Voi hyvä jumala,
miten voi taapero olla noin rasittava... Repii ja potkii joka asian yhteydessä. Syömisestä ei tule mitään, ei vaipatuksesta, pukeminen on helvettiä, kaupassakäynnit huutoa ja kirkunaa. Miten lapsesta tuli tuollainen? Jatkuvasti hänen pitäisi saada tehdä oman päänsä mukaan päättömyyksiä. Päiväunille meno oli äsken tunnin taistelu, kymmenien kertojen kampeaminen pois pedistä ja suoraa huutoa. Sitä edelsi ruokailu, jossa muki lensi ja lusikka eksyi ruokineen päivineen kaikkialle paitsi suuhun. Tuolissa venkoilua ja huutoa. Ei oikeasti tuollaista lasta voi olla!!! Ja tämä ei taida olla edes mikään huono päivä vaan kaikki päivät ovat tälläisiä aamusta iltaan. Oikeasti, enkö minä vaan osaa?
Kommentit (4)
juostaan kaupassa karkuun ja kiljutaan, huudetaan, heittäydytään lattialle nyrkkejä takomaan ja sitten saa ite punaisena katella ja kuunnella ihmisten päivittelyä, että ompa huonosti kasvatettu kakara.
Mulla on kaksi vanhempaa lasta ja niiden kanssa en muista tälläisiä ongelmia olleen. Taapero on ihan omaa lajiaan verrattuna sisaruksiinsa, muiden lapsiin en ala vertailemaan, sillä kyllä tämäkin tapaus osaa käyttäytyä kuin ihminen vieraiden ollessa läsnä. Lapsen silmistä oikein näkee kuinka hän uhkuu raivoa ja äänestä kuuluu kuinka pinnistää kaiken kiukun peliin. Ikää nyt puolitoista vuotta.
ja toi raivo on jatkunut välillä pahempana ja välillä ei niin pahana jo monta vuotta... lapsi nyt 6. Joku taisi lohduttaa että kyllä se menee noin 20-vuodessa ohi :O (Osaan laskea sataan aika nopeasti...) varapäreetkin vaan käyttöön, ei tolle mahda mitään, se on vaan kärsittävä, ja koetettava luovia tilanteesta ja päivästä toiseen. ja ne muiden paheksuvat tuijottelut kannattaa jättää huomioimatta, et voi tilanteelle mitään.
tää on nyt sitä uhmaa... KUNNES:
tuli lapsi nro2. Nyt tiedän mitä se uhma on. Ei muuta kuin jaksamisia, täältä löytyy kohtalotoveri!