Lue keskustelun säännöt.
Työttömyys alkaa käydä itsetunnolle...
24.03.2010 |
Kun tulee koko ajan torjutuksi, alkaa jo tuntua, että itsestä ei ole mihinkään. Tähän asti on ollut kova tsemppi työnhaussa, mutta nyt alkaa tuntua, että mitä tässä edes yritän. 4 kk työttömänä.
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän tunteen... Mä olen ollut 3 kertaa lyhyitä (6kk, 2kk, 9kk) aikoja työttömänä. Kaikki sanoivat silloin että nauti nyt ansiosidonnaisesta ja elämästä koska on kesä / sulla on vielä niin pieni lapsikin/ ei ole kiirettä kyllä se oikea paikka tulee sitten kun on sen aika. Työkkärissäkin ne kysy että siis aiotko tosissaan töihin näin pian, kun kerroin hakeneeni työpaikkaa kauempaa (ei työnhaku alueeltani). He olivat luulleet että aion olla pidempään lasten kanssa kotona?
Mä olin tosi stressaantunut, ja otti todellakin itsetunnon päälle! Hui, niitä aikoja!!! Mut nyt olen ollut jo jonkin aikaa pitkässä työsuhteessa. Ja olen aloittanut hakea uutta työtä. Haastatteluissa ovat sanoneet, että sulla on ollut onnea elämässä kun olet saanut aina noin nopeasti työtä vaikka oletkin tehnyt monia määräaikaisia töitä. Mä olin ihan suu auki, kun musta mä olin ollut pitkiä aikoja poissa. Melkein kyyneleet nousivat silmiin kun muistelin kuin raskaita ne ajat olivat.
Ensi kerralla kyllä tiedän että jos jään työttömäksi, niin aion nauttia sen ajan kun saan olla kotona! Jos vain ansiosidonnainen on kunnossa niin toimi sinäkin niin!!! Kyllä sua varten on työpaikka jossain olemassa!