Mikä voi olla kilpailukieltosopimuksen rikkomisen seuraus?
Siis jos työntekijä tekee töitä kilpailevalle yritykselle irtisanomisaikana (työntekijä itse irtisanoutunut). Mutta tuosta työstä ei ole syntynyt mitään vahinkoa eikä menetystä edelliselle työnantajalle. Ei kai silloin voi vaatia korvaustakaan? Se on vain hyvän tavan vastaista, mutta millä perusteella työnantaja voi hakea korvausta jos vahinkoa ei ole syntynyt..? Kiitos, auttakaa!
Kommentit (8)
Eikä kyse johtavassa asemassa olevasta henkilöstä. Työsopimuslakia olen yrittänyt lukea, mutta en löydä yksiselitteistä vastausta. Jossain lukee että suunnittelukin on "rikos". Toisaalla taas että "pelkkä mahdollisuus vahingon syntymiseen ei riitä". ap
Olennaista oli, että ei sido jos ei ole johtavassa/määräävässä asemassa firmassa. t. 2 tjsp
Kilpaileva toiminta
Työntekijä ei saa tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa sellaista toimintaa, joka huomioon ottaen työn luonne ja työntekijän asema ilmeisesti vahingoittaa hänen työnantajaansa työsuhteissa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona.
Työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä ryhtyä kilpailevan toiminnan valmistelemiseksi sellaisiin toimenpiteisiin, joita 1 momentissa säädetty huomioon ottaen ei voida pitää hyväksyttävinä.
Työnantaja, joka ottaa työhön henkilön, jonka tietää olevan 1 momentin perusteella estynyt ryhtymästä työhön, vastaa työntekijän ohella aikaisemmalle työnantajalle aiheutuneesta vahingosta.
4 §
Liike- ja ammattisalaisuudet
Työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä käyttää hyödykseen tai ilmaista muille työnantajan ammatti- ja liikesalaisuuksia. Jos työntekijä on saanut tiedot oikeudettomasti, kielto jatkuu myös työsuhteen päättymisen jälkeen.
Salaisuuden ilmaisseen työntekijän ohella työnantajalle syntyneen vahingon korvaamisesta on vastuussa myös se, jolle työntekijä ilmaisi tiedot, jos viimeksi mainittu tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää työntekijän menetelleen oikeudettomasti.
5 §
Kilpailukieltosopimus
Työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä voidaan työsuhteen alkaessa tai sen aikana tehtävällä sopimuksella (kilpailukieltosopimus) rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen alkavasta työstä sellaisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa ensiksi mainitun työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa samoin kuin työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa tällaista toimintaa.
Kilpailukieltosopimuksen perusteen erityistä painavuutta arvioitaessa on otettava muun ohella huomioon työnantajan toiminnan laatu ja sellainen suojan tarve, joka johtuu liike- tai ammattisalaisuuden säilyttämisestä tai työnantajan työntekijälle järjestämästä erityiskoulutuksesta, samoin kuin työntekijän asema ja tehtävät.
Kilpailukieltosopimuksella saadaan rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä uusi työsopimus tai harjoittaa ammattia enintään kuuden kuukauden ajan. Jos työntekijän voidaan katsoa saavan kohtuullisen korvauksen hänelle kilpailukieltosopimuksesta aiheutuvasta sidonnaisuudesta, rajoitusaika voidaan sopia enintään vuoden pituiseksi. Kilpailukieltosopimukseen voidaan ottaa määräys vahingonkorvauksen sijasta tuomittavasta sopimussakosta, joka saa enimmäismäärältään vastata työntekijän työsuhteen päättymistä edeltäneen kuuden kuukauden palkkaa.
Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä. Mitä edellä säädetään kilpailukieltosopimuksen keston rajoittamisesta ja sopimussakon enimmäismäärästä, ei koske työntekijää, jonka tehtäviensä ja asemansa perusteella katsotaan tekevän yrityksen, yhteisön tai säätiön tai sen itsenäisen osan johtamistyötä tai olevan tällaiseen johtamistehtävään välittömästi rinnastettavassa itsenäisessä asemassa.
Kilpailukieltosopimus on mitätön siltä osin kuin se on tehty vastoin edellä säädettyä. Muutoin tällaisen sopimuksen pätevyydestä ja sovittelusta on voimassa, mitä varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetussa laissa (228/1929, oikeustoimilaki) säädetään.
sovellettavaksi tulee vain työsopimuslain 3§. Sen mukaan työsuhteen kestäessä ei saa tehdä kilpaiselva toimintaa, joka ilmeisesti jne.
Jos haluat välttyä harmeilta täysin, miehesi kannattaa pidättäytyä vanhan työsuhteen aikana työnteosta uudelle työnantajalle tai yrittäjänä.
Siihen en osaa sanoa mitään, kenen velvollisuus on näyttää toteen kyseinen ilmeinen vahingoittaminen.
Varsinaista kilpailukieltosopimusta ei siis ole tehty, mutta nyt entinen työnantaja uhkailee että lakimiehet perässä jne. Monimutkaisia juttuja nämä on, mutta tuskin viitsivät riitauttaa, koska mitään menetyksiä yritystoiminnalle ei voida näyttää toteen.
jos kilpailukieltosopimusta ei ole tehty, silloin pätee vain tuo työsopimuslaki? Ja silloinko ei ole väliä onko kyse "tavallisesta" työntekijästä vai johtavassa asemassa olevasta? ap
jos kilpailukieltosopimusta ei ole tehty, silloin pätee vain tuo työsopimuslaki? Ja silloinko ei ole väliä onko kyse "tavallisesta" työntekijästä vai johtavassa asemassa olevasta? ap
Mitä on sovittu? Siis mitä asiasta työsopparissa lukee?
Jos ei lue mitään, keskeistä on vain, mitä työsopimuslaissa sanotaan.