Lue keskustelun säännöt.
Tiedättekö äitiä, joka olisi ollut yhden lapsen kanssa kotona kolme vuotta tekemättä mitään muuta?
29.10.2007 |
Tuttavapiirissäni ollaan varsin kotihoitomyönteisiä ja monet tuntemani äidit pyrkivätkin olemaan kotona lapsen kanssa varsin pitkään. Silti ei mieleeni tulee yhtään äitiä, joka olisi ollut kotona yhden lapsen kanssa täydet kolme vuotta tekemättä mitään muuta, siis esim. opiskelematta, käymättä töissä edes silloin tällöin, tai tekemättä lisää lapsia. Enkä siis tarkoita sellaisia " kotirouvia" , joilla ei ole aikomustakaan palata työelämään vaan ihan sellaisia, jotka tuon kolmen vuoden jälkeen palaavat töihin. Tiedättekö te?
Kommentit (43)
Tai olen tavallaan... parannellut itseäni masennuksesta. Siinä on mulle hommaa ihan tarpeeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heillä lapset 2- ja 2,5-vuotiaita.
t.5
Toivottavasti tosin odotan jo toista tuolloin! :)
Meidän entinen naapuri oli kolme vuotta tyttönsä kanssa kotona, sitten laittoi tytön päiväkotiin ja palasi työpaikalleen. Ja tänä aikana lähinnä vaunukäveli ja istui puistossa tyttönsä ja minun sekä lasteni kanssa. Itse olen nyt ollut jo lähes 6 vuotta kotona tekemättä töitä tai opiskelematta, mutta lapsiakin on jo kolme.
Enpä tiennytkään, että siinä olisi jotain outoa. Eikä tosiaan edes mielestäni helppoa/leppoisaa...
Tosin lapseni oli aluksi kovin sairas (hoitokierre sairaalassa ym huolta ja valvomista kaksi vuotta, kolmantena vuonna sain kai jotenkin voimia kerättyä). Viimeisen vuoden ihan " normaali" hoidettava, mutta kyllä siinä mielestäni puuhaa oli.
Sitten palasin vakityöhöni stressaavaan kiireiseen akateemiseen maailmaan. Ja olen todella onnellinen jälkeenpäinkin, että olin lapsen kanssa kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viettänee seuraavatkin 3 vuotta kotona. Nuori nainen. Ei kunnon koulutusta tai työkokemusta. Mies maksaa kaiken. Mutta mikäs siinä. En usko työnsaannin ainakaan helpottuvan kun viettää seuraavatkin 3 vuotta kotona...
Olin yksinhuoltajana kotona kolme vuotta, tekemättä mitään muuta, jonka jälkeen lähdin opiskelemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanoi ettei halua enempää lapsia, tai sitten vaan ei tärpännyt.
muttei kyllä kukaan kolmea vuotta yhden kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saatika, että se olisi merkki minkäänlaisesta laiskuudesta tai muusta, päinvastoin. Tuli vaan mieleeni, että itse en keksi tuttavapiiristäni ketään tuollaista henkilöä. Nostan silti hattua kaikille kotivanhemmille, vanhempana oleminen, kävi sen ohella sitten töissä tai ei, on kuitenkin töistä vaativin ja arvokkain, tuumaan ma.
Ap
Ahkera kotiäiti mutta patalaiska työntekijä. Nyt kun mies on laittanut kolmen lapsen ja yhdeksän kotonaolovuoden jälkeen töihin, niin on kyllä jos jonkinmoista kremppaa ja vaivaa. Lastenkin nenukan vähän vuotaessa jäädään samointein kotiin. Musta sellanen on tosi raivostuttavaa! Ihan vaan työnantajaa kohtaan. Jos ei kerran työt kiinnosta, niin sitten pitäisi ihan vaan lorvailla kotona sihen hamaan eläkeikään asti! Ja ilman kenenkään turhasta maksamaa palkkaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hatun nosto sellaisille äideille!
Itsekin opiskelen, vaikkei sitä lähes kukaan muista/tiedä, sillä opiskelen kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni lapsi oli sen ansainnut, että sai olla kotihoidossa ensimmäiset elinvuotensa.
Itsellenikin se oli ihanaa aikaa, kerrankin sai elää kiireetöntä elämää ja keskittyä täysillä lapsen kanssa olemiseen ja tämän kasvun ja kehityksen seuraamiseen.
Ei tullut mieleenkään että olisi pitänyt toinen lapsi hankkia, eikä aiota ollenkaan toista lasta. Tämä yksi ihanainen riittää.
Mulla on valtion vakivirka odottamassa, takana 9 vuotta puurtamista, joten miksen olisi hyvällä omatunnolla " pelkkä" kotiäiti ne 3 vuotta? Miksi pitäisi opiskella tai tehdä jotain keikkahommaa jos ei koe siihen pakottavaa tarvetta?
että on vain yhden lapsen kanssa 3 vuotta kotona tekemättä mitään. Minusta ei kyllä olisi ollut siihen!
Eli tämmöistenkin pitäisi sen hoitovapaansa aikana tehdä jotain " työtä" (keikkaa, opiskelua), koska ilmeisesti pelkkä yhden lapsen ja kodin hoitaminen on silkkaa laiskuutta. Itse olen eri mieltä. Miksi turhaan vaivata itseään ylimääräisellä työnteolla hoitovapaalla jos kerran on se vakityö olemassa, johon palata sitten kun hoitovapaa on ohi?
ainakin minulla kävi myös aika tosi pitkäksi.