Olen kotiaiti ja sain tanaan diagnoosi: stressiperainen vuotava vatsahaava, ja kohonnut verenpaine. Sain laakityksen, mutta laakari kaski puuttua itse tilanteeseen ja jarjesta elam
vähemmän stressaavaksi. Mä tiedän stressaantuvani ainakin lasten kokopäiväisestä kovasta metelistä ja jatkuvista uhmakohtauksista, tappelemisesta ja omista tunteistani, kun joudun pinnistelemään pysyäkseni rauhallisena ja tuntiessani itseni koko ajan riittämättömäksi, myös kaaos kotona ahdistaa. Lääkäri ehdotti myös mielialalääkistystä, jota en vielä halunnut. Kertokaa miten saa elämän stressittömämmäksi? Töihin en voi, palata kuin vasta kuopuksen ollessa 3v, koska näin on sovittu. Lapset 1v ja 3v.
Kommentit (64)
Eli hermot pysyy paremmin kuosissa. Ja sitten ruokavalio on tosi tärkeä, ei mitään mausteita, alkoholia, kahvia, tupakkaa, rasvaa jne.
(kuullostaa tylsälle mutta kyllä se siitä) minä söin ekat 3 kk kaurapuuroa ja velliä ja kasvisosekeittoa.
Onko lääkitystä, joka suojaisi vatsakalvoja?
T. tuttu juttu nyt lapset jo vanhempia, ok, niin murheetkin, mutta toi tilanne pitää vaan saada korjaantumaan niin kyllä se siitä taas.
Elämäntapakoulutus voi myös olla tukena, tosin aika kallista, mutta hei yksi elämä, yksi kroppa jne.
Nyt reippaasti hakemaan apua jostain.
Muuten kroppa pettää aina jostakin kohtaa. Ja lasten kanssa ei oikeasti edes hellitä vielä ainakaan 15 vuoteen.
heti kun pääsin töihin (ja työni on hyvin vaativaa). Ei kaikki sovi kotiäideiksi.
Tärkeintä ap:lle olisi minusta saada säännöllisesti *kaikille* lapsille hoitaja ja ap:lle ikiomaa aikaa keskellä arkiviikkoa, keskellä päivää.
häviä.
Jotain tasapainotonta on kyllä psyykessä, jos ei yksikseen kestä.
Ehdottaisin, että seuraavalla miehen lomalla mies jää lasten kanssa kotiin ja äiti lähtee ihan yksin jonnekin, vaikka vanhemmilleen, kaverille tai halpaan hotelliin ja nukkuu! Sitten vaikka kampaajalle ja edulliseen ravintolaan syömään ihan rauhassa.
Oireet ovat vakavat. Selvitä psyykkinen hyvinvointi psykiatrin luona. Tehkää hoitosuunnitelma, tarvitse terapiaa, ohjausta jne. Mulle lääkäri suositteli nlp-rentoutusryhmään menemistä. Ja lastenhoitaja ehdottomasti tai mies enemmän hoitaa lapsia yksin, että pääset olemaan itseksesi. Ota yhteyttä myös perheneuvolaan, niin saat tukea lastenkasvatukseen.
Vierailija:
Oireet ovat vakavat. Selvitä psyykkinen hyvinvointi psykiatrin luona. Tehkää hoitosuunnitelma, tarvitse terapiaa, ohjausta jne. Mulle lääkäri suositteli nlp-rentoutusryhmään menemistä. Ja lastenhoitaja ehdottomasti tai mies enemmän hoitaa lapsia yksin, että pääset olemaan itseksesi. Ota yhteyttä myös perheneuvolaan, niin saat tukea lastenkasvatukseen.
Minulla ainakin hermo kiristyy, kun kämppä on räjähtämäisillään. Silloin ei mikään muukaan asia toimi, ja olen huonolla tuulella, mikä taas vaikuttaa lapsiin, jotka ovat huonolla tuulella ja kierre on valmis.
Minun arkeani helpottaa käydä silloin tällöin vanhemmillani " täysihoidossa" lasten kanssa. Törkeää isovanhempien hyväksikäyttöä, mutta auttaa minua suuresti.
Miehen kanssa suunniteltu, vaikka kylpylävuorokausi, piristää. On jotain valoa tunnelin päässä, edes hetkeksi.
Voimia ap:lle arjen pyörityksessä! Ja mieluummin ne mielialalääkkeet kuin totaalinen hermoromahdus.
Toi on ihan kiva neuvo toi, " mene vanhemmillesi täyshoitoon" . En tiedä ap:sta mutta meillä tilanne meni juuri sen takia huonoksi, koska
a) ei ollut ketään ketä pyytää avuksi tai mennä kylään " hoidettavaksi"
B) mies oli plajon matkatyössä
c) raha oli tiukassa, joten siivouspalveluita ei voinut ostaa
Ok, mielialalääke, oikeat elämäntavat ja arjessa pienten ilojen kasvattaminen potenssin 4 auttoi. Eli viikonloppuna kun lapset nukkuvat, tehkää romanttinen ilta jne, pientä kivaa,
JOS on mahdollista pyytää omaisia tai tukijoukkoja, pyydä.
