Kertokaa kokemuksia synnytyksen sovitusta käynnistämisestä

Alkuvalmistelujen jälkeen saliin ja synnytys käynnistettiin kalvojen puhkaisulla. Supistuksen alkoivat. Tipassa olin,mutta oksitosiinia ei juurikaan annettu paitsi lopussa vähän. Semmonen 6 tuntia ja homma ohi. Supistukset oli aika rajuja.

Tosin lopulta kuitenkin päädyttiin sektioon, mutta se ei johtunut käynnistyksestä vaan vauvan suuresta koosta. Ja sekin meni ihan suuremmitta ongelmitta ja täysin traumoitta :) Mies sai olla mukana koko ajan ja pienokaisemme pääsi rinnalle heti, kun olin toipunut (ei onneksi ehtinyt saada lisämaitoa sitä ennen).



Käynnistyksen ikävä puoli oli supistusten rajuus ja tauottomuus, mutta ei siitä kammoa jäänyt. Pääasia, että vihdoin tapahtui jotain! ;P

eli sisätutkimus ja ultraus (viimeinen painoarvio). Parille sormelle kun olin auki, niin eiku saliin ja oksitosiinitipalla supistukset käyntiin. Siitä parin tunnin päästä kalvot puhki ja supistusten voima kasvoi ihan hirveiksi. Ennen epiduraalin saantia sain petidiinipiikin, noita pahoja supistuksia kesti 4h. Kokonaisuudessaan synnytys kesti 12h (laskettiin alkaneeksi kalvojen puhkaisusta), josta 2,5h ponnistusvaihetta. Imukuppi, episiotomia, terve 9 pisteen vauva 4,2 kiloa.

Lapsivedet meni ilman kalvojen puhkaisua ja synnytys eteni muutenkin vauhdikkaasti n. tunti toisen tabletin jälkeen, kunnes jämähti. Vauva ei mahtunut laskeutumaankaan, oli niin suuri verrattuna mun lantioon. Mitään hätää ei kuitenkaan ollut missään vaiheessa.



Parempi aina on, jos voi odotella luonnollista käynnistymistä (esim. sektioriski on kai jostain syystä silloin pienempi), mutta yleensä käynnistetytkin synnytykset menee ihan ok. Tsemppiä!

Menin kuin oli sovittu käynnistykseen. Metrin pääsin aina kävelemään, ennen kuin tuli tosi rajuja supistuksia. Tällaista oli kestänyt jo viikon. Silti kun menin sinne, paikat olivat auki ainoastaan sormelle. 2 päivää käynnistettiin lääkkeillä ja toisen päivän iltana klo 18, noin 10 km:n lenkin jälkeen synnytys vihdoin käynnistyi. Vauva syntyi ilman puudutuksia (ei ehditty muka antaa) aamulla noin klo 6.00. Ikinä en enää suostu moiseen, sen päätöksen tein.



Kyselin minäkin kalvojen puhkaisusta, mutta se ei muka ollut mahdollista. Huh huh. Ihmettelempä vain, koska esim. kaverini käynnistettiin viikolla 35 kalvojen puhkaisulla samassa sairaalassa. Mulla sentään viikkoja oli pikkusen verran enemmän. Jäi paha mieli=(

pillerit annettiin suun kautta.

Uteliaisuuttani kyselen, kun mulla oli laskettuna aikana painoarvio 4700-4800 g eikä silti käynnistetty. Sanoivat TYKSissä, että he eivät tee mitään ennen kuin 42 viikkoa on täynnä. Alle 5-kiloinen vauva kun lasketaan normaalikokoiseksi...



Vauva syntyi sektiolla 42+0, paino 4980 g ja pituuttakin 55 cm.

(Raskausmyrkytys)

Päästi yöksi vielä kotiin nukkumaan, ja keskiviikko aamuna sitten klo:8 synnärille.



Käynnistyhuoneeseen;

Ensin 1/2h:n ajan NIS-testillä käynnistelyä :(

Sitten tippaan (tuo oksitosiinitippa? en siis nyt ole varma, kirjoitinko oikein) jonka määrää lisättiin pikku hiljaa aina sinne max. asti. Siinä tipassa 1,5vrk ja samaan aikaan koko ajan sydänkäyrässä.

--> ei supistuksen supistusta koko aikana.



Sitten toisena päivänä alkoivat antamaan illan suussa tabletteja sinne kohdun suulle (aina se 1/4 tablettia), joita annettiin sitten taa seuraavat 1,5vrk.

Taas jousuin makaamaan koko ajan sydänkäyrässä.

--> ei supistuksen supistusta.



3vrk jälkeen tuli lääkäri illalla sanomaan, että nyt eivät anna enää tabletteja (yötä vasten), vaan antaa minun nukkua yön rauhassa ja aamulla sitten puhkaisevat kalvot.

Illalla pääsin sitten tunniksi irti sydänkäyrästä ja kävin tekemässä ulkona pitkän lenkin ja otin ihanan pitkän suihkun jne. :)



Kävin nukkumaan klo:22 (taas sydänkäyrässä), klo:23 kätilö tuli sanomaan että käyrä piirtäisi nyt kunnon supistusta, kurkkasi tilanteen ja totesi että olen 7cm auki. Voisimme siis siirtyä saliin.

Herätin ihmeissäni siinä vieressä nukkuvan mieheni ja sanoinm että nyt mennään synnyttämään.



Keräsin kimpsut ja kampsut kasaan, mentiin saliin ja menin siellä kuumaan suihkuun. Suihkussa olin n.1/2h ajan, kunnes tunsin, että NYT se vauva tippuu! ;D

Juoksin synnytyspöydälle ja menin selälleni makaamaan (koska todellakin tuntui, että se tippuu).

