Kolme biologista lasta ja minusta ei olisi adoptioäidiksi.
Lapsissa on paljon työtä ja iloa. En haluaisi ottaa riskiä, että adoptiolapsi olisi geneettisistä syistä minulle ihan vieras ihminen. On tokin arpapeliä, että minkälaisia biologisia lapsia saa, mutta entäpä sitten adoptoituja (adoptoiduilla terveyskriteerit, mutta kaikki seikat eivät tule esille aivan pienellä)?
Nautin niistä piirteistä, joita olen periyttänyt lapsilleni. Tarpeen vaatiessa voisin kyllä huolehtia sukulaislapsistakin.
Kommentit (2)
tuo varmaan riippuu aivan perheestä.
Joillekin se on tärkeätä, ne jotka haluavat adoptoida tietävät asian ja ovat OK asian kanssa.
Tiedän yhden perheen, onnistuivat adoptoida 2 lasta. Sitten tuli avioero ja mies sai omia lapsia uuden naisensa kanssa. Hän hylkäsi ne adoptio lapset kokonaan. Muta joutui kuitenkin maksamaan niistä elatusta
Mutta oma jaksaminen tuo esteen, en jaksa enää yhtään enempää kuin nuo kolme omaa lasta. Geeniperimällä on mielestäni vähemmän merkitystä kuin mitä aina toitotetaan.