Miten olette kertoneet lapsille vanhempien erosta? :(
Jännittää, ja tietysti surettaakin jo valmiiksi lasten puolesta :(
Antakaa vinkkejä miten kertoa lapsille (6v ja 8v) erosta? Ei varmaan ole mitään tapaa miten asiaa voi pehmittää?
Ymmärrän, että eron syitä ei voi alkaa lapsille erittelemään ja tärkeää vakuuttaa, että molemmat vanhemmat rakastavat lapsia edelleen yhtä paljon.
Voiko lasten reagointia ennakoida jollain tavalla? Mitä on odotettavissa?
Nyt ovat hyvät neuvot tarpeen!!!
Kommentit (9)
Ensin, että muutamme erilleen ja yritämme vielä, että voisimme palata yhteen. Todellisuudessa mies ei näin tehnyt, joten se siitä. Poika ei reagoinut mitenkään. Oli täysin kivikasvo.
Seuraavassa vaiheessa kerroin, että ei ole enää toivova ja ero jaa pysyväksi. Painotin:
- ero ei lapsen syytä
- molemmat rakastavat häntä kuten ennenkin
- ei tarvitse muuttaa mihinkään
- saa surra ja itkeä - itse näytin esimerkkiä, koska kipu oli kova
- kerroin, että äiti pärjää eli ei tarvitse olla huolissaan. Suru vaan pitää surra pois.
- taloudellisesti pärjäämme ja voimme joskus matkustaakin, vaikka aluksi voi olla tiukkaa.
Lapsi ei edelleenkään sanonut mitään, mutta itki kun kerroin. Sen jälkeen on ollut vaihtelevasti hyvin vihainen ja välillä poikkeuksellisen iloinen (kannattelee minua).Mutta ei halua puhua, eikä kysyä mitään. Aikaa kulunut 5 kk.
Kiitos vinkeistä!
Olitteko miehen kanssa sopineet, että sinä kerrot?
Itsestäni tuntuu, että haluaisin kertoa lapsille yksin ilman että mies on läsnä. Ehkä siksi, että silloin tilanne ei olisi niin järjestetty. En tarkoita, että kertoisin vain ohimennen muiden arkiasioiden ohessa. Olenko ihan väärässä?
Oletan kuitenkin, että mies haluaa olla läsnä ja pelkään, että tilanteesta tulee liian tunteellinen.
luulen, että pojat eivät ole niin tunteellisia edes tässä asiassa, varmaan mieluummin sulattelevat ensin ja sitten vasta haluavat puhua.
Riippuu tietysti myös siitä kuka on "syyllinen" eroon ja käsitelläänkö sitä kertoessa, mitä aioitte itse?
luulen, että pojat eivät ole niin tunteellisia edes tässä asiassa, varmaan mieluummin sulattelevat ensin ja sitten vasta haluavat puhua.
Riippuu tietysti myös siitä kuka on "syyllinen" eroon ja käsitelläänkö sitä kertoessa, mitä aioitte itse?
kummatkin vanhemmat olisivat paikalla, ehkä se, että vanhemmat ovat yhtenä rintamana, vaikkakin surullisessa asiassa, on kuitenkin turvallisuuden tunnetta lisäävämpi vaihtoehto.
yhdessä. Mielestäni oli lapsille todella tärkeää, että olimme koko perhe paikalla tässä kaameassa tilanteessa. Ja itkimme kaikki yhdessä.
miten ero konkreettisesti muuttaa lasten elämää. Lapsillahan kestää aikaa tajuta, mitä ero oikeasti tarkoittaa.
Lisäksi on tärkeää aina muistuttaa, että äiti ja isä rakastaa lapsia, vaikka ero tulikin.
Ja vanhempien välisiä riitoja ei lasten silmille.
Vaikka mun exä lähti raukkamaisesti toisen naisen matkaan, sanoin lapsille (3 ja 5), että kyseessä aikuisten ongelmat ja joskus aikuisille käy näin. Eli en lähtenyt syyttämään ketään.
lasten ei tarvitse tietää koko totuutta jos ei ihan jotain törkeää ole tapahtunut, jos on, kertoisin jotain asiasta lapsille sopivalla tavalla.
up