4-5-vuotiaiden harrastuksista...
Tuntuu siltä, että tuon ikäisillä pitäisi olla jo jos jonkinlaista harrastusta - balettia, jalkapalloa, uimakoulua jne. Oma pian 5 vuotta täyttävä poikani ei halua harrastaa mitään. Ollaan kokeiltu futista ja liikuntaleikkikoulua, muskariakin... Tällä hetkellä ei innostu mistään. Tykkää olla päiväkodissa ja kotona, mikä on tietysti pääasia ja lapsi on olemiseensa tyytyväinen. MUTTA jotenkin löydän itseni toistuvasti murehtimasta asiaa ja harrastusten puutetta. Taustalla ehkäpä pieni pelko siitä, että lapsi jää jotenkin ulkopuolelle jostain ja valitaan viimeiseksi joukkueeseen liikuntatunnilla koulussa jne... Järjellä ajatellen lapsi on vielä lapsi ja saisi ollakin, mutta kovin suorittavaa tuntuu ainakin meidän alueella olevan lasten elämä jo 5-vuotiailla.
Onko muilla samanlaista tilannetta/tuntemuksia?
Kommentit (18)
jos lapsi saa tarpeeksi virikkeitä päivähoidosta ja on siis tyytyväinen ilman harrastuksia.
Meidän 3,5-vuotiaalle oli pakko ottaa yksi viikonloppuharrastus koska intoa riitti vähän liikaakin. Lapsi viihtyy harrastuksessa ja viikonloput menevät mukavasti kun lapsi pääsee kavereidensa kanssa puuhailemaan. Mutta kaikki lapsethan eivät tällaista kaipaa eli siis ihan oman tunnon mukaan.
teidän tilanteessa ei muita puuhia tarvi, koska lapsi on päiväkodissa, varsinkaan, jos ei itse halua. Päiväkodissa on jo ihan tarpeeksi aktiviteettia. Kuuntele lapsesi toiveita. Sitten jos hän jossain vaiheessa harrastuksen haluaa, niin asia eri.
Meillä 5 v kotihoidossa ollut aina, joten pystyy harrastamaan eri tavalla ja tykkää itsekkin ja on aktiivinen ja liikunnallinen.
Harrastaa kerhojen ( toinen kerho 3 kertaa viikossa 3 tuntia kerrallaan, toinen kerho kerran kuussa parisen tuntia kerrallaan ) lisäksi taidetta, jumppaa, jalkapalloa ja uintia. Plus muut puuhat ja tapahtumat perheellä.
olla mitään harrastuksia. Meillä 4v:llä kerran viikossa muskari 45min. Se riittäköön siihen asti kun alkaa itse mankumaan muuta. En ala ehdottelemaan...
ja kun kuuntelen, että tämän ikäisiä viedään vaikka itkun säestyksellä jääkiekkotreeneihin kaksi kertaa viikossa, niin hurjalta tuntuu!
Niin urheilua, musiikkia, kuin vaikka teatteria voi harrastaa säännöllisen epäsäännöllisesti pienenkin lapsen kanssa. On sitten pohjaa myöhemmin tehdä valintoja haluamansa alueen pariin.
MYÖS tarhaikäsenä.
Ei niitä ole koskaan raahattu mihinkään! Asennevamma paistee ketjussa, ei ole pakko tehtävä mitään ja kohta teidän lapset potkii toisia? ;)
En ole kyllä ennen kuullutkaan että uimakoulukin on harrastus! Käsittääkseni uimakoulussa opetellaan uimista, jonka katson aikas tärkeäksi kansalaistaidoksi.
En ole myöskään alueellani (koillis Hki)huomannut yhen ainutta "harrastusta" 5-vuotiaalle joka olisi enemmän kuin 1x vko.
Minusta tämä ikä 4-7 vuotta on mitä ihanteellisinta aikaa tutustua siihen mitä kaikkea voisi harrastaa.. Kerran viikossa 35min.-1h on kyllä aikas pieni "harrastus" verrattuna isompien oikeaan harrastamiseen...
ja meillä on 2 alakoululaista jotka molemmat harrastavat kilparyhmässä yhtä lajia ja täysin harrastusmielessä toista. Ovat molemmat aloittaneet lapsi-vanhempi jumpassa, vesipeuhulassa ja luistelukoulussa jotakuinkin 2-3 vuotiaana ja harrastaminen on pikkuhiljaa vienyt mukanaan - aivan täysin ja 100% omasta halustaan, pikemminkin varsinkin nuo kakkosharrastukset ovat olleet pitkällisen mankumisen tuloksia ja päälajeissa saa jopa pikkuisen toppuutella harjoittelua. Hyvin ovat jaksaneet myös päiväkoti-iässä.
