Lue keskustelun säännöt.
Missä ihmeen ammateissa te olette jotka viihdytte loistavasti?
17.09.2011 |
Jotkut eivät kuulema malttaisi lomia pitää ja tuntuu ihan harrastukselta. Ei mulla vaan siltä tunnu. Ihan uteliaisuuttani kyselen.
t. terveyskeskuslääkäri
Kommentit (49)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
aina olleet. Ja tietysti perhe on tärkein, ennen kuin joku ehtii kommentoimaan...
voihan se olla että jossain vaiheessa alkaa kypsyttää.
Mutta kyllä tosiaankin maltan lomani pitää. Eikä työ kyllä tunnu miltään harrastukselta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
työhistoriassa lastensuojelua, päihdehoitoa, mt-ongelmaisia ja muita marginaaliryhmiä. Viihdyn loistavasti vielä 18 vuoden jälkeenkin :)
Eletään siis yhdessä, perheenä. 24/7 ei ulkopuolisia työntekijöitä.
Tässä taannoin jouduin yden viemään hotoon, jotta pääsin toisen kanssa reissuun - jossa tietenkin olin myös "työssä" kokoajan, kun avustin yhtäjaksoiseti omaa kehitysvammaistani.
Ihan huippua homaa, saa tehdä työtä aivan upeiden tyyppien kanssa. Ei tunnu työltä kun ei se sitä oikeestaan olekaan. Perhehoitajuus on tapa elää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tykkään työstäni tosi paljon. Terveyskeskuksen lääkärinä oli ihan hirveää ja vihasin sitä työtä. AP erikoistu sinäkin johonkin, mikä kiinnostaa eniten!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja niitähän on ehtinyt kertyä kolmenkymmenen vuoden ajalta jo aika monia :D Päälle kymmenvuotiaana aloitin mainostenjakajana, siitä puutarhalle, päiväkotiharjoittelijaksi, toimistoon, kaupan kassalle, lastenhoitajaksi, vahtimestariksi, lippukassanhoitajaksi, kirjastovirkailijaksi, kotisiivoojaksi, postinjakanjaksi, opettajan sijaiseksi, kielten opettajaksi jne.
Opiskelut (kaksi tutkintoa) tuli tehtyä siinä työnteon lomassa.
Mä en tiedä olisinko yhtä hyvin viihtynyt, jos olisis yhdessä vaiheessa varhaisaikuisuuttani ottanut vastaan koulutustani vastaavan viran. Musta on kiva mennä vapaalla ja tarttua siihen koukkuun, mikä milloinkin eteen sattuu. Aina on kuitenkin töitä riittänyt ja tosiaan kaikista niistä olen tykännyt!
Kliininen tutkija eli saan yhdistää työssäni kliinistä työtä, tutkimustyötä ja opettamista. Tosin kyllä minä olen lomani malttanut pitää ja jopa hoitovapaata, mutta tykkään työstäni ja aamuisin töihin on kiva mennä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mulla on tosi kivoja työkavereita ympärillä, iso talo, n 100 henkeä Helsingin keskustassa.
Joustavat työajat, 10 - 14 pitää olla töissä, mutta muuten saan tehdä miten itse haluan ja ylityövapaita voin pitää monta krt viikon kerralla, koska vastaan omasta työstäni.
Palkka ei ole häppönen, siis tulen toimeen mutta ylimääräistä ei juurikaan ole, tiedän että parempaakin voisin saada, mutta tämä työajan joustavuus on mulle tärkeä. On ex-n kanssa viikko/viikko ja kun lapset ovat mulla teen 6 h päivässä ja seuraavalla viikolla 10 ja lisäksi ylitöitä jos tarvitaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mä olen myös viihtynyt loistavasti kaikissa työpaikoissani, työelämää takana n.15vuotta.
Mutta olenkohan harvinaisuus, kun suorastaan rakastan työtäni. Missä muussa ammatissa saa olla koko päivän lasten kanssa ja sukeltaa lasten ihmeelliseen, aitoon maailmaan.
Yläkoulussa. Melkein kaiken vapaa-ajan käytän ammatillisen minäni kehittämiseen. Luen kirjoja ja lehtiä. Keskustelen ihmisten kanssa. Katson elokuvia. Tutustun sosiaaliseen mediaan.
Rakastan työtäni. Ja ei, en ole vanhapiika. Yksinhuoltajaäiti olen.
sisätaudeilla.
Olla ihminen ihmiselle, siinä kylliksi yhdelle elämälle :)
Kävin koulun kyynisesti ajatellen ja hurahdin hoitamiseen sitten kuitenkin :)
Työ on opettanut paljon itsestä ja olen saanut roppakaupalla nöyryyttä ja avarakatseisuutta.
Työ on monipuolista, vaativaa ja siinä voi kehittyä loputtomiin saakka.
Töitä riittää, mutta ehdin siltikin lapsetkin hoitamaan siinä sivussa :) Tai työt lasten ohella :)
Nyt vain näyttää siltä että täysin pakko lähteä ulkopuoliselle töihin. Joten saa nähdä miten sitten viihtyy.
Yksityinen pph.