G: Avaatko kaupassa tuotteita (esim pillimehun) ennen maksua?

Hemmetti se on väärin ja lapselle pitää opettaa, että mitään ei kaupasta oteta ennen kun ne on maksettu piste!

Onko se hyvänen aika niin vaikeeta sanoa sille lapselle, että ei ota ennekuin on maksettu, joo huutohan siitä syntyy jos pikkunen on aina saanut tahtonsa läpi, mutta voi,voi...elämä on!

- Pari vuotta sitten tämä kysely täällä muuten tuotti paljon enemmän kyllä vastauksia. Mielenkiintoinen ilmiö tämä kauppoja rakastavan mielialan lissäntyminen ....

Joten katse peiliin äipät!



Olen myös ollut kapassa töissä ja EI TODELLAKAAN ole mukavaa kuolasia suklaapapereita vetää viivakoodista läpi ja pahimmassa tapauksessa se viivakoodi on revitty päin jotain ja sitten vaan soittelemaan tai ite menee katsomaan hintaa ja ean-koodia.



Opettakaa lapsenne kunnollisiksi!



Ja alkuperäiseen kysymykseen. EI meidän lapset eivät syö kaupassa kaupan omaisuutta!

Lain edessä tuotteen käyttäminen kaupassa ennen maksamista on näpistys.

jättäkää lapset kotiin tai viekää hoitoo siks aikaa kun asioitte kaupassa niin ei lapsenne oppis vääriä tapoja.

Mutta tililläni on aina rahaa ja jos ei olisi, minulla on visakortti. jos kauppa on suuri ja ostosten teko kestää---

Vierailija:

joskus kun diabeetikko-tyttö meni hypoille. Pienempi paha heittää tyhjä pillimehu kassalle muiden tavaroiden kanssa maksettavaksi kuin tilata paikalle ambulanssi Glucogen-piikin kanssa.

joskus on jopa avattu leipäpussikin ja sieltä pikkuinen pala ensiavuksi lapselle annettu. ja raskaana ollessani saatoin itsekin syödä banaanin siinä matkan varrella.



mielestäni pienempi paha se, kuin että alkaisi kaupassa pyörtyilemän tai joutuisi kuskaamaan naama punaisena kirkuvaa kakaraa.

järkeäni, kannan aikuisen vastuuni, enkä pakkohuudata kaupan huonosta ilmasta ja tungoksesta kärsivää lastani tilanteessa, johon on helppo ratkaisu: pillimehu, jonka maksan kassalla.



Jollei tätä enää ymmärretä kaupoissa, ei voi mitään. Ennen esikoisen (nyt 16v) kanssa kassat/kauppiaat tulivat tarjoamaan ruuhkissa ilmaista mielenkohtusta karkkien ja mehun muodossa itkeville pikkuasiakkaille. Jollei sellaista ollut, tuttu kassantäti saattoi kehottaaa avaamaan keksipaketin.



Silloinhan kaupoissa oli vielä ne tilitkin, joihin merkittiin ostokset, velaksi, hui kauheaa.



Ajat ovat muuttuneet, tietenkin, mutta näköjään eivät parempaan suuntaan.

Lait koskevat kuitenkin kaikkia. Mitä siitäkin tulisi, jos kaikki alkaisivat rikkoa lakeja, koska juuri heillä sattuu muka olemaan niin ihmeellinen poikkeustilanne, että lain noudattaminen on mahdotonta.

Mä veikkaan, että jos asiasta lähdettäisiin käräjille, ts. kassajonossa seisoisi asiakas tyhjä jo juotu pillimehupurkki kädessä ja menisi kassalle maksakseen sen, niin laista ei löydy mitään kohtaa, jonka perusteella asia voidaan tulkita varkaudeksi.

99% kaikki kieltävät tekevänsä moista mutta on se kumma kuinka usein sitten kaupassa nään moisen tapahtuvan? No saapahan ei vastanneet taas sädekehän päänsä ylle.



Niin ja mainittakoon, että olen pari kertaa sortunut antamaan lapselleni jonkun karkin kun olemme juuttuneet kilometrin jonoon kassalle. On ollut niin hitaita kassaneitejä kun heillä on ollut kiire tehdä näpistysilmoituksia.



Se mihin en itse ikinä ole sortunut on esim irtokarkkien maisteluun. On todella yleistä,että aikuiset napsivat karkkeja suoraan suuhun likaisilla käsillään.



Niin ja muistakaahan arvon aikuiset, että alkää ihmeessä kuljettako kotiinne työpaikalta kyniä paperia teippejä yms se TODELLA ON VARASTAMISTA.

