Te,ketkä muutatte tai olettele muuttaneet tai harkitsette pois Helsingistä muuttamista

joten tukiverkostot olisivat lähempänä. Sieltä saisi myös omakotitalon, jollaiseen ei täällä pk-seudulla olisi varaa. Työmatkat lyhenisivät, ei olisi näitä vittumaisia pk-seudun ruuhkia, lapsella olisi turvallisempi olla (3-luokkalainen ei kysyisi, voiko lähteä Kampin ostarille viettämään iltapäivää O_0), olisi vähemmän saasteita ja luonto lähempänä.

eivätkä ole viihtyneet.

Vantaalle, siellä asuttiin 5vuotta ja sitten takaisin Pohjois-Suomeen mistä ollaan molemmat kotoisin. Täällä on sikäli parempi asua että tukiverkko on lähellä, lapsilla turvallisempaa ja elämänmeno rauhallisempaa.



Pääkaupunkiseudulla asuessa meillä ei ois ikinä ollut varaa ostaa edes omaa rivitaloasuntoa vaan olisi pitänyt ostaa kerrostalosta asunto. Täällä pohjoisessa sen sijaan varaa on laittaa oma talo, sitä alammekin rakentamaan kesällä, tontti ostettu ja talo päätetty.



Se minua vain harmittaa tänne muutossa että on pieni paikkakunta, vain 18000 asukasta, kaikki kaverit on työn perässä muuttaneet pois. Minulla ei ole täällä kavereita, ainoastaan omat siskot ja miehen sisko. Toki muualle muuttaneet kaverit käy lomilla mutta ei se ole sama asia. Välillä on tosi ikävä takaisin Vantaalle, siellä on paljon kavereita, heitä jäin kaipaamaan.

kaikki sukulaiset ja kummit jäivät eri puolelle Helsinkiä, mummit ja kaverini, mutta Helsingistä emmme olisi pystyneet ostamaan omaa asuntoa saatika OK-talo jossa nyt asumme.



Helsinkiin pääsee käymään ja kyliin jos on ikävä.



Takaisin ei muutettaisi.



Mieheni käy työmatkat omalla autolla Helsinkiin, ajaa tämän vajaa 80 km tosi kivasti kun ajattelee kuinka Helsingissäki työmatkoihin kuluu aikaa, maalta sentään pääsee motaria pitkän pätkä kovaa...



Meillä oli 1 ja 2-luokkalaiset lapset kun muutimme, heiltä ei kysyty haluaako jos pari kaveria jää, vaan meidän kaikkien takia muutimme. Kaksi alle kouluikäistä oli myös.



Uudet hyvät kaverit tuli heti ekana koulupäivänä, koulumatka on turvallinen.



Vaikka omat yömatkanikin on junaa käyttäen radan varrella annan kuitenkin vapaa-ajalle arvoa - saa istuskella jo kohta puoliin ulkona kahveella. Iso tontti jossa san touhuta miten paljon jaksan puutarhassa, kukaan ei tule sanomaan jos pyykit ovat olleet narulla viikon...



Viikonloput ja lomat on ihanaa kun ei olla Helsingissä vuokrakerrostalossa, isossa lähiössä vilskeen ja metelin keskellä.



Nämä matkat jaksaa ihan hyvin, onhan jotain minkä vuoksi muun kuin ruuan ja muun elämisen takia jaksaa "raataa" töissä.



Ja kotiäitinäkin olen ollut joitain vuosia lapsikatraan lisääntyessä, ai sitä onnea kun hyssyttelin vauvaa ulkona, humpsutin mattoja...



En pelästy tuosta Varkauden vauvajutusta. Täällä on aina avoinut jättää kaupan eteen vaunut jossa vauva nukkui, aptekin eteen ja kampaamon, pankin jne.



Jos käyn toisesta kaupasta toisessa, jötän pyörän päälle kauppatavarat, koskaan 25 vuoden aikana ei ole mitään otettu kasseistani. Kirjastoon mennessä jätän ostokset pyörään myös, en raahaa sisälle...



Meidän nurkilla hyvän ison OK-talon saa Helsingin yksiö-kaksion hinnalla. Viereinen tontti maksoi n.1 000m2 2 000€ kun taas 15km Helsinkiin päin tontti maksoi 20 000€ saman kokoinen. Mieluimmin elän vähän "leveämmin" kuin maksan kallista taloa ja tonttia. Rahaa jää muuhunkin.