Voimia ja muista tuo ruokavalio on tärkeä ja mielialalääke auttaa stressinsietoon huomattavasti, niissä on oikein hyviä lääkkeitä joissa mulla ei ainakaan tulllut mitään sivuvaikutuksia ja teho alkoi jo 1-2 viikon kuluttua.
Ei normaali ihminen stressaannu tuolle tasolle kahden lapsen kotiäitinä.
Vierailija:
Ei normaali ihminen stressaannu tuolle tasolle kahden lapsen kotiäitinä.
jos kuormittuu liikaa tilanteessa, jossa ei pitäisi kuormittua.
Kyllä stressillekin on normitaso. Ja tuo ap menee yli että viuhuu. Kaksi lasta, ei töitä, kämppä siivoton ja silti vatsahaava. Kyllä se silloin se ongelman ydin on ap:n psyykessä, eikä olosuhteissa.
Sen minkä taakseen jättää, edestään löytää...
Vierailija:
jos kuormittuu liikaa tilanteessa, jossa ei pitäisi kuormittua.Kyllä stressillekin on normitaso. Ja tuo ap menee yli että viuhuu. Kaksi lasta, ei töitä, kämppä siivoton ja silti vatsahaava. Kyllä se silloin se ongelman ydin on ap:n psyykessä, eikä olosuhteissa.
Täällä sanottiin, että ap:n ongelma on henkinen ja sanoin vain, että olen samaa mieltä.
Vatsahaavan syyt ovat mitä suurimmassa määrin stressiperäiset ja psyykkiset. Ja jos kuormittuu liikaa väärissä tilanteissa, kannattaa hakea siihen apua.
Mitä ihmeen empatiaa se on lässyttää, että " kaikki ei ole kotiäitityyppiä" , kun siitä ei todellakaan ole kyse, vaan psyyken epätasapainosta, mikä tila jatkuu ja jatkuu, jos ei siihen hae apua.
Avunpyytäminen on vielä suhteessa aika helppoa verrattuna siihen, miten hiton hankalaa sen saaminen on...
Omaan tilanteeseen auttoi kyllä töihin meneminen, on mukamas " omaakin aikaa" . Talouden pito on täysin retuperällä, vaan eipä tarvitse tunnista toiseen kuunnella lapsen kiukkuamista...
Stressaantunut, masentunut, väsynyt, todella yksinäinen yh.
että googlettakaapa vaikka tunnollisuus+vatsahaava niin löytyy rutkasti tietoa siitä, mikä siellä henkisellä puolella mättää ja miksi seurauksena on se vatsahaava.
Se että kroppa prakaa jostakin kohtaa, on vain jäävuoren huippu.
Hei,
arvasin heti että et varmaankaan ole samassa tilanteessa
alkuperäisen kirjoittajan kanssa =(
Sinulla on siivooja, ulkoiluttaja isomalle, " takyja" eli matkoja
yms. Ilmeisesti myös toimiva tukiverkosto kun jaksat
niin hyvin etkä voi ymmärtää että kaikki eivät jaksa
eivätkä ole samalla viivalla kanssasi.
Alkuperäisellä ei välttämättä ole asian noin hyvin, sillä on
paljon ihmisiä joillla ei ole tukiverkostoa ympärillään eikä
rahaa rakentaa sitä. Yhteiskunta ei rahaa anna , ulkoiluttajaan
tai siivoojaan.
Itse olen myös uupunut kotona kolmen lapsen kanssa ja
epäilen tuota vatsahaavaa... myös terapia on käynnyt
mielessä. Jossain on vaan pakko saada rauhassa purkaa
omaa jaksamattomuuttaan.
Toisaalta on hyvä AP että olet myöntänyt itsellesi että
et jaksa, anna myös se itsellesi anteeksi. Jokainen meistä
jaksaa jotain enenmmän ja jotain vähemmän. Avun hakeminen
on myös rankkaa ja valmistaudu taistelemaan itsesi puolesta.
Esimerkiksi meillä ei ole kummeja, isovanhempia tai sisaruksia
apuna/tukena. Eivät myöskään kummankaan vanhemmat
ole enää elossa. 24h/365pvä syö ketä tahansa ja siinnä ei
sitten enää pienet vinkit auta :) Toivottavasti saat jostain
tukea ja löydät jonkun ihanan ihmisen joka auttaa sinut
tämän elämän kohdan ylitse.
ja lastenhoitoon ? Esim. mies voisi 1-2 kertaa viikossa keksiä tekemistä vanhemman lapsen kanssa, tyylliin käydä uimassa tmsv. Siivojan palkkaamista kannattaa harkita. Entäpä jos hakisit vanhemmalle lapselle osa-aikaista päivähoitopaikkaa ??
Jos pipo alkaa tosissaan kiristää liikaa, menisin töihin jotta saisin muuta ajateltavaa. Sitten voisi olla varaa siihen siivojaan ja ehkä siihen reissuunkin...