SEPRAM ??? hyvät ja huonot puolet ???

Mulla tänään kolmas päivä sepramia, 10mg. Ahdistuneisuuteen määrättiin, sekä jonkun sortin masennukseen. Lääke aiheuttaa lievää sekavuutta, keskittymisvaikeuksia ja rajua väsymystä ja voimattomuutta. tuntui että mieliala on romahtanut lääkkeen aloituksen myötä paljon huonommaksi. Siis mikään ei huvita, mitään ei jaksa! Sohvalla vaan makaan ja mietin miten kamalalta olo tuntuu. Koko keho tuntuu raskaalta :(



Onks teillä muilla tällaisia oireita ilmennyt aloituksen yhteydessä?? Aika kamalalta tuntuu että olo pahenee vain ja mieliala romahtaa, vaikka pitäisi mennä päinvastoin :(

mutta kyllä sen siitä pitäisi lähteä nousuun.



Itsellä toimi hyvin masennuksen hoitoon ja en niitä enää syö. Lopetus vähitellen pienentämällä annosta. Siinä vaiheessa tuli sivuvaikutuksina outoa huippausta ja tuntui että silmät pyörähti välillä päässä :)

Pari viikkoa mulla oli järkyttävää väsymystä, välillä huimasi ja päässä tuli sellaisia sähköiskumaisia fiiliksiä. Nopeasti se olo siitä normalisoitui ja parani. Yritä jaksaa ja ottaa relasti pari vko, tsemppiä!

No eipä tuo lääkäri mitään virkannut että olo saattaa aluksi huonontua. Sanoi vain että on hyvin siedetty lääke. Ja kuuluukohan tääkin asiaan että on jotenkin välipitämätön olo nyt kun lääkityksen alotin...? Mut johtunee ehkä tuosta väsymyksestä ja uupumuksesta minkä lääke aluksi tekee... Jotenkin vain sellainen olo etten jaksaisi tuota lastakaan yhtään...

ottaa vähän enemmän vastuuta lapsesta näin alkuun kun saat omat fiilikset paremmaksi..

kylläpä lohduttaa "kuulla" että joku muu on tuntenut samoin. Jotenkin äärimmäisen syyllinen olo siitä, että nyt koen niin etten jaksaisi tuota lasta ollenkaan. Tulikin jo tänään sellienn olo että hitto taidan jättää leikin kesken lääkityksen kanssa, jos se tällaisen minusta tekee. Mutta yritän nyt luottaa siihen että se välinpitämättömyys helpottaa, kun lääke alkaa tehoamaan. Ja kyllä, minulla on kumppani, joka auttaa lapsen hoidossa, mutta hänen on kuitenkin työnsä hoidettava...joten pakostikkin joudun ottamaan vastuun lapsen hoidosta. eilen oli esim. sellainen päivä, etten kyennyt jaksanut, enkä kyennyt puuhastelemaan lapsen kanssa mitään..ed. mainitun olon takia. Mut katseltiin sit dvd:ltä piirrettyjä ja yritin jaksaa satuja lukea..sohvalla maaten.

tuli aika lailla kirjoitusvirheitä edelliseen tekstiin..tän tää lääke just tekee. Pää ihan jumissa :(

on kokemusta sepramista monelta vuodelta. Välillä lopetettiin ja nyt tammikuussa taas aloitettiin uudestaan. En muista että milloinkaan ennen aloituksen yhteydessä olis tullu noin pahat sivuvaikutukset mitä nyt tuli. Olo oli sekava, ahdistunut, ja tuli myös noita "sähköiskumaisia" fiiliksiä, mitä ennen on tullut vaan lopetuksen yhteydessä. Kahteen viikkoon en myös nukkunut ollenkaan. Väsytti ihan pirusti, mutta silmät pysyi auki. Olin jo varma että tää lääke ei muhun enää toimi, mutta sitten kahden viikon jälkeen ollo alkoi kohentua huomattavasti.



Jäin kuitenkin miettimään, että onko sepramin koostumusta muutettu jotenkin. En ole ainoa, joka on nyt yhtäkkiä alkanut saada oireita myös aloituksen yhteydessä.