Soitettiin kätilö paikalle, ja hän totesi että olen täysin auki ja saan alkaa ponnistamaan. Ponnistin, ja yhdellä työnnöllä oli poika siinä!



Synnytyksen kokonaiskesto oli siis huikeat 1,5h (laskettiin siitä, kun käyrä piirsi ensimmäisen supistuksen, jota en kylläkään edes huomannut), ja itse ponnistuvaihe oli alle 1min. Synnytys oli todella nopea, helppo ja ennen kaikkea kivuton.



Poika oli 3,090kg ja 50cm. :)



Eli näinkin hyvin se käynnistys voi mennä (vaikka synnytys ei käynnistyksellä käynnistynytkään).

ap

Meillä ei lääkäri uskonut, kun sanoin, että toinen on isompi kuin ensimmäinen. Ensin arvioivat ultralla 4700-488g, mutta eivät uskoneet. Hakivat toisen koneen, jolla saivat tulokseksi 3500 g ja kätilö vahvisti käsin tunnustelemalla, että juu, krkeintaan 4-kiloinen on...



8

Supistukset ei mitenkään erityisen rajuja. Synnytys kokonaisuudessaan 5 h. Ilokaasua, ei muuta kivunlievitystä. Episotomia ja repeämä.

käynnistettiin geelillä x 2. ei tapahtunut mitään. sitten tippaan ja epiduraali ja pian vauva jo syntyikin.

Kaksi päivää ennen laskettua aikaa.



Kalvojen puhkaisu ja sitten supistukset alkoivat, mutta eivät olleet tarpeeksi lujia. Laittoivat tipan valmiiksi, mutta ei sitten tarvinnutkaan antaa mitään. Vajaa kuusi tuntia ja sitten oli vauva ulkona.

Aamulla sairaalaan, tehtiin sisätutkimus, paikat oli pehmenneet, mutta kiinni. Ultrattiin, vauvaa veikkailtiin korkeintaan3,5kg, mahd. alle 3kg. Minä olen itse aika pieni, 162cm ja 48kg tavalllisesti. Ruvettiin käynnistämään klo 10 aamulla laittamalla tabletin murunen kohdunsuulle. Meni tunti pari ja alkoi supistukset. Enempää ei tabletteja uskallettu laittaa, koska supistuksia tuli jatkuvalla syötöllä, joskaan eivät olleet kovin kivuliaita. Illalla 19 maissa siirryin synnytysosastolle ja siellä omassa huoneessa odoteltiin mitä tapahtuu. Kävin pari kertaa kylvyssä, sain pari kipupiikkiä, aqua-rakkuloita. HItaasti eteni vaikka kivut kovat. 04 maissa ruvettiin siirtymään saliin, kalvot puhkaistiin ja tarkoituksena oli ruveta laittamaan kohtapuoliin epiduraalia. Yhtäkkiä tajusin, että ponnistuttaa. Tutkittiin tilanne ja olinkin auennut nopeasti 8cm. Sittten odoteltiin jonkun aikaan että olin täysin auki ja siinä vaiheessa ponnistustarve katosi. Oksitosiini-tippaa ja sitten ponnistamaan. Vauva syntyi 05.48 ja ponnistusvaihe kesti n.30min.



Itse käynnistys oli minusta ihan ok. Ei jäänyt kammoa, koska käynnistyi niin helposti. Aikaa siinä kyllä meni ja supistukset oli rankkoja. Lisäksi jäi kunnon kivunlievitykset saamatta, mutta selvittiinhän sitä näinkin. Eniten inhottaa, että vauva olikin 3990g ja 51,5cm pitkä. Minun kokoon nähden siis liian iso, mikä myönnettiinkin heti jo synnytyssalissa. Sain toisen asteen repämiä, piti tehdä episiotomia ja lisäksi oli nirhaumia koko alapää täynnä. Lääkäri kutsuttiin ompelemaan. Ja nyt sain niin tujakat kipulääkkeet että en tuntenut mitään. Vointi oli tosi huono ja kauan. Hb kotiin lähtiessä 80.



Nyt odotan toista lasta rv 35+2. Menen synnytystapa-arvioon rv 38 juuri tuon edellisen synnytyksen vuoksi. Nyt en halua, että vauvan annetaan mennä yliajalle ja kasvaa noin isoksi. Saa nähdä... Lääkäri on puhunut, että laskettuna aikana voisi viimeistään käynnistää. Minä toivon, että jos vauva iso jo tossa vk 38, käynnistäisivät heti.

ja takas srlaan puoliksi päivin. Tilanne: kohdunkaula kiinni, kanavaa jäljellä 1.5cm, vauva kiiinnittynyt, ei yhtäkään supistusta rv 42+0. Tää käynnistys oli siis sairaalan idea, ei omani.



Klo 14 pantiin eka murunen kohdun suulle, ei mitään reaktiota. Klo 19 seuraava tabletin osa: säännnölliset (7min välein) supparit alkoivat klo 24. Siirrettiin synnytyssaliin, koska osaston yököt eivät saaneet antaa kipulääkitystä, sain 1/4 osa diapamin ja käskyn käydä nukkumaan, klo oli tällöin 4 aamulla. 7:ltä aamulla kohdunsuu 3cm auki, ja supparit suht säännöllisiä.. ja tätä sitten jatkettiin 14h jonka jälkeen lopputulos oli 6cm auki, lähtee kuromaan takaisin kiinni, ei yhtään omaa supistusta vaan kaikki aikaansaatu tipoilla-> kiireelliseen sectioon terve vauva ulkona 10 min myöhemmin...



Tokalla kerralla jätin ton käynnistelyn väliin kokonaan ja siirryin suoraan sectioon. Sen verran poikki tuon harrastelun jälkeen nimittäin olin.