Lue keskustelun säännöt.
70-luvulla olin 3,5-vuotias lapsenvahti eikä silloin kukaan
26.09.2011 |
kyseenalaistanut että vahdin reilut 2 ja 1 vuotiaita sisariani pihalla. Meillä oli lastenhoitaja kotona, mutta sen verran laiska tyttö oli että laittoi meidät pihalle ja minä vanhimpana sain vahtia nuorempia etteivät juokse tielle.
Muistan vieläkin kun ajattelin ulkoilureissuja painajaismaisina kun pienemmät karkailivat ja sain pitää hihoista kiinni.
Lastenhoitaja piti ovet lukossa parin tunnin ajan ja sitten meikäläinenkin pääsi vähän hengähtämään.
Oi aikoja, voi tapoja!
Kommentit (8)
kautta aikain masentuneinen, syömishäiriöisin, narsistisin, sairain sukupolvi.
en ole ollut koskaan masentunut, syömishäiriöinen, narsistinen (ehkä vähän liian kiltti ym.) enkä sairas.
Nykyaikana vaan kaikki on NIIN tarkkaa, olihan uhkia silloinkin vaikkei ehkä samassa mittapuussa.
Mutta nykynuoria paapotaan about 21-vuotiaiksi asti ja missä tulos ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikkialla kirjoitetaan siitä, että pikkukoululaisia reipastetaan ja vain Suomessa voi lapsen jättää "heitteille" alle 12-vuotiaana. Ja että 11-vuotiaat juovat öisin kaupungeissa ja maalla ja että teini-ikäiset työnnetään lastensuojelun harteille uuden avio-onnen myötä.
Minulla ei ole YHTÄÄN sellainen kuva kuin ap:lla, että nykyisin lapset eläisivät suojattua elämää. 70-luvulla ehkä leikittiin lasten kesken kerrostalojen pihoilla, mutta silloin katsottiin vinoon ja huolestuneina ns. avainkaulalapsia eli heitä, jotka tulivat koulun jälkeen yksin kotiin. Äidit rupesivat käymään töissä.
ekaa kertaa lapsenvahtina, siis sain siitä taskurahaa, 7-vuotiaana. Menin parin sadan metrin päässä oleville tuttaville vahtimaan kahta alle kouluikäistä. Ei se kestäny kuin tunnin tms., mutta silti.
Muistan, että kyse oli illasta ja taisi olla syksy/talvi, kun oli jo pimeää. Isä tuli hakemaan minua, koska en uskaltanut kävellä yksin pimeällä. Mutta uskalsin ottaa vastuun toisten lapsista :-).
Ja ei, minulla ei ole koskaan ollut mielenterveysongelmia tai syömishäiriöitä tai muutakaan.
Kaikkialla kirjoitetaan siitä, että pikkukoululaisia reipastetaan ja vain Suomessa voi lapsen jättää "heitteille" alle 12-vuotiaana. Ja että 11-vuotiaat juovat öisin kaupungeissa ja maalla ja että teini-ikäiset työnnetään lastensuojelun harteille uuden avio-onnen myötä.
Minulla ei ole YHTÄÄN sellainen kuva kuin ap:lla, että nykyisin lapset eläisivät suojattua elämää. 70-luvulla ehkä leikittiin lasten kesken kerrostalojen pihoilla, mutta silloin katsottiin vinoon ja huolestuneina ns. avainkaulalapsia eli heitä, jotka tulivat koulun jälkeen yksin kotiin. Äidit rupesivat käymään töissä.
"meidän 16v. jasmin ei voi kävellä koulusta 1,5 km:n matkaa kun se on aivan liian pitkä matka ja mitä tahansa voi tapahtua".
Tiedän monia tapauksia joissa pian parikymppinen "teini" makaa kotona (masentuneena) kun mikään ei huvita, pitäisi mennä töihin tai kouluun mutta kun ei huvita.
Hitto jotain rajaa vanhemmat, käskekää ne penikat hommiin eikä mitään sääliä!
Tosin tässä tapauksessa lapsi joutui 3 vuotiaana töihin, mutta nykyään paljon isommat lapset makaavat kotona masentuneina kun ei ole tarvinnut koskaan tehdä mikään, kun ei varmaan(?) huvita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen syntynyt 1974 ja minun vanhempani olivat aikalaisikseen ylihuolehtivia. Suvussakin siitä vähän vinoiltiin, kun jättivät meidät aniharvoin hoitoon viikonloppuisin eivätkä juurikaan bilettäneet kuin pari kertaa vuodessa. Pienestä pitäen olin sisaruksieni kanssa päivähoidossa, kun molemmat vanhemmat tekivät töitä.
Tässä muutamia ylihuolehtivien vanhempien sallimuksia:
- kävelin 6-vuotiaana itse esikoulusta kotiin noin 1 km (monet esim. serkkuni kävelivät itse kerhosta kotiin ja ystävä kulki itse polkupyörällä tarhaan)
- 10-vuotiaana sain 9-vuotiaan serkkuni kanssa käydä itse uimassa uimarannalla, kun oli jo melkoinen myrsku ja aallokko aika hurjaa (tosin eivät tajunneet sitä aallokkoa)
- 7-vuotiaana kävin iltapäiväkerhossa, mutta kouluun lähdin itse ja 8-vuotiaasta lähtien tulin itse kotiin. Avain oli kaulassa meidän omakotitaloalueella useammallakin eikä kukaan sitä paheksunut. Äiti tosin soitti aina töistä, että oltiin päästy kotiin. Muut lapset eivät juurikaan käyneet iltapäiväkerhoa.
- 7-vuotiaasta lähtien pyöräilin esim. 3 km päähän mummolaan ihan yksin ja kavereille kylään. Kotiintuloajoista tosin nipotettiin.
- 10-vuotiaana hoidin 5-vuotiasta pikkuveljeäni, kun vanhempani olivat naapurissa iltaa viettämässä. Laitoin nukkumaan yms. Ihan normaalia oli.
- Kaikki kesälomat olin kotona yksin. Ei ollut mitään leirejä tai muuta viriketoimintaa ennen kuin vanhempien loma alkoi. Oli aivan ihanaa!
Näin siis ylisuojelevat vanhemmat sallivat. Nykyään olisivat olleet lepsuja.
Minä olen syntynyt 1974 ja minun vanhempani olivat aikalaisikseen ylihuolehtivia. Suvussakin siitä vähän vinoiltiin, kun jättivät meidät aniharvoin hoitoon viikonloppuisin eivätkä juurikaan bilettäneet kuin pari kertaa vuodessa. Pienestä pitäen olin sisaruksieni kanssa päivähoidossa, kun molemmat vanhemmat tekivät töitä.
Tässä muutamia ylihuolehtivien vanhempien sallimuksia:
- kävelin 6-vuotiaana itse esikoulusta kotiin noin 1 km (monet esim. serkkuni kävelivät itse kerhosta kotiin ja ystävä kulki itse polkupyörällä tarhaan)
- 10-vuotiaana sain 9-vuotiaan serkkuni kanssa käydä itse uimassa uimarannalla, kun oli jo melkoinen myrsku ja aallokko aika hurjaa (tosin eivät tajunneet sitä aallokkoa)
- 7-vuotiaana kävin iltapäiväkerhossa, mutta kouluun lähdin itse ja 8-vuotiaasta lähtien tulin itse kotiin. Avain oli kaulassa meidän omakotitaloalueella useammallakin eikä kukaan sitä paheksunut. Äiti tosin soitti aina töistä, että oltiin päästy kotiin. Muut lapset eivät juurikaan käyneet iltapäiväkerhoa.
- 7-vuotiaasta lähtien pyöräilin esim. 3 km päähän mummolaan ihan yksin ja kavereille kylään. Kotiintuloajoista tosin nipotettiin.
- 10-vuotiaana hoidin 5-vuotiasta pikkuveljeäni, kun vanhempani olivat naapurissa iltaa viettämässä. Laitoin nukkumaan yms. Ihan normaalia oli.
- Kaikki kesälomat olin kotona yksin. Ei ollut mitään leirejä tai muuta viriketoimintaa ennen kuin vanhempien loma alkoi. Oli aivan ihanaa!Näin siis ylisuojelevat vanhemmat sallivat. Nykyään olisivat olleet lepsuja.
meillä oli ihan samanlaista, eikä tosiaan mitään lepsuja :)
kautta aikain masentuneinen, syömishäiriöisin, narsistisin, sairain sukupolvi.