Siinä sanottiin, että jopa se, että punnitsemisen jälkeen syöt kaupassa banaanipussista yhden banaanin, on näpistys, vaikka pussin kyljessä onkin kaikkien punnittujen banaanien hinta. En minä ole lakeja keksinyt, eikä se lehtiartikkeli ilmestynyt aprillipäivänä.

Kauppa itse tulkitsee asiaa aina miten sattuu. Kun menet vaatekauppaan niin käy toisinaan, että jätät vaatteet, esim kengät päälle ennen kuin ne on maksettu. Näin erityisesti lapsilla. Tämä on kauppiaan milestä ihan ok. Nehän on silloin jo otettu käyttöön ennen maksua.



Jos kaupasta pooistuu maksamatta tuotetta jonka on ottanut käyttöönsä se on varkaus.

Kyllä mua on muutaman kerran alkanut heikottaan kaupassa, siis isossa hypermarketissa (joskus myös lähikaupassa) ja oon avannu äkkiä siideripullon ja ottanut huikkaa. Joskus on ollu ällöttävän makuista, enkä mä sellasesta ala maksaan, niin ottanut toisen merkkisen. Kyllä musta hypermarketit pilaa mun elämän ja vielä nipottavat tuollalailla. Ja minkä sille voi jos se pullo tai pullot unohtuu sinne hyllyyn avattuna tai tyhjillään, lapsien kanssa on aina kädet täynnä. Ja nälkä voi yllättää ihan milloin vaan, turha nipottaa ja kytätä. En häpeä, kattokoot jos joku haluaa, so not!

Minä en ymmärrä sitä, miksi pitäisi antaa lapselle syötävää kaupassa. Meillä syödään ruuat ja välipalat kotona, joskus reissuilla autossa tai otetaan eväät puistoon tms. Ei kauppa mikään ravintola ole.

Mikä ongelma se on sanoa lapselle, että syödään kotona?!?! Ja kai saan tästä toisen sädekehän.. meillä lapset uskoo, kun sanotaan, että karkit laitetaan taskuun ja saa ottaa kotona tai että tänään ei osteta karkkia. Ikinä ei ole huutoa tai möykkää tullut pitkässäkään jonossa, koska lapset on opetettu toimimaan kaupassa tietyllä tapaa.

Vierailija:

99% kaikki kieltävät tekevänsä moista mutta on se kumma kuinka usein sitten kaupassa nään moisen tapahtuvan? No saapahan ei vastanneet taas sädekehän päänsä ylle.

Niin ja mainittakoon, että olen pari kertaa sortunut antamaan lapselleni jonkun karkin kun olemme juuttuneet kilometrin jonoon kassalle. On ollut niin hitaita kassaneitejä kun heillä on ollut kiire tehdä näpistysilmoituksia.

Se mihin en itse ikinä ole sortunut on esim irtokarkkien maisteluun. On todella yleistä,että aikuiset napsivat karkkeja suoraan suuhun likaisilla käsillään.

Niin ja muistakaahan arvon aikuiset, että alkää ihmeessä kuljettako kotiinne työpaikalta kyniä paperia teippejä yms se TODELLA ON VARASTAMISTA.

Pienet kersat nyt on mitä on, ja voi aikuinenkin olla jumalattomassa marketissa hermonana ja suu kuivana.



Sitä paitsi kaupassa on tavaroita, jotka ottaa omaan käyttöönsä jo heti kun ne laittaa kärryynsä. Varsinkin kesähelteillä lienisi törkeää ja terveydelle vaarallistakin viedä tunnin kiertelyn jälkeen pakastealtaalle takaisin kaikki sieltä otetut ruuat ja jäätelöt. :D Mitä jos se electron ei toimi pakasteita vihdoin maksettaessa?



Käsittämätöntä, että jonkun mielestä joku ansaitsee rikosrekisterin jos tarjoutuu maksamaan mutta tilillä ei ole katetta. Ihan varmasti olisi voitu setviä se juttu fiksumminkin.



Tulee mieleen kuulemani tarina miehestä joka mainitsi ulkomailla myyjälle, että ota pankkipuolelta vaan, ei siellä ole rahaa, mutta huomenna tulee ja silloinhan se vasta veloitetaankin. Myyjä luuli, että häntä yritetään huijata ja soitti poliisit. Mies sai vielä virkavallan vastustamisestakin sakot, kun oli huitonut saapuneita poliiseja ilmapallolla. :D Ja kaikki siis tapahtui vieraassa maassa kommunikointivaikeuksien ryydittämänