Tuulimunaraskaus..
Onko mitään oireita? Vuotoa? Päättyykö useimmiten itsestään ja millä viikoilla suurinpiirtein?
Mulla rv 8+2 ja hirvee pelko että kaikki ei oo hyvin =( Pitäis töissä kertoa lähimmille kavereille ja esimiehille ainakin ku niin hirveet pahoinvoinnit että joutuu yhtenään ramppaamaan vessassa..
Kertoisitteko te jo näillä viikoilla?
Kiitos vastauksista!
Kommentit (28)
Itse kerroin vasta vkolla 20, hyvin pystyin salaamaan, kukaan ei huomannut mitään.
Tuulimunaraskaudessa itselläni oli kovat kivut ja runsas vuoto,viikkoja oli 7+5,
kaavintaa ei tarvittu.
yleensä merkki siitä, että raskaushormoneita erittyy riittävästi ja että raskauteen liittyy alkio. Mitä kamalampi olo, sen parempi:-). Tosin joillakin pahoinvointia ei ole ja silti kyse on alkiollisesta raskaudesta, jokä päättyy vauvan täysaikaiseen syntymään.
Minulla vuoto (tai pieni veriviiru vessapaperissa) alkoi viikolla 11, joten tuulimuna voi edetä pitkällekin ilman vuotoa. Toisaalta, toisessa raskaudessa minulla oli jo viikoilla 7-8 verenvuotoa ja silti kaikki sujui hyvin ja vauva syntyi suht ajallaan.
Onko sinulla jokin konreettinen syy olla huolissasi?
VOisitko mennä yksityiseen ultraan, se voisi helpottaa oloasi?
ja niin toivottu!
Kaikki kliseiset oireet löytyy, pahoinvointi, rintojen aristus ja väsymys.. Mutta mutta silti pelottaa jotenkin vaikka ei mitään vuotoja olekkaan.
Mulla on neuvolalääkäri jo viikolla 9+0, niin eiköhän se sielä selviä?
ap
Tiesin jo ennen kuin menkkojen piti alkaa, että olen raskaana. Rinnat oli tosi arat, ja jotenkin sen vaan TIESI. Alavatsalla tuntui sellainen pieni paino, jota ei ennen ollut. Jotain muitakin oireita oli, mutta en enää saata muistaa, mitä. Sitä pahoinvoinnin alkua ja väsymyksen alkua odottelin, mutta niitä ei koskaan kuulunut... Sen sijaan rintojen arkuus alkoi helpottaa jne. eli raskausoireet alkoivat vähentyä.
Kävin alkuraskauden ultrassa yksityisellä lääkärillä raskausviikolla 7+. Silloin heräsi epäilys tuulimunaraskaudesta. Viikon päästä kontrollikäynnillä epäily vahvistui. Pääsin onneksi heti seuraavana päivänä sairaalaan, aloitettiin lääkkeellinen tyhjennys, joka olikin varsin pitkä prosessi, useampi päivä. Vuoto ei siis alkanut itsestään. Mitään kipuja tms. mulla ei ollut. Se lääkkeellinen tyhjennys oli ihan siedettävä kokemus, vuoto tai kivut ei olleet ollenkaan niin runsaita kuin etukäteen luulin. Ainut tylsä vaihe hommassa oli kävely; vuoto ei meinannut millään alkaa lääkkeiden laiton jälkeen, joten mä hiihtelin sairaalakuteissa käytäviä useamman tunnin ees-taas...
Jos sua kovin askarruttaa, onko kohdussa oikeasti joku, niin käy yksityisellä ultrassa, jos vain suinkin mahdollista. Hinta KELA-korvausten jälkeen satasen pintaan.
Ei oo kivaa ku koko ajan pelottaa että kaikki ei oo hyvin =( Jos se neuvolalääkäri ei tee mitää ultratutkimusta ni sit varaan ajan yksityiselle..
Mut onko totta että tuulimunat ei oo kauheen yleisiä? Jostain niin luin..
ap
ne näkee jo ultrassa. Mene tarkistukseen, jos sillä saat mielenrauhan.
Sinänsä sinulla ei ole mitään syytä tuohon pelkoosi, joten voisit yrittää noin ensityönäsi psyykata itsesi siitä eroon - huolenaiheitahan riittää, joten kun tuosta pääset, aiotko seuraavaksi pelätä epämuodostumia, sitten keskenmenoa, sitten ties mitä...?
MUTTA jos rahnaa riittää, ja pelko valvottaa öitä, niin sitten menet ultraan. Pelkkä lääkärintarkastus ei auta asiaa, ilman ultraa ei tuulimunaraskautta voi noilla viikoilla todeta.
joten ainoa mitä kunnallisella voidaa ntehdä on määrittää hormonitaso virtsasta.
Ultrat otetaan äitiyspolilla, ei terveyskeskuksessa. olenko oikeassa?
ensimmäinen ultra on yleensä viikolla 12 eikä tarkastuksia tuulimunan vuoksi tehdä ennen sitä.
Tekeekö ne ekalla neuvolalääkärikäynnillä mitään ultraa?
Kun mä ymmärsin et sisätutkimus ja ultra olis...
ap
Jos olet taipuvainen pelkoihin, kannattaa puhua siitä neuvolassa. Helposti huolestut meinaan joka asiasta jos olet siihen taipuvainen. Kärsitkö kenties synnytyspelosta? Onko sinulla taipumusta masennukseen ja ahdistuneisuushäiriöihin? Nyt olisi terapian paikka, jos kyse on tällaisesta yleisestä huolestuneisuudesta, joka vaikuttaa elämänlaatuusi ka elämänhallintaan.