Uskallankohan minä tuota kuuria edes aloittaa, kun lukee juttujanne...

Minulla siis diagnisoitiin keskivaikea masennus muutama päivä sitten ja lääkkeeksi tuo Sepram.

Ainoa ongelma alussa oli järkyttävä väsymys. En pysynyt hereillä, vaikka kuinka yritin. Siirsin lääkkeen ottamisen iltaan, joten tuokaan sivuvaikutus ei enää haittaa. Pelkäsästään hyvä, et illalla väsyttää ja uni tulee :)

Älä luovuta liian nopeasti.



Jos tulee univaikeuksia käy uudemman kerran lääkärin juttusilla. Minä sain nukahtamislääkkeitä (2 viikon satsi) ja niitä otin puolikkaina että pääsin ns. koiranunesta eroon. Minulla on vielä viisi tabua jäljellä ja lääkkeet sain loka-marraskuussa 2008!

Joten niistäkin on aivan turha pelätä että esim. jää koukkuun, kun pitää järjen (sen mitä on) mukana.



En usko, tai en osaa sanoa, johtuiko nukahtamisvaikeudet Sepramin aloituksesta vai vain siitä vitutuksen aiheesta miksi ylipäätään olin vajonnut masennukseen.



Söin Sepramia, ensin 2 viikkoa 10mg, jonka jälkeen 20mg puoli vuotta. Sen jälkeen lopetus puolittamalla lääkkeet 2 vkoa, ja sitten vielä viimeiset 2 vkoa puolikkaan puolikkaalla. Ja nyt, ja ainakin toistaiseksi, ihan hyvä, iloinen ja levollinen olo! Lääkkeet lopetin siis viime heinäkuussa.



Kyllä se siitä, vaikka ei sitä klisee-lausetta jaksais kuulla, mutta niin se on :)

Alkuun oireet pahenivat ja meinasin lopettaa kuurin kesken mutta kun jaksoin vain jatkaa niin olo tosiaan parani ja paljon!

Mulla jatkuva ripuli 24/7 koko käytön ajan (yli puol vuotta). Kaikki tuli ulos 15-120 min kuluessa syömisestä.



:/



Muuten toimi kyllä hyvin



T: keskivaikea masennus

NOSTELEN.....

Kaheli!

painoa tuli +45kg parissa vuodessa

Mulla alotettiin tossa viime vuoden puolella, olikohan loka-marraskuun aikana ja viikon kun otin noita, niin sen jälkeen en enää syönyt, kun oli järkyttävä ahdistus päällä ja kun töissä yritti olla, niin pumppu hakkasi, kuvotti, itketti ja hengitys oli vaikeeta. Olin heti paniikissa, jos joku ei vastannut puhelimeen tai viesteihin salamana. Oli tosi rajut reaktiot siihen, mut nyt sitten alotin sen uudestaan.... saa nähä toimiiko. En tiedä, kuinka järkevää oli ottaa se tähän aikaan yöstä, mut kun valvotuttaa taas, niin en sitten muutakaan keksinyt. Ei vissiin tervettä ruveta popsimaan pillereitä ajan kuluks ja huviks kattoo, et mitä tapahtuu....

Luin kaikenlisäks tota selostetta, että mun ei vissiin kannattais noita syödä, kun verenpaine niin matala, et pyörtyilyä on ollu ja syke korkee koko ajan, välillä nousee niin korkeeks, et tuntee, ku pumppu hakkaa... mut jos toi tällä kertaa hillitsis sitä sitten, en tiiä. EKG:ssä pitäis käydä, ei kantsis vissiin ennen sitä syödä tommosii pillereitä, mutta kun oon ylipäätänsä niin super huono käymään lääkärissä, aikasintaan sinne mennään pää kainalossa ja jalka solmussa.... silloinkin vain jonkun pakottamana.

miksi tuolla lääkkeellä on tuommoinen nimi?

liekö kalkkitabletti jonkun lääkeinsinöörin sairas vitsi 

mikä sanaleikki tuossa nimessä oikein on? en ymmärrä

Seepram päissäni yritin tappaa itseni, mekein onnistun. lihoin myös niin, että minulla on raskausarpia jotka kestävät koko ikäni.