Lue keskustelun säännöt.
Ärsyttää välillä tämä vauva-arki niin paljon. Mikä neuvoksi?
26.06.2006 |
Eilen vauva halusi taas yllättäen lutkuttaa 2,5h putkeen; irroittamatta otetta kertaakaan. Hän ei viihdy kuin hetken lattialla yksikseen ja senkin ajan suurimmaksi osaksi tuijottaa minua. Oppi juuri kääntymään vatsalleen ja häntä pitää sitten kokoajan olla kääntämässä takaisin selälteen kun hän ei jaksa enää olla.
Hän ei nuku enää päikkäreitä ollenkaan, koska maailmassa on niin paljon kaikkea jännää ettei malta; yöunillekin nukahtaa vasta kun on pilkkopimeää; missä oma aika?
Jos valmistaudun pitkäkestoiseen imetykseen ja varaan ympärilleni kaikkea " tarvittavaa" , keskeytyy viihteeni vauvan vuoksi jatkuvasti koska vauva kiinnostuu tekemisistäni, eikä enää syö. Sitten kun vain makaan ja odotan, vauva " syö" ainakin tunnin putkeen.
Ja aina silloin vauvalle tulee just nälkä, kun olen saanut kahvikupposen ihanaa kahvia eteeni.
Minusta ei ilmeisesti olekaan äidiksi?
Kommentit (40)
Opit varmaan ajan kanssa ottamaan rennommin. Ainakin mulle kävi niin, että toisen lapsen vauva-aika oli helpompaa, vaikka esikoinenkin oli vielä aika pieni. Ekan lapsen kanssa on helposti sellaista " kipuilua" , että miksei tämäkään nyt suju, ja olen varmaan huono äiti, miksi minun pitää istua tässä imettämässä tunti jne. jne. Minulla ja kaikilla tutuilla on ollut enemmän tai vähemmän tuollaista, eli ihan normaalia!
Nyt meillä on kaksi uhmisikäistä (3 v. ja vajaa 2 v.) ja en välttämättä sanoisi, että sen helpompaa. Jotenkin sitä vain on oppinut ottamaan asian kerrallaan, ja ikään kuin hyväksynyt sen, että en voi kaikkea hallita :-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se ei kestä ikuisesti! Laitat töllön auki kun imetät tai filmin pyörimään...
T. Kerrankin tässä 4 tuntia yhteen menoon imettänyt, mutta ei haitannut kun tuli hyviä ohjelmia :)
Jos vauva ei nuku päiväunia ja nukahtaa iltaunille vasta pimeällä niin yritä ihan ensiksi muuttaa tämä asia. Kyllä vauva tarvitsee enemmän unta vaikka olisi miten vähänuninen... Hanki vaikka alkuun pimennysverhot. Sitten otat jotkut säännölliset päiväuni- ja yöuniajat jollon vauva menee nukkumaan. Huone pilkkopimeäksi ja yrität opettaa vauvalle että nyt nukutaan eikä tarjota mitään palveluita.
Jos vauvalla on ongelmia päiväunien kanssa niin hanki kantoliina tai yritä nukuttaa vaunuihin.
Luulen että jos teillä tuo nukkumisasia saadaan kuntoon niin elämä muuttuu kaikilla parempaan suuntaan.
Kent ja vähäuniset lapset
Nimittäin 2 pientä palleroa ja pienillä ikäeroilla löytyy täältäkin.
Minulla oli myös vaikea aika kun esikoinen syntyi, kun kaikki meni juuri toisin kuin olisi ajatellut jne jne, mutta nythän ei mene enää edes ne vähätkään miten on ajatellut kun niitä pieniä on kaksi, mutta nou hätä, kyllä joskus sitten ehtii.
T.4
eli kiinteitä kyllä tässä kohta aloitellaankin, imetyshomma helpottuu sillä. Univaikeudet johtuvat luultavasti vain uusista taidoista. olen pyrkinyt lapsentahtisesti nukuttamaan, eli en missään aikataulussa; saattaisi tuosta Kentin ehdotuksesta olla apua. Vaunuihin ei nukahda enää; vaan kailottaa ihan tyytyväisenä koko ulkoilureissun juttujansa; jos laitan harson hänen eteensä, hän tuijottelee seinää, eikä häiriinny yhtään. Tietysti hellekin voi tehdä tätä.
