Muita perheitä, joissa ei ole tietokonepelejä?
Alkaa tuntua siltä, että olemee jotenkin poikkeavia, kun meillä ei harrastetan tietokonepelejä lainkaan. Lapsi ekaluokkalainen.
Lapsi pelaa joskus netistä löytyviä lasten juttuja, tyyliin palapelejä, Aku Ankan sivuilla olevia juttua, Alkupolkua tms., mutta mitään wiitä tai pleikkaria meillä ei ole. Lapsi ei ole koskaan sellaista edes pyytänyt.
En ole sitä mieltä, että tietokonepelit ovat pelkästään pahasta, mutta ne eivät ole sellainen harrastus, jota ensimmäisenä haluan lapselle tarjota. Jos hän itse jossain vaiheessa niitä pyytää, niin harkitsen kyllä asiaa. Kavereiden luona on niitä nähnyt ja ei ole asiasta kiinnostunut.
Kannatan enemmän ulkoilua, lautapelejä, leikkejä, kirjojen lukemista jne. En näe mitään suurta hyötyä noista pleikkareista.
Ajatteleeko joku muu samalla tavalla?
Kommentit (20)
tietokonepelejä, mitä te oikein kuvittelette?
tietokonetta ja nettiä eivät saa käyttää, pleikkaa ja ipadia pelailevat. Mutta tosi rajoitetusti, koska ei tarvitse olla einstein huomatakseen, että saa lapset käymään jotenkin kierroksilla.
Ei ne pelit hyvästä ole, mutta kultaista keskitietä mennään.
enkä tosiaan haluaisi antaa lapsilleni sitä esimerkkejä, että isä istuu lattialla ja ajaa jotain formulaa tuntikausia.
Ja en voi sille mitään, että musta ei oikein ole aikuisen miehen merkki, jos illat kuluu tietokonepelejä pelatessa...
Ja lapset sentään jo 14 ja 12. Kyllä ne tietsikkaa käyttää, mutta ei koskaan ole innostuneet pelaamisesta. Ei ole mitään pelivehkeitäkään meillä. Eikä miehenkään kanssa pelata mitään.
ja vaikka mitkä urheilulajit ovat pelejä siinä missä virtuaalisetkin. Mikä on kun ei tätä ymmärrä? Pelit voivat olla hyvinkin kehittäviä, vain idiootti ei tajua, että pelejä on moneen lähtöön. Vai kiellättekö telkkarin, koska sieltä tulee myös aikuisille ohjelmia? Olisin huolestuneempi siitä netissä surffaamisesta...
Korkeintaan jotain satunnaisia lasten sivuilta (Pikku2) löytyviä. Lapsia ei kiinnosta, ovat alakoululaisia. Mieluummin luetaan, pelataan lautapelejä, leikitään ulkona, käydään harrastuksissa... Pleikkarit, Nintendot ja vastaavat ei kiinnosta heitä muiden luona vieraillessaankaan. Ovat tyttöjä.
lapset 16,5 ja 4. eikä meillä myöskään ole xboxeja tai pleikkoja...
16v pelailee netissä pelejä... mut eipä oo koskaan vaatinut pelejä tms.
ja vaikka mitkä urheilulajit ovat pelejä siinä missä virtuaalisetkin. Mikä on kun ei tätä ymmärrä? Pelit voivat olla hyvinkin kehittäviä, vain idiootti ei tajua, että pelejä on moneen lähtöön. Vai kiellättekö telkkarin, koska sieltä tulee myös aikuisille ohjelmia? Olisin huolestuneempi siitä netissä surffaamisesta...
Pelataa seurassa - tietokone pelejä usein yksin.
Fudista pelatessa saa myös liikuntaa ja raitista ilmaa, tietokoneella istuessa ei.
En ole kuullut, että lautapelit tai fudis aiheuttaisivat pelkoja, painajaisia, aggressiivisuutta, riippuvuutta...
Kannattaa lukea:
http://www.mediametka.fi/direct.aspx?area=page&prm1=92
ja vaikka mitkä urheilulajit ovat pelejä siinä missä virtuaalisetkin. Mikä on kun ei tätä ymmärrä? Pelit voivat olla hyvinkin kehittäviä, vain idiootti ei tajua, että pelejä on moneen lähtöön. Vai kiellättekö telkkarin, koska sieltä tulee myös aikuisille ohjelmia? Olisin huolestuneempi siitä netissä surffaamisesta...
Pelataa seurassa - tietokone pelejä usein yksin.
Fudista pelatessa saa myös liikuntaa ja raitista ilmaa, tietokoneella istuessa ei.
En ole kuullut, että lautapelit tai fudis aiheuttaisivat pelkoja, painajaisia, aggressiivisuutta, riippuvuutta...
Kannattaa lukea:
<a href="http://www.mediametka.fi/direct.aspx?area=page&prm1=92" alt="http://www.mediametka.fi/direct.aspx?area=page&prm1=92">http://www.mediametka.fi/direct.aspx?area=page&prm1=92</a>
olisi nähnyt painajaisia vaikka Super Marion peleistä, joissa pelastetaan prinsessa? Ja mitenköhän mulla ei ole traumoja, vaikka pelasin 80-luvulla elektroniikkapelejä? Onkohan jollakin hiukan hysteerinen käsitys pelaamisesta?
Viisilapsen perheen äiti sain minut kyllä toisiin ajatuksiin.
Olen aina ajatellut että meille ei tule tietokonepelejä niin kauan kun päätövalta on minulla.
Nyt kuitenkin muutin mielipidettäni ja meille tulee pelipäivä. 1pv/vko.
On totta että lapset oppivat tietokoeella paljon, eivätkä sitten isona ole sitä koneita pelkäävää sakkia mitä monet vanhempansa ovat nykyään.
Eskarilainenkin osaa näppäillä konetta vaikkei osaa edes lukea, se kasvattaa huomiokykyä ja muistia.
Täytyy vain itse seurata mitä pelejä pelataan.
ja ostettiin se sitten kun isoimmat lapset olivat ekalla ja tokalla. Itse alkoivat sitä pyytämään ja harkitsin asiaa kyllä ensin monta kuukautta ja lopulta sitten ostettiin wii. Meillä on pelipäivä 2-3 kertaa viikossa, riippuen käytöksestä. Ja pelipäivä ei tarkoita että koko päivän saavat pelata ;) turhaa sellaisia vempeleitä ostaa jos lapsi ei itsekään sellaista ole pyytänyt. Mutta tosiaan aika poikkeuksia sellaiset perheet ovat joissa ei jotian vehjettä jo ole, monissa kun on pleikkaa wiitä ja xboxia...
Viisilapsen perheen äiti sain minut kyllä toisiin ajatuksiin.
Olen aina ajatellut että meille ei tule tietokonepelejä niin kauan kun päätövalta on minulla.Nyt kuitenkin muutin mielipidettäni ja meille tulee pelipäivä. 1pv/vko.
On totta että lapset oppivat tietokoeella paljon, eivätkä sitten isona ole sitä koneita pelkäävää sakkia mitä monet vanhempansa ovat nykyään.
Eskarilainenkin osaa näppäillä konetta vaikkei osaa edes lukea, se kasvattaa huomiokykyä ja muistia.
Täytyy vain itse seurata mitä pelejä pelataan.
Tietokoneet ovat nykyaikaa ja mitä varhaisemmassa vaiheessa niihin tutustuu, sitä luontevammin käyttö sujuu isona.
osa peleistä voi olla haitallisia. Tuolla kun on se toinen ketju, jossa tulee selvästi ilmi, että tokaluokkalaiset saa pelata K-18 pelejä.
tietokonepelit ovat kasvatusperiaatteideni vastaisia. Ihan sama, haluavatko lapset, mutta olen tässä asiassa ehdoton.
osa peleistä voi olla haitallisia. Tuolla kun on se toinen ketju, jossa tulee selvästi ilmi, että tokaluokkalaiset saa pelata K-18 pelejä.
meillä on kakkos ja kolmosluokkalaiset pojat ja kaverin luona kaveri pelaa K-16 pelejä ja katsoo James Bondia ja ties mitä muuta. Näistä on meillä keskusteltu tiukastikin ja sanottu että kyseisen kaverin luona vierailut loppuu jos sielä noita pelejä pelaillaan leffoja katsotaan. Mutta pelaaminen sinänsä ei ole pahasta, jos on selkeät säännöt.
oletkos itse lukenut linkkiäsi? :)
Kohtuudella ja aikuisten valvonnassa. Et taida nyt tuntea kovin hyvin pelejä ja valikoimaa. Super Mario itse asiassa voi olla pelottava, mutta on paljon laadukkaita ja lapsille sopivia pelejä.
Lapset 8-,5- ja 2-vuotiaat. Ei löydy pelikoneita ja tuskin tulee ihan vähään aikaan löytymäänkään -jos koskaan. Mielestäni ei mitään järkeä kannustaa lapsia passiivisuuteen. Ulkoleikit ja liikkuminen tärkeää. Lukeminen, satu-cd:t, askartelu... Ihan täyspäisiä ja menestyviä on meistä vanhemmistakin tullut, vaikka Nintendoitta kasvettiinkin.:)
Meillä tosin lapset vasta 3- ja 5-vuotiaat, mutta kummallakaan ei ole mitään kiinnostusta mihinkään tietokoneisiin liittyvään. Tuo vanhempikaan ei edes tiedä, että siellä potentiaalisesti voisi olla jotain hänelle. Muumitietokone kelpaa. ;-)
Me vanhemmatkaan ei olla ikinä pelattu tietokonepelejä, ei mitään kiinnostusta enkä tosiaan haluaisi antaa lapsilleni sitä esimerkkejä, että isä istuu lattialla ja ajaa jotain formulaa tuntikausia. Eikun joo, Nintendo wiitä ollaan kokeiltu, siinä oli sentäs jotain järkeä.