Lisäksi meillä on esikoululainen kuopus, joka ei yksinkertaisesti ole missään vaiheessa halunnut harrasta mitään. Ollaan ihan samalla tavalla viety jumppaan ja jalkapalloon ja liikuntaleikkikouluun, mutta ei ole halunnut mennä mukaan eikä tietenkään olla pakotettu, seurattu se pari kertaa toimintaa ja kun ei niin ei.
Sanoisin, että omasta lapsesta näkee sen aivan varmasti että onko harrastaminen mieleen vai ei ja jokainen joka siitä lapsen hyvinvoinnista välittää osaa tämän asian ottaa huomioon ja toimia sen mukaan, tiedän että valitettavasti muunkinlaisia vanhempia on.
Mutta ei toisaalta pidä automaattisesti ajatella ettei esim. 5-vuotiaalla jo voisi olla paloa johonkin harrastukseen ja jos lapsi selvästi jaksaa ja haluaa niin mielestäni aivan hyvin voi harrastaa jo useammankin kerran viikossa.
Ilman harrastamistakin oppii esim. motoriset perustaidot jos muuten liikkuu ja pärjää kyllä koulun liikunnassa, siitä ei tarvitse olla huolissaan. Mekin olemme kuopuksen kanssa sitten vaan käyneet yhdessä uimassa, luistelemassa, pyöräilemässä jne.
ei minusta tarvi välttämättä harrastaa mitään. Voittehan te perheen kesken lähteä uimaan tai palloa potkimaan.
Kävi liikuntaharrastuksessa kahden talven ajan, mutta viime keväänä jo ilmoitti, ettei halua enää harrastaa. No, käyhän hän koulun lisäksi ip-kerhossa, jossa kaikenlaista aktiviteettia kavereiden kanssa. Katsotaan alkaako hän kiinnostumaan jostain harrastuksesta, kun yhden talven on harrastamatta.
Nuorempi aloitti 3-vuotiaana tanssiharrastuksen ja halusi jatkaa samaa toisenkin talven.
Ei todellakaan tarvitse tuonikäisen vielä mitään harrastaa. Meillä joulukuussa 5 vuotta täyttävä miehenalku aloitti MLL:n lapsi-vanhempi-sählyn, koska ilmoitti harrastavansa sählyä :) oli sen verran kateellinen siskolleen, joka eskarilainen ja ratsastaa. Eli sähly on pojan mielestä siistiä ja hauskaa ja ennenkaikkea on komeeta kertoa pk:ssa, että "lätkämatsi on sunnuntaina"...menee siis vielä käsitteet vähän sekaisin, mutta varusteet on vimpan päälle ja hauskaa on.
Meilläkin ehkä lapset tutustutettu joihinkin juttuihin tuolloin (kokeiltu korttelitoimintaa, uimakoulua ja jotain harrastusta puoli vuotta tai viikon kokeilu) mutta eivät ole harrastaneet tuolloin.
Kaksi vanhinta lasta meillä aloittaneet harrastuksensa vasta tokalla luokalla. Tuon ikäisenä ovat jo tienneet mitä haluavat ja on ehkä jotain intoakin harrastaa. Hyvin ovat ehtineet mukaan, vaikka kyseessä on teknisesti suht vaativat lajit joita yleensä aloitetaan aikaisin (jääkiekko ja telinevoimistelu).
Nuorin nyt on 6v ja tutustuu lajiin mitä on halunnut pitkään. Kun kyseessä on ratsastus, niin erona muihin lajeihin että tunneille ei oteta yleensä alle 7v:ta. Eli hirvittävän aikaisin ei voi aloittaa.
Vaikka siis meillä on urheilevia lapsia ja me vanhemmat tuemme ja mielellämme ohjaamme lapsia urheilun pariin, niin silti olen sitä mieltä että alle kouluikäiset eivät tarvitse harrastusta. Ja ekaluokan alkukin olisi hyvä rauhoittaa koulun aloitukselle. Harrastusten aika tulee sitten myöhemmin.