Kai minun ongelmani enimmäkseen on tuota, mihin 2. viittasikin; ärsyttää kun ei kykene hallitsemaan asioita ja on antanut elämänsä " toisiin käsiin" . Mieheni mielestä minulla on vain asenneongelma, mutta hänpä saa tulla ja mennä miten lystää.
ap
Kiitoksia vastauksistanne!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin, siis joillekin sopii lapsentahtisuus mutta jotkut vauvat tuntuvat tarvitsevan tiettyä rytmiä esim päiväunien suhteen, muuten eivät vain osaa nukahtaa.
Sitä pimennysverhoa suosittelen edelleen. Meillä ei keskimmäinen osannut tietysssä iässä ollenkaan nukahtaa jos valoa vähänkin pilkisti jostakin. Hänen kanssaan myös tosiaan auttoi se että kun oli nukkuma-aika niin sillon en vastannut yhteenkään jokellukseen, höpinään tai muuhunkaan, olin vaan hiljaa vieressä. Hänellä auttoi myös unipussi tosi paljon, tosin nyt kuumalla ne ei ole kivoja.
Vauvakohtasta mutta kannattaa kokeilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen huomannut itsessäni ja monissa muissakin äideissä hieman masokistisen piirteen vetää itsensä ns. piippuun hyvän äitiyden tavoittelussa. Totta kai lapsi/lapset on nro. 1, mutta jos äiti ei voi hyvin, ei voi lapsetkaan.
t. nro 4
tai jos nukkui niin max. puolituntia. Mutta sitten kun vauva täytti 7kk niin alkoikin yhtäkkiä vedellä kaksi kertaa päivässä kahden tunnin unet. kyllä helpotti!
Nyt kun on vilkas taapero eikä saa hetkeäkään istua rauhassa niin tuntuisi ihanalta maata ja imettää pari tuntia. Voisi vaikka katsoa hyvän elokuvan tms.
mutta muistan kyllä että silloim aikoinaan se ei ollut hauskaa!
Mutta kyllä se halpottuu, kunhan maltat odottaa.
Kannattaa niitä kiinteitä aloitella niin vauva ei ehkä halua tissiä niin usein ja pitkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et ole yksin tunteinesi.
Minulla myös on vaativa vauva joka tahtoisi olla lähes koko ajan tississä kiinni. Tutti ei kelpaa eikä pullomaito (lypsetty äidinmaito sentään jotenkuten menee mutta itkulla säestettynä ja hyvin hitaasti).
Päiväunia nukkuu joskus 15 min, joskus 30 min ..ja taas tarvii tissiä. Eikä vika ole edes siinä etteikö maitoa tulisi tarpeeksi, pikemminkin ylituotanto on ongelmana. Myös vauvan paino kertoo selkeästi että maitoa tulee vähintäänkin tarpeeksi ;)
Päivät on aikamoista rumbaa tämä tissitakiaisen kanssa kun 2-vuotiaalla esikoisellakin riittää virtaa vaikka ja mihin =o
Yöt on nykyisin helpoimpia, sillä silloin vauva sentään nukkuu. Herää toki syömään n. 2 tunnin välein, mutta silloin hänellä sentään on jonkinlainen rytmi.
Enpä osaa lohduttautua kuin sillä että vauva-aika menee nopeasti ohi. Ainakin esikoisen vauva-aika hurahti niin ettei melkein ehtinyt edes sitä huomata =o
Hei, onhan minulla yksi vinkkikin annettavana (en lukenut onko joku asiasta jo maininnut). Muista pyytää apua sukulaisilta, ystäviltä, neuvolasta ja vaikka naapureilta. Minä ainakin olen monelta taholta saanut apua esikoisen hoitoon ja välillä vauvankin :)
Yritä jaksaa.
