Tiukka kroppa tavoitteena - vaimo vain ei välitä

se tietty pelkää, että löydät nuoremman ja kiinteämmän, jos muutut ulkonäöllisesti parempaan suuntaan.

laitat sen vaimonkin treenaamaan. Haet sille vaikka tanssikoulun lukujärjestyksen, siellä on vaikka mitä latinotansseista zumbaan - tai mistä sun vaimosi nyt sattuu pitämään, en tiedä kun en tunne. Pistät sen liikkumaan, sitä sekin tarvitsee.



Oikealla tiellä olet. Jatka vain. Mäkin haluan tommoisen miehen :)

on ihan yhtä tärkeetä kun sun treeni!



Jatka vaan treenaamista, kyllä se eukko hyppää mukaan jossain vaiheessa. Mua todellakin ärsyttää kun mies treenaa ja hups vaan kolmessa viikossa on timmissä kunnossa ja ite saan treenata puoli vuotta ja sittenkään ei näy missään.



Toisaaltaan toisen treeni kannustaa myös itteä.



Mitä sitten jos vaimo sanoo, että lähtee shoppaan. Sama kai se on mitä se vaimo kolme tuntia viikossa tekee...?

joko kahdestaan tai perheenä. Eiköhän siinä ole se vastaus. Unohda se treenaus ja keskustele vaimosi kanssa, mitä hän toivoo ja haluaa (ja mitä itse toivot ja haluat). Loppupeleissä sillä kropan mallilla ei ole oikeasti väliä, kannattaisi tarkistaa omia arvojasi. Kuulostat valitettavasti kovin pinnalliselta, moniakaan naisia se ei kiinnosta (paitsi niitä pinnallisia.).

ettei vaan toinen saa yhtään enempää vapaa-aikaa kuin itse, mieluummin toisin päin! Puolisosi ei osaa asettua ollenkaan sinun saappaisiisi, eikä ymmärrä, että sinun virkistäytyminen on myös hänen etunsa. Nyt ei kuitenkaan puhuta kavereiden kanssa baariin lähdöstä!



Olen samaa mieltä kuin edellinenkin eli vaimolle myös joku oma harrastus(muu kuin shoppailu) niin ei tarvitse itkeä sitä, kun ei ole omaa aikaa.

"omalla ajallaan"? Narsisti?

Tilanne on täysin eri kuin nimimerkillä. Minä yritän pitää kunnosta huolta ja mies sen kuin lihoo. Vaikka häntä rakastankin, niin kyllä välillä ottaa koville. Pinnallisuutta voisi joku sanoa. Mutta ei se terveydellekään kovin kiva ole ja myös parisuhteessa olisi mielestäni syytä panostaa siihen, että näyttää viehättävältä....

Olen pari kertaa käynyt 4 tunnin shoppailulla. Tarkoituksena oli viettää yhteistä aikaa ja hullutella vaimon kanssa...

Shoppailu on rasittavaa psyykeelle ja ryhtilihaksille. Ei ihme että naiset pysyvät hoikkina, vaikka käyvätkin mäkkärillä sen jälkeen.





T:11cm mies

pelastusrenkaan tulo vyötärölle. Sinä treenaat ja annat vaimolle aikaa hänen harrastukseensa, shoppailuun tai mikä se onkin. Kummallakin parempi mieli.

keskustelemalla (=omista toiveista), eikä kroppaa höyläämällä :-D Kropan laadulla ei ole mitään tekemistä parisuhteen laadun kanssa.

Ymmärrän kyllä kaikki kommentit siitä, että parisuhde ei perustu kroppaan ja kyse ei todellakaan ole mistään punttiksella hääräävistä hormoonihiiristä, jotka peilaa itseään tuntikausia. En kyllä ollenkaan kuulu tähän kategoriaan.



Kyse on siitä, että minä olen vuosien tauon jälkeen yrittänyt saada taas fyysistä kuntoani raiteille ja siinä samalla oman kroppani kuntoon (jonka ajattelen olevan positiivinen asia itselleni ja toivottavasti myös vaimolleni). Se mikä minua ärsyttää on:



1) minua rangaistaan ajankäytön kanssa tästä. Ja taas asia selkeästi. Tunti salilla oikeuttaa vaimon logiikan mukaan pariin tuntiin kaupungilla (vaikka kävisin siellä salilla aamuvarhain kun lapset vasta heräilemässä).



2) ei minkäänlaista kannustusta vaan enemmän naureskelua (tämä koskee enemmän yrityksiäni parantaa ruokavaliota).



Itse olen valitettavasti ainakin sellaista tyyppiä, että ennemminkin vaadin jotain potkimista perseelle liikkumiseen. Joten kannustuksen puute tai jopa mollaaminen on erityisen ikävää.

