Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Työhaastattelu.

Vierailija
27.07.2011 |

Noh äityysloma päätöksessä ja työt kutsuvat. Olen tässä töitä hakiessani huomannu iloisen ilmiön. "onko sinulla lapsia?" "Miten meinasit jaksaa", "sulla olis sitten vähän niin kuin kaksi työpaikka, kun tänne tulisit". Mitä???



Tämä on nyt niin väärin. Työkokemusta riittää ja en minä nyt mihinkään sen kummempiin hommiin ole hakenut, kuin logistiikka alalle. Kaikki haastattelijat alkavat melkein heti kyselyllä perhe-elämästä ja vauvasta sekä jaksamisesta. Vastasin, että onhan ne muutkin perheelliset töissä ja varmaan on monella useampikin lapsi, miksi en jaksaisi, pitäähän se töissä jaksaa käydä. En nyt kuitenkaan ajatellut odottaa, että muksu lähtee ylä asteelle, ennen, kuin palaan töihin.



Pitääkö sitä vaan jättää kokonaan mainitsematta, kuten mieheni sanoo, "älä sano yhtään mitään lapsesta" Näköjään pitää olla hiljaa hissukseen ja sanoa ei lapsia. Muksun tarhan takia, en pysty aloittamaan heti ja siksi asia on tullut esille.



Olenko nyt vain vähän höntti ja oletteko kaikki muut äidit työhaastattelussa sitten jättäneet kertomatta perheestänne?

Kommentit (8)

Vierailija
1/8 |
27.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

lasta ja työnantajille olen "rutto". Aina se sama virsi "kuka hoitaa sairaat lapset" ja marinaa lapsista. Eikä meidän lapset edes sairasta kuin pari nuhakuumetta vuodessa...



Niinhän se vaan valitettavasti on, että miehille lapset on kunniamaininta cv:ssä ja naisille rasite. Surullista.

Vierailija
2/8 |
27.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ainakin meidän työpaikassa perheestä kysytään ihan ystävälliseen sävyyn. Meillä kaikilla on lapsia ja ilmapiiri rento.



Keväällä pidimme useita työhaastatteluja ja jotkut melkein jätettiin pois jo epämääräisten papereiden perusteella. Eli itseksemme pohdimme onko tuo tauko työelämästä kenties ollut äitiysloma ja hoitovapaa vai miksi ihminen on ollut pitkään töistä pois kun ei ole lapsista mitään maininnut.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/8 |
27.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

eli jos kysytään, siihen ei kuitenkaan valehdella.

Mutta omalla kohdalla ei onneksi ole ihan noin käynyt, toki on kysytty, että miten sairaan lapsen hoito ehkä järjestyy tms, mutta jaksamista ei ole kyseenalaistettu ikinä.

Vierailija
4/8 |
27.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

liittyviä asioita kuten aiemmasta työkokemuksesta, koulutuksesta ja ajatuksia haettavan työn hoitamisesta yms. Eli on siis laitonta kysyä perheestä ja jos ei sen takia tule valituksi tehtävään, asiasta voi valittaa esim. tasa-arvovaltuutetulle tai työsuojelupiiriin.



Ei kannata yleensäkään laittaa lapsista mainintaa CV:hen, niin työnantajalla ei ole edes sitä kautta mahdollista kysyä mitään perheestä. Ja jos haluaa kuitenkin sivuta asiaa, voi sanoa olevansa perheellinen, mutta jättää asian siihen. Näkyyhän siinä CV:ssä katko työhistoriassa, kun on ollut äitiyslomalla. Sen pitäisi riittää.



Vierailija
5/8 |
27.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Uskoinkin, että ei voi jättä mainitsematta. Suututtaa vain, kuin eräs haastattelija mainistsi, että täälä ihan lukiosta valmistuneet tulleet ekaan työhön....niin MITÄ :D Mulla on työkokemusta, hyvä asenne ja hoidin haastattelunkin mielestäni todella hyvin. Muistelin vaan jälkeenpäin haastattelua ja mietin, että aika monen monta kertaa kysyi, että miten jaksat, kun on lapsi. Sanoin myös haastattelijalle, että usein ollut kaksi työtä tai työ ja koulu samaan aikaan,että ei ihan uusi juttu KOKO päivä työ :)



Öh, enkä aiemmin ajatellutkaan, että sehän on kyllä totta, että mieheltä koskaan mitään tentattu jaksamsesta, lapsi on kerran ehkä tullut haastattelussa esille ja ei siitä sitten sen enempää ole puhuttu.

Vierailija
6/8 |
27.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen myös kohdannut tähän juostessani viime vuonna työhaastatteluissa. Lähes jokaisessa kysyttiin suoraan tai epäsuoraan lasten hoidosta/ ylityömahdollisuuksista. Suosittelen kuitenkin olemaan rehellinen haastattelussa - ei varmaan olisi kiva seuraavassa työsuhteessa piilotella lasten olemassaoloa jatkuvasti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/8 |
27.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

liittyviä asioita kuten aiemmasta työkokemuksesta, koulutuksesta ja ajatuksia haettavan työn hoitamisesta yms. Eli on siis laitonta kysyä perheestä ja jos ei sen takia tule valituksi tehtävään, asiasta voi valittaa esim. tasa-arvovaltuutetulle tai työsuojelupiiriin. Ei kannata yleensäkään laittaa lapsista mainintaa CV:hen, niin työnantajalla ei ole edes sitä kautta mahdollista kysyä mitään perheestä. Ja jos haluaa kuitenkin sivuta asiaa, voi sanoa olevansa perheellinen, mutta jättää asian siihen. Näkyyhän siinä CV:ssä katko työhistoriassa, kun on ollut äitiyslomalla. Sen pitäisi riittää.

Käytännössä tuo tyyli ei kanna haastatteluissa pitkälle. Mielstäni omaa persoonaa ja taustaa kannattaa tuoda esille, usein kun etsitään niitä "hyviä tyyppejä". En itsekään rekrytoisi ketään, joka ei avoimesti kertoisi itsestään ja perheestän. Vaikuttaisi oudon salailevalta.

Vierailija
8/8 |
27.07.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei kannata yleensäkään laittaa lapsista mainintaa CV:hen, niin työnantajalla ei ole edes sitä kautta mahdollista kysyä mitään perheestä. Ja jos haluaa kuitenkin sivuta asiaa, voi sanoa olevansa perheellinen, mutta jättää asian siihen. Näkyyhän siinä CV:ssä katko työhistoriassa, kun on ollut äitiyslomalla. Sen pitäisi riittää.


Tuolla tavalla asennoituva työnhakija ei sopisi työyhteisöömme mitenkään. Lapset eivät ole ongelma, vaan se että ei kerro mitään työn ulkopuolista asiaa itsestään ja jättää aukkoja cv:hen.

Ei meillä tarvitse jokaista lapsen oksennustautia tai mekonostoa selittää, mutta ihminen joka ei edes kerro onko hänellä lapsia kuulostaa turhan jäykältä työyhteisöömme.

Työhaastatteluissa emme kysy perheestä jos haastateltava ei sitä ota puheeksi. Onneksi kaikki ovat ottaneet. Siis tyylillä asun avomieheni kanssa Hyvinkäällä. Tai minulla on kaksi kouluikäistä tytärtä. Harrastan lukemista ja uintia.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan yksi neljä