Aloitin kiinteät kolmisen viikkoa sitten, ja asiat ovat muuttuneet paljon parempaan suuntaan. Nytkin nukkuu toisia päiväunia, kun ennen otti ehkä parit puolen tunnin tirsat hyvänä päivänä, ja nyt nukkuu parit kahden tunnin unet. Ihanaa kun saa jotain tehdyksi. Vaikka sitä vauvaa rakastaisi vaikka miten paljon, kärsivällisyydelläkin on rajansa. Siis ei tarvitse olla täydellinen, ja tehdä kaikkea kirjaopin mukaan. Minäkin aloitin kiinteät aikaisemmin kuin ITSE OLISIN HALUNNUT, mutta vauvan tarpeet olivat toisin. Aika nopsaan olen lisännyt ruokamäärää, ja nyt on aamiainen, lounas ja iltapuuro kuvioissa. Ja silti haluaa rintaa yhtä usein kuin ennenkin joten lisäruoalle näytti siis olevan tarvetta, ei nyt kuitenkaan tuollaisia kahden tunnin sessioita, huh. Ja unet tosiaan muuttui rauhallisemmiksi lisäruoan ansiosta, ennen heräili paljon nälkäänsä. Eikä enää kitise jatkuvasti, vaan leikkii itsekseenkin joskus. :) Nyt ollaan molemmat tyytyväisiä, vauva kylläinen ja hyväuninen, ja äidillä hieman enemmän omaa aikaa. Siis aloita ihmeessä kiinteiden maistelu!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tälläkin hetkellä suomessa on satoja, jos ei jopa tuhansia perheitä joissa kärsitään lapsettomuudesta ja ollaan valmiita antamaan lapsellesi hyvä koti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotkut vauvat vain ovat todellakin paljon vaativampia kuin muut. Sinun lapsesi ei tunnu elävän millään tavalla säännöllisellä rytmillä, ja silloin kieltämättä on vaikea suunnitella mitään tekemisiään tai saada kotitöitä tehdyksi. Minulla on kokemusta siitä, kuinka imetin vauvaa ensin tunnin, sain hänet sen jälkeen vihdoin nukahtamaan ja vartin päästä hän heräsi jälleen huutamaan. Jossain vaiheessa ryntäsin aina vessaan heti, jos vauva nukahti, sillä koskaan ei tiennyt kuinka monta tuntia menee, ennen kuin seuraava mahdollisuus tuli.
Minusta näyttää, että vauvallasi on useita ns. vaativan / vaikean vauvan piirteitä. Laita hakuun vaativa vauva tai vaikea vauva ja katso mitä täällä on aiheesta viime aikoina keskusteltu. Sieltä löytyy muiden kokemuksia, ja voit löytää vertaistukea. On aina lohdullista lukea muiden kuvauksista, että et ole tilanteessasi yksin.
toki jos on monta isompaakin lasta, niin varmasti tuntuu nyt rankalta. Kyllä se siitä.
Hänestä vauva ei ole " vaikea" , mutta eihän hän samalla tavalla kiinni olekaan. Saa tulla ja mennä miten lystää. Olemme tempoltamme niin erilaisia ihmisiä, hän nopea ja minä hitaasti käynnistyvä, että yleensä minä aina joustan. Siis, esim. käymme molemmat kuntosalille ja kun herättyämme keskustelemme, kumpi menee ensin; annan hänen yleensä mennä, koska " itse en ole vielä valmis" ja on hyvä, että toinen menee jo, että kumpikin ehdittäisiiin. Yleensä en minä sitten ehdi, kun vauva on kiinni minussa just sillon kun minun vuoroni olisi, hänellä on just sillon nälkä ja sitten miehen pitääkin jo lähteä töihin.
Siis tuntuu, että aina just silloin, kun olen keittänyt kahvin, just silloin kun olisi minun tilaisuuteni lähteä kuntosalille, just silloin, kun haluaisin mennä suihkuun, just silloin kun voisin tekisi mieli käydä netissä...aina tulee vauvalle joku tarve. Jos saan vauvan nukahtamaan ja alan keittämään sitä hiton kahvia, tämä herää ihan salettiin.
Varmaan tämä kuullostaa sitten naurettavalta, kuten tuon aborttia ehdottaneen mielestä, mutta on vain pakko välillä purkaa; oloni onkin tosi lapsellinen nyt.
ap
Vierailija:
kuten tuon aborttia ehdottaneen mielestä,
Siis Adoptiota tietenkin!
ap
lasten tarpeet vanhemman on vaan laitettava omiensa edelle, vaikka kuinka haluaisi joskus vaan mennä tai olla.
Minusta järjissään oleva, tyytyväinen äiti on lapselle tärkeämpää kuin tissimaito. Emme ole liiemmin kotona homehtuneet lasteni vauva-aikoina tai muutoinkaan.