Vaikka olisit minkälainen miesmalli, niin tuolla luonteella ja asenteella et vaan kiinnosta, et pätkääkään. Kannattaisi käydä keskustelemassa ulkopuolisen kanssa.

Jos sinä käyt salilla, niin miksei vaimo muka saa käydä missä itse haluaa? Mikä siinä nyt on niin vaikeaa? Jos vaimosta tuntuu, että salilla käyntisi vie liikaa aikaa perheeltä, niin kannattaisi ehkä kysyä vaimolta itseltään, eikä netissä tilittää.



Ikävää on toki, jos ruokavaliollesi naureskellaan.

Enkä ole mikään miesmalli. Et tainnut oikein itse ymmärtää tekstiä. Luonne on mitä on, heikko luonne. Sen takia juuri mielellään kaipaan tsemppaysta. Niin kuin itse yritän antaa parisuhteessa.

joiden mielestä ap on narsisti ja ulkonäöllä ei ole mitään väliä, minkänäköisiä olette itse? Harrastatteko mitään liikuntaa? Mun veikkaus on, että lasten saannin jälkeen olette lihoneet väh. 15 kg, kampaajalla ei jaksa käydä, selluliittia löytyy vatsasta, perseestä ja reisistä, A- kupin rinnat roikkuu navassa. Olenko oikeassa?



Mun mielestä ap:n vaimon pitäisi lopettaa aiheesta nalkutus ja vittuilu, omaa aikaahan silläkin toki pitää olla, joten ap:n pitää vaan kestää ylimääräinen rahanmeno. Ja meneehän urheiluunkin rahaa.

ja kehosi arvostus näkyy vaimollesi seksissäkin. Jos on mahaa niin silloin ei huvita seksikään, miehen hormonitasot heittelee ja ei jaksa. Joten arvostan, että pidät itsestäsi huolta. Parisuhteelle keholla sinällään ei ole merkitystä, toinen tulee hyväksyä sellaisena kuin on ja siksi kai isomahaiset niin vähättelee kuntoiluasi. Mutta hyväkuntoisena ja itseensä panostavana myös suhdekin voi paremmin kuin että lihoisit suhteessa 30 kg tapaamisaikaanne. Anna naureskelujen mennä koska ne loppuvat kun tuloksia tulee ja aikaa kuluu. Asennoitumisella voit vaikuttaa koetko lasten kanssa olon (kun vaimosi on shoppailemassa) huonona vai hyvänä aikana.

Ja siis en ole missään nimessä vinkumassa ajankäytöstä vaan sanomassa, että sen pitää olla tasapuolista. jos käydään salilla, niin sitten pitää laskea samassa suhtessa muut jutut (=sali vieressä on yhtä kuin tunti per kerta ja muut jutut on mitä on). Älkää nyt ymmärtäkö väärin tätä ajankäyttöpuolta.

Shoppailu on järjetöntä puuhaa. Ap on reipas mies toivottavasti lapset ottavat mallia isästä eikä äidiltä.

kieltämällä shoppailun kun ei urheile. Opettele säkin kunnioittamaan vaimosi päätöksiä, niin ehkä voit saada itsekin kunnioitusta osaksesi. Kyllä se vaimo ajan kanssa huomaa, että liikunta on parempi harrastus kuin shoppailu (tosin ei se välttämättä edes ole), tuolla painostamisella sä et saa kuin hallaa aikaan.



Mulla vähän samankaltainen tilanne mieheni kanssa, siis minä olen se shoppaileva laiskimus ja mieheni urheilee ja yrittää saada muakin urheilemaan. Kun mies lopetti yrittämisen ja alkoi kunnioittaa päätöksiäni, ja antoi mun vapaasti lihoa ja shoppailla, vasta sitten hiffasin itse, että hei, pitäisköhän tehdä jotain. Siihen asti olin vain ehdottomasti asiaa vastaan, koska mies painosti siihen. Kyllä se "herätys" pitää tulla oman pään sisältä.

Ja vielä ap kommentoi yhtä seikkaa. Joku mainitsi tuon lasten kanssa olemisen. Lasten kanssa ajan viettäminen on parasta aikaa mitä itselläni voi olla ja yritän heidän kanssaan myös touhuta mahdollisimman monipuolisesti. Mitä isommaksi kasvavat, niin sitä paremmin pystyy myös "hyötyliikuntaa" harrastamaan, kun tämän talven pulkkamäessä. Eli tämä koko purkautuminen oli nyt enemmän tällainen henkisesti heikon urheilun pariin taas palanneen ihmisen tilitys siitä, kun joskus ei oikein tuki riitä. Ja vielä lisäyksenä se, että tässä mittakaavassa treenaaminen ei todellakaan mene lasten kanssa vietetyn ajan edelle. Kiitos kommenteista!