Täällä stadissa ei neuvolassa ultrata, vaan kutsutaan erikseen synnärille ultraan rv 11-13 ja n. rv 18.
Soita neuvolaan ja kysy, mitä ekalla lääkärikäynnillä tehdään. Aika erikoista, jos teilläpäin on lääkäri jo rv 9, yleensä siinä vaiheessa lienee vasta eka neuvolaterkkari.
Tekeekö ne ekalla neuvolalääkärikäynnillä mitään ultraa?
Kun mä ymmärsin et sisätutkimus ja ultra olis...ap
Anteeks mun hermoilut ja kiitos kaikille vastauksista.. Oon vaan tällänen hermoheikko tyyppi..
En mä synnytystä pelkää mutta kaikkia mahdollisia sairauksia ym.. Ei ne pelot mun yöunia vie eikä muutenkaan vaikuta elämään..
ap
Raskauksista päätyy keskenmenoon 10-15% ja NIISTÄ arvioidaan, että 70% oli ollut tuulimunaraskauksia. Eli raskauksista vain 7-10,5% on tuulimunia...
ne ovat kaikesta ihanuudestaan huolimatta stressitasoa nostattavaa aikaa (ihan tutkimusten mukaan), joten erinäiset pelot helposti aktivoituvat tänä aikana. Jos tunnet että alat huolehtia liikaa ja pelätä liian paljon kaikkea ja koet tarvitsevasi keskusteluapua, hae sitä rohkeasti neuvolasta.
Tuulimunaraskauksien määräksi ilmoitettiin viisi vuotta sitten tuo 15%, mutta hyvä jos luku on siitä pienentynyt :-).
Tuo "puolet" viittaa arvioon, joka koskee jo sellaisiakin raskauksia, jotka päättyvät kuukautisiin eikä nainen edes tiedä olleensa raskaana. Joten tuokin luku on arvio, ei fakta. Asiaa on hurjan vaikea tutkia, koska valtaosa keskenmenoista siis tapahtuu naisten tietämättä.
Mutta pidemmälle ehtineistä ei puolet pääty keskenmenoon. (kuten itsekin sanoit, havaitut raskaudet on pienempi luku)
Hei!
Olen myös kokenut tuulimunaraskauden ihan muutama viikko takaperin. Menin ensimmäiseen ultraan (raskausviikko 7), jossa huomattiin, että sikiöpussi näkyy mutta ei muita elonmerkkejä. Gyne lähetti minut sairaalaan tutkimuksiin ja päivystyspotilaana kaavintaan. Olen erittäin tyytyväinen, että menin ultraan yksityiselle gynelle, jotta asia selvisi mahdollisimman nopeasti.
Minulla ei ollut mitään erityisiä oireita (esim. vuotoa) eikä varsinkaan voimakasta pahoinvointia. Ennemminkin päinvastoin. Minulla ei siis ollut mitään muuta erityistä syytä mennä lääkäriin muuta kuin se, että raskaus vahvistuisi.
Toivottavasti sinulla on kaikki kunnossa ja näin varmaan onkin. Minusta sinun kannattaisi mennä käymään yksityisesti gynelle (olet ehkä jo käynytkin siellä) niin saat mielenrauhan. Vähän se tietysti kirpaisee kukkaroa mutta se on pieni hinta mielenrauhasta. Itse olin erittäin tyytyväinen, etten jäänyt odottamaan kunnallisia palveluita. Olen tyytyväinen, että sain tietää tilastani mahdollisimman aikaisin.
Mitä tulee tuohon itse raskauteen. Yleensä sanotaan, ettei siitä kannata kertoa ennenkuin 3kk on ohitse. Mutta jos raskaus haittaa työntekoasi jollain tavoin, ehkä sinun kannattaa kertoa asiasta esimiehellesi (mutta vasta ensimmäisen uä:n jälkeen).
kun sikiöpussia ei näkynyt eikä elonmerkkejä, mutta hänpä odottikin viikon ja meni sitten uudelleen toiseen paikkaan ultraan, missä sitten varmistettiin syke. Lapsi on nyt 4-vuotias. Ja ensimmäinen, yksityisen sektorin lääkäri oli kovin varma asiasta ja oikein suuttui, kun ystäväni ei hakeutunut samantien kaavintaan.
Tuulimunaraskauden oireet eivät eroa tavallisen raskauden oireista, koska tuulimunassa muodostuu istukka ja kalvot. Istukkahan on se elin, joka erittää hormoneja jotka saavat raskausoireet aikaan. On ihan yksilöllistä, ja vaihtelee myös eri raskauksissa samallakin ihmisellä, millaisia oireita raskaudesta tulee. Oireiden vähyydestä tai paljoudesta ei voi päätellä mitään raskauden sujumisesta. Ainut varma tapa varmistautua siitä, että kyseessä ei ole tuulimuna, on käydä ultrassa, jossa pitäisi nähdä sydänmensyke.
Riippuu neuvolasta tuo ultraus. Esim. Kallion alueella neuvolalääkäri tekee ultratutkimuksen, lisäksi tulee kutsut äitiyspolille np-ultraa ja rakenneultraan.
raskaus vaikuttaisi työntekooni. Mitä sitten vaikka menisi keskenkin tai olisi tuulimuna. Sehän on elämää vaan. Pyydä päästä neuvolaan, sydänäänet saattavat jo kuulua tai ainakin näkyä ultrassa.