Lue keskustelun säännöt.
Olen kotiaiti ja sain tanaan diagnoosi: stressiperainen vuotava vatsahaava, ja kohonnut verenpaine. Sain laakityksen, mutta laakari kaski puuttua itse tilanteeseen ja jarjesta elam
30.10.2007 |
vähemmän stressaavaksi. Mä tiedän stressaantuvani ainakin lasten kokopäiväisestä kovasta metelistä ja jatkuvista uhmakohtauksista, tappelemisesta ja omista tunteistani, kun joudun pinnistelemään pysyäkseni rauhallisena ja tuntiessani itseni koko ajan riittämättömäksi, myös kaaos kotona ahdistaa. Lääkäri ehdotti myös mielialalääkistystä, jota en vielä halunnut. Kertokaa miten saa elämän stressittömämmäksi? Töihin en voi, palata kuin vasta kuopuksen ollessa 3v, koska näin on sovittu. Lapset 1v ja 3v.
Kommentit (64)
Vierailija:
mutta minä teenkin kahden lapsen kotona hoitamisen ohella ihan normaalin työpäivän eli tienaan normaalipalkan, jolla maksaa tämä " luksus" .Mitä tukiverkkoon tulee, minulla on satunnaisesti palkattu hoitaja, mutta mies matkoilla 1 - 2 viikkoa kuussa, joten veikkaanpa vain, että enemmän sillä ap:lla siellä kotona apujoukkoja on.
6
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viisi vuotta olen hoitanut lapset kotona, toinen on astmalapsi, ihan on sitä normaalia lastenhoitoa ihan koko ajan. Siihen sitten pikanttina lisänä työntekoa iltaisin ja öisin ja noin puolet kuusta yksinhuoltajuutta, ja kuopuksen sairaalareissut, kun hengitys salpaantuu.
Kuule kokeile ihan rauhassa, jos tykkäät, että on helpompaa.
6
Myötätuntoni sinulle. Mulla myös pienellä ikäerolla kaksi jatkuvasti sairastelevaa, valvottavaa taaperoa. Stressi mulla muuttui uupumukseksi ja romahdin totaalisesti kuukausi sitten, olisin saanut kriisiosastolta paikankin.
Kukaan ei tiedä minun tunteistani koska peitän ne hyvin. Mies tietysti tietää.
Olen alkanut käydä iltaisin yksin kaupassa tai sitten ystävän luona. Mies on alkanut hoitaa enemmän lapsia. Se on auttanut paljon.
Palaan itse työelämään aiemmin mitä piti koska koen että lapset tarvitsevat nyt muuta kuin väsyneen äidin. Ja minä tarvitsen jotain muuta.
Onko mahdollista saada kunnalta kodinhoitoapua? Entä jos haet syysi takia lapsillesi osa-päiväisin hoitopaikan? Esim. puolipäiväryhmään.
Joku ehdotti rytmittämistä. Meillä on menty 3 vuotta säännöllistä rytmiä, mutta jatkuvasti sairastelevat lapset eivät itse voi vaikuttaa siihen että yöt menevät kipuillessa ja päivisin ollaan väsyneitä. Näin se säännöllinen rytmi on hieman huono, koska kuumeisen lapsen on saatava nukkua.
Mies välillä kotiin lapsia hoitamaan? Osapäivähoitopaikka lapsille? Eihän asioita voi tehdä vain siksi tietyllä tapaa, että " niin on sovittu" . Silloin, kun sopimus on tehty, ei ollut tuota diagnoosia. Nyt on asiat muuttuneet. Nyt sinun on saatava lepoa ja rauhaa, eikö niin?
kun itselläni samalla ikäerolla kaksi lasta, toisella astma, ja kotona olen hoitanut miehen tehdessä matkatyötä ja siinä sivussa vielä pyöritän firmaanikin. Enkä ole kauhean stressaantunut.
Mutta varmaan miehen panosta voisit lisätä, hommata kotiapua ja laittaa isomman kerhoon/puistotädille/osa-aikahoitoon.
Ja toisaalta opetella suhtautumaan vähän rennommin asioihin. Vaikka jossain terapiassa tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kotona minä ne työt teen. En minä missään " käy" . Siinä olet oikeassa, että omiin ajatuksiin pääseminen sinällään on vaihtelua ja minulle voimavara.
Jospa käyttäisitte tuonkin energian johonkin hyödylliseen... Kuten esimerkiksi niiden selviytymiskikkojen keksimiseen ap:lle ja positiivisemman elämänasenteen löytämiseen itselle.
Astma muuten on meille tällä hetkellä todellinen ongelma. Kahden kuukauden sisään on tullut jo kolme sairaalakeikkaa. Lapsen lääkitystä ei ole yrityksistä huolimatta saatu tasapainoon, mutta varmaankin sekin tässä järjestyy.
6
Mitähän empatiaa ja maailmanvaloa tämä sinun upea viestisi sitten henkii ja kenelle??
64
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siihen auttoi:
-Mies osallistuu nykyään enemmän kotihommiin.
-Mulla on silloin tällöin omaa aikaa (1krt/vko joku urheilujuttu ja joskus pidempi reissu)
-Lähdin töihin
-Isovanhemmat heräsivät ja tarjoavat joskus apua (en ressaa niin paljon uusien kohtauksien tulemista kun tiedän, että on vähän tukiverkostoa)
-MLL lastenhoitaja
Kavereilla on monellakin
-Siivooja 1x/kk (Siitähän saa kotitalousvähennyksen, joten maksettavaa ei jää heille kuin noin 40eur/kk omavastuun jälkeen)
että astmalapsi voi olla todella haastava hoidettava. Meillä ensimmäiset 3 vuotta meni ihan sumussa. Valvottuja öitä, sairaalajaksoja, spirrakäyntejä, 2 vuotta putkeen korvatulehduksia jne. Kyllä kuulkaa oli HEMMETIN rankkaa yh:lla ilman tukiverkkoa silloin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuopuskaan rauhallisimmasta päästä. Rimaa olen jo laskenut niin las kuin mahdollista, koti on kuin pommin jäljiltä ja tehdään vain välttämättömin. Väsymys on mennyt siihen pisteeseen ettei uni tahdo tulla vaikka olen kuoleman väsynyt. Esikoinen käy kerhossa 2 kertaa viikossa, mutta kerhosta palattuaan uhma on vieläkin rajumpaa ja jännitys purkautuu kunnon kohtauksena. Tiedän, että olen täysin laiminlyönyt itseni ja nyt tilanne on päässyt ristäytymään käsistä. Mies tekee parhaansa minkä töiltään ehtii.
Onhan siinä täysi homma vilkkaiden lasten kotiäitinä, mutta rutiinit ja rajat on oltava jotta homma pyörii. Tee lukujärjestys, jossa ulkoilut, ruokailut, unet ja muut sekä kotityöt jaettuna eri päiville.
Sitten hommaatte ulkopuolista apua yhdeksi iltapäiväksi viikossa ellei mies ehdi riittävästi jakaa töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
koska sitten ne lapset vasta sairastelevatkin, kun aloittavat päivähoidon. Eikä se kodin ja työn yhdistäminen sen helpompaa ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
meillä arki mahdollisimman rutiininomaista ja säännöllistä. Tapaan ystäviä ja keksin joka päivälle vähän tekemistä jne.
Mielialalääke myös auttoi (tassa mielenvaihteluita) pieni annos alkuun.
Voimia!
Itse toivuin 3kuukaudessa. Myös mies hätkähti diagnoosia ja alkoi tehdä vähemmän töitä ja auttoi kotona enemmän. Myös siivousapua ostin ulkopuolelta kun olin sairaamillani.
Ap:lle tsemppiä. Meillä on lapsisuunnitelmat olleet jäissä vuosia, sillä ajatus kotiin jäämisestä 24/7/52 x 3 ahdistaa liikaa. Kolme vuotta olin aikoinaan kotona, mikä meni ihan hyvin mutta nyt tuntuu etten enää jaksaisi.
Vierailija:
Onhan siinä täysi homma vilkkaiden lasten kotiäitinä, mutta rutiinit ja rajat on oltava jotta homma pyörii. Tee lukujärjestys, jossa ulkoilut, ruokailut, unet ja muut sekä kotityöt jaettuna eri päiville.
Sitten hommaatte ulkopuolista apua yhdeksi iltapäiväksi viikossa ellei mies ehdi riittävästi jakaa töitä.
kun pienemmän astma on paha, samaten meillä käy siivooja kahden viikon välein.
Kun homma alkaa kaatua päälle, suljen aina tylysti ei-akuutit asiat pois ja teen pala kerrallaan yhden asian loppuun, enkä edes ajattele, mikä kaikki on tekemättä. Kun loppuahan niille töille ei tule.
Lapset vaistoavat mielialat tosi herkästi, ainakin meillä uhma ja kiukku lisääntyy aina sen mukaan, mitä väsyneempi olen.
Ja parin kuukauden välein kannattaa olla jokin kiva täky - reissu tms. - jota voi ajatella heikkoina hetkinä.
6
Siksi sanoinkin heti kärkeen, etten minä oikein osaa ajatella, mikä siinä stressaa.
Mutta mietin ja kerroin kyllä niitä keinoja, joilla voisin kuvitella millä siitä pääsee eteenpäin.
6
mutta minä teenkin kahden lapsen kotona hoitamisen ohella ihan normaalin työpäivän eli tienaan normaalipalkan, jolla maksaa tämä " luksus" .
Mitä tukiverkkoon tulee, minulla on satunnaisesti palkattu hoitaja, mutta mies matkoilla 1 - 2 viikkoa kuussa, joten veikkaanpa vain, että enemmän sillä ap:lla siellä kotona apujoukkoja on.
6