Nykyään työ syö ihmistä ja oikeastaan kaikki muu elämä
kärsii siitä hirveesti. Puolikuollut kaikki illat ja lapset joutuu katteleen ja kuunteleen ärjyä äitiä. Mies mukana täysillä mutta silti olen aivan rätti. Vakavasti harkitsen alan vaihtoa ja palkka sivuseikka tai sitten saan jonkun sydänkohtauksen tai vastaavan.
Kommentit (8)
iltaa, mutta tänään päätin pitää " vapaaillan" ja olla netissä. Olen niin v--un väsynyt, että ei uskois kukaan. Mies on unohtunut kuviosta jo aika päivää sitten. Parisuhdetta ei käytännöllisesti katsoen olekaan.
Irtisanoutukaa ja eläkää elämäänne! Tehkää vaikka hyviä sijoituksia!
En ikinä suostuisi tekemään kotona töitä. Vapaa-aika ja työaika täytyy erottaa tiukasti toisistaan, jotta pää kestää. Vaihtakaa alaa ennen kuin palatte loppuun!
Jos on monen vuoden koulutus ja vieläpä suht harvinainen sellainen pitäisi aloittaa ihan alusta melkein mitä tahansa muuta työtä hakiessaan.
Olen ollut vuoden alusta töissä, kuopus on 1 v 2 kk ja kyllä tää on yhtä taistelua koko homma. Koko ajan huono omatunto joko tekemättömistä töistä tai kotona odottavasta perheestä. Miehelläkin täysin epäsäännölliset työajat ja lapsia vaihdetaan lennossa metroasemalla tmv. Ei ole kivaa, ei. Toisaalta, jos olisin vielä jäänyt kotiin niin oltaisiin pian jouduttu muuttamaan kun ei olisi saatu asuntolainaa maksettua. Ehkä tämä on pienempi paha.
joskus seitsemän maissa, minkä jälkeen lapsen pari valveillaolotuntia menevät molemminpuoliseen kiukutteluun.
aamulla yhdeksäksi töihin, illalla voi harkita lähtöä kuudelta, monesti menee seitsemään. sitten vielä kymmenen jälkeen jatketaan. hitto tämä on kamalaa. ei tämmöistä jaksa millään palkalla. vakavasti harkitsen alan vaihtoa.
en kyllä tajua miten hoitoalalla voi päivät venyä - olen ymmärtänyt että siellä on oikeasti kiinteä työaika?
Ei ap, mies hoitoalalla.