Ratsastusta voi harrastaa ihan vaan talutustunneilla vaikkapa kolmivuotiaasta alkaen, ratsastusta sekin on tuon ikäiselle :). Mun eskarilainen on minikurssilla, missä vain enimmäkseen käyntiä ja varsinaiset alkeiskurssit yleensä 7-vuotaille. Olen itse entinen kilparatsastaja.
Meillä esikoinen aloitti ensimmäiset ohjatut liikuntaharrastukset eskari-iässä, samoin kakkonen. Kolmas on ollut mukana jo 3-vuotiaasta, koska on "aina roikkunut" mukana :) eli siksi, että isommatkin ovat jo harrastaneet. Mielestäni kohta 5 v:llä ei ole vielä mikään kiire harrastaa eikä eskari-iässäkään ole pakko hankkia mitään harrastusta. Oma mielipiteeni on se, että kouluiässä olisi hyvä olla joku harrastus (sen ei tarvitse olla aikaavievä ja huippu-urheiluun tms. tähtäävä :) - paitsi tietysti, jos lapsi näin haluaa).
Se mitä ollaan kokeiltu (temppukoulu, fudis, koris) on jäänyt hyvin pian. Ei ole mitenkään kömpelö, leikkii paljon pihalla, pyöräilee mutta harrastukset, ei kiitos. Välillä harmittaa, mutta eihän ketään voi pakottaa, omaa kavereita eikä istu koneella juuri ollenkaan vaan touhuaa paljon muuta (rakentelee, leipoo, lukee jne.)
Muutama vuos nuorempi sisko harrastaa kahdesti viikossa.
Niin, en oikein ymmärrä miksi "harrastaminen" koetaan niin kielteisesti ja tulkitaan jotenkin fanaattisten tosi mielellä lapsiaan harrastamaan pakottavine vanhempien toiminnaksi :) ? Jos itse ajattelen, niin nämä alle kouluikäisten "harrastamiset" on leikkiä ja hauskaa, odotettua puuhaa. Puolen tunnin istuskelu kävelevän ponin selässä kerran viikossa on tytöstä valtavan hauskaa, ja heti tunnin jälkeen tyttö laskee öitä milloin pääsee taas ponin selkään. Joku kaupassakäynti viisivuotiaani kanssa on huomattavasti stressaavampaa, vauhdikkaampaa ja raskaampaa viisivuotiaalle pojalleni kuin leikkiminen sählymailan ja pallon kanssa kerta viikkoon :)
olla mitään harrastuksia.
Meillä 4v:llä kerran viikossa muskari 45min. Se riittäköön siihen asti kun alkaa itse mankumaan muuta. En ala ehdottelemaan...
Lapsi saa aivan riittävästi virikkeitä päiväkodissa ja on hyvä rauhoittua kotona ja harrastaa perheen kesken vaikka ulkoilua.
Meidän 5v tosin menee isänsä kanssa luistelukouluun, mutta se on sunnuntaisin. Viikolla en ota tuon ikäiselle yhtään menoa.
koska he ovat kotihoidossa ja pakkohan heille on jostain etsiä ikäistään seuraa. Käyvät kerhossa ja yhdessä harrastuksessa.
Ilman omaa kokemusta päiväkodista sanoisin minäkin, että eihän päiväkodin päälle enää välttämättä mitään harrastusta tarvi, jos lapsi ei välttämättä halua päästä johonkin tiettyyn juttuun. Kyllä siitä päiväkotipäivästä tulee päivä jo ihan riittävän täyteen.
Ja kyllähän siellä päiväkodissakin touhutaan kaikenlaista liikunnallista ja musiikillista sekä askarteluja, joten aktiviteetteja saa lapsi sielläkin, vaikka ei harrastusta olekaan.
Olen samaa mieltä kanssasi. Ei päiväkodissa käyvän lapsen tarvitse paljon harrastaa. Riittää, että touhuaa perheen kanssa kaikkea kivaa, kun yhteistä aikaa on muutenkin melko vähän.
Itse olen äitiyslomalla eli kahden lapsen kanssa kotona. Yritän juuri keksiä 5-vuotiaalle pojalleni jonkin harrastuksen, koska hän itse haluaa harrastaa. Haasteena vaan on mieheni vuorotyö, joten harrastuksiin kuskaaminen voi olla hieman haastavaa.