Kysymys naisille
Näiden lukuisien aisurifantasioiden vastapainoksi haluaisin kuulla oikeita mietteitä. Oletetaan että päädyt vieraan miehen kanssa sänkyyn ilman kondomia. Kuinka kauan seksin jälkeen välttelet seksiä oman miehesi kanssa kiinnijäämisen pelon takia tai kuinka kauan pelkäät valuvasi tai muilla tavoin paljastuvasi? Missä vaiheessa koet tarpeeksi turvalliseksi harrastaa jälleen seksiä oman miehesi kanssa?
Kommentit (8)
1. En joudu vieraan kanssa sänkyyn.
2. Jos silti joutuisin, joutuisin järkyttävään henkiseen turbulenssiin ja olisin aivan romuna, että olen tuhonnut parisuhteeni.
3. Kertoisin puolisolleni heti, että olen rikkonut sopimustamme monogaamisesta suhteesta. Järkytys myös näkyisi minusta.
4. Parisuhteemme olisi hyvin todennäköisesti tuhon oma.
Ei siinä valumisia tartte miettiä.
Rehellinen vastaus kun sitä pyydettiin.
Eiköhän käy pesulla sen vieraan miehen kanssa sekstailujen jälkeen tai vähintään WC:ssä ja peseydy bideellä. Mistä se oma mies tietäisi että joku muu on ladannut lastit sisääni?
Vierailija kirjoitti:
1. En joudu vieraan kanssa sänkyyn.
2. Jos silti joutuisin, joutuisin järkyttävään henkiseen turbulenssiin ja olisin aivan romuna, että olen tuhonnut parisuhteeni.
3. Kertoisin puolisolleni heti, että olen rikkonut sopimustamme monogaamisesta suhteesta. Järkytys myös näkyisi minusta.
4. Parisuhteemme olisi hyvin todennäköisesti tuhon oma.
Ei siinä valumisia tartte miettiä.
Rehellinen vastaus kun sitä pyydettiin.
Tämä oli kiltin tytön vastaus. Entäs tuhman tytön?
Ei ole tuhmia tyttöjä. On vain tyttöjä ja sitten kilttejä tyttöjä!
Voi sen toisen kanssa tehdä muutakin (tai antaa laueta sisälle).
Ota kakkoseen seuraavaksi niin miehesi ei saa koskaan tietää asiasta. Jos nyt haluat jatkaa l.tkailuasi.
Vierailija kirjoitti:
1. En joudu vieraan kanssa sänkyyn.
2. Jos silti joutuisin, joutuisin järkyttävään henkiseen turbulenssiin ja olisin aivan romuna, että olen tuhonnut parisuhteeni.
3. Kertoisin puolisolleni heti, että olen rikkonut sopimustamme monogaamisesta suhteesta. Järkytys myös näkyisi minusta.
4. Parisuhteemme olisi hyvin todennäköisesti tuhon oma.
Ei siinä valumisia tartte miettiä.
Rehellinen vastaus kun sitä pyydettiin.
Suunnilleen näin minullakin.
Olen kuitenkin ollut aikanaan pitkässä suhteessa, jossa rakkaus oli minun puoleltani kuollut ja siinäkin tuskailin eropäätöstä kuukausia, yli vuoden suunnilleen. En missään vaiheessa ollut lähelläkään pettää, vaikka miehet lähestyivät minua.
Jopa jätettyäni ex-miehen, meni neljä kuukautta ennen kuin uskalsin hakea seuraa, vaikka olin siis itse työstänyt eroa noinkin kauan etukäteen ja siitä exän kanssa puhunut.
Eli jos jossain aivan poikkeuksellisessa mielenhäiriössä jonain päivänä petän niin kyllä siitä on erinomaisen helppoa tunnustaa ja pistää se -todennäköisesti aivan kuiviin näivettynyt- suhde pakettiin.
Eikö tosiaan kenelläkään ole antaa asiallista vastausta kysymykseen?