin tyypillistä ja perhetyöntekijänä sinun pitäisi tämä käyttäymismalli tietää. Ja kaikki eivät tiedosta olevansa aivan lopussa. Yhteiskunta vaatii paljon..

perhetyön tekijöillä ole koulutusta asiaan? En ole perhetyöntekijä, mutta kokemuksesta tiedän, että kun ihmisellä on ongelmia elämänhallinnan kanssa, hänellä on todennäköisesti jotakin selvittämättömiä asioita itsensä kanssa. SEn sijaan että ihminen alkaisi ratkoa näitä ongelmia, hän hakee elämänsä täyteen kaikenlaista korviketoimintaa. Typerää, mutta inhimillistä.

missä muutenkin ollaan äärirajoilla jaksamisen kanssa,hankitaan pisteeksi I.n päälle vauva,koira tai aletaan rakentamaan taloa. Mikähän kummallinen ajatuksenjuoksu ihmisillä on?

Taidat olla väärällä alalla.

vauva, koira tai rakentaminen?

missä muutenkin ollaan äärirajoilla jaksamisen kanssa,hankitaan pisteeksi I.n päälle vauva,koira tai aletaan rakentamaan taloa. Mikähän kummallinen ajatuksenjuoksu ihmisillä on?

missä muutenkin ollaan äärirajoilla jaksamisen kanssa,hankitaan pisteeksi I.n päälle vauva,koira tai aletaan rakentamaan taloa. Mikähän kummallinen ajatuksenjuoksu ihmisillä on?

Taidat olla väärällä alalla.

Perhetyöntekijä on hyvä ja keskittyy työhönsä sen sijaan, että kateuksissaan laulaa asiakkaidensa asioita yleisillä keskustelupalstoilla.

vauva, koira tai rakentaminen?

jaksamisen äärirajoilla.

mutta tuskin 24/7 eli ehkä illalla netissä olo ei vaikeuta kenenkään elämää? Ihan oikean havainnon ap on varmasti tehnyt, itse olen samalla kannalla.

koiran hankkiminen kuulostavat ihan normaaleilta asioita jotka liittyvät perheenä olemiseen!

mutta jos niitä lapsia on jo "liuta" eikä niistä jakseta/pystytä huolehtimaan,lemmikkejäkin saattaa olla entuudestaan,joku on jo viety piikille kun ei pystytty huolehtimaan.Talouskin on usein aika hataralla pohjalla,saattaa olla vuokria rästissä,luottoja,luottotiedot menneet ym



ap

vaikka entistenkään kanssa ei jakseta. ja se on ihme, miten ongelmaperheet lisääntyvät niin hyvin, sitten on hyvä-osaisia, joilla ei tärppää niin sitten millään. Pahimmassa tapauksessa isot lapset on huostaanotettu ja aletaan odottamaan taas uutta lasta, uusi alku. Mutta kohta taas sama tilanne. Arki ei ole hallussa. Tein tästä muuten joskus opinnäytetyönkin, haastateltiin ns. uusavuttomia perheenäitejä. Sepäs vasta oli mielenkiintoista ammatillisuuden kannalta, oppi paljon enemmän kuin teoriatunneilla.

mielestäni tämä oli mielenkiintoinen huomio. Jos ollaan jaksamisen äärirajoilla, tähän ei kyllä tarvi lisätä esim. talonrakennusprojektia, koska se kuuluu "normaaliin perhe-elämään". Siinähän on pirusti hommaa, ja vie ehkä viimeisetkin voimavarat. En minäkään ymmärrä tätä nykyajan "riehumista".

Tämä on muuten äärimmäisen ilkeä palsta :(.

missä muutenkin ollaan äärirajoilla jaksamisen kanssa,hankitaan pisteeksi I.n päälle vauva,koira tai aletaan rakentamaan taloa. Mikähän kummallinen ajatuksenjuoksu ihmisillä on?

Pienipalkkainen perhetyöntekijä se jaksaa kadehtia.... Taidat olla väärällä alalla.

mikä tuossa aloituksessa oli siis kadehtimista, täh..?

Tuo reaktio oli varmaan siitä syystä, että monet täällä palstailevat ovat perheitä, joissa käy perhetyöntekijä. Älä siis välitä. Minä en nähnyt kateutta ainakaan aloituksessasi tai kommenteissasi. Teet arvokasta työtä. Jaksamista!

se laastarilapsiefekti, kai muutkin ovat huomanneet? mutta kun se ei vaan toimi.

joissa pistetään kaksi perhettä yhteen. Sitten otetaan vielä koira,rakennetaan, muutetaan paikkaan josta älyttömät koulumatkat tai otetaan älytön asuntolaina.



Ihan kuin uusperheen yhteensovittamisessa ei olisi jo tarpeeksi ongelmia tiedossa.

vauva, koira tai rakentaminen?

jaksamisen äärirajoilla.

mutta joillakin on käsittämättömän vahva käsitrys siitä, millainen ns. ihanneperhe on. Joku voi myös taipua ulkopuolisen painostusken edessä. Surullista.

Ja saahan perhetyöntekijä kertoa huomioistaan, mitä ihmeen valitusta täällä taas on...

se laastarilapsiefekti, kai muutkin ovat huomanneet? mutta kun se ei vaan toimi.

siis se, että uuden vauvan oletetaan ratkaisevan kaikki ongelmat... Hirveä urakka pienelle ihmiselle! Sukulaisilmiö taitaa olla lapsen tekeminen parisuhdetta paikkaamaan.

joka oma-aloitteisesti laittoi vanhemman lapsensa sijoitukseen tai lastenkotiin tms., että miehensä kanssa jaksaisivat paremmin tulossa olevan vauvan kanssa. Silloin loppui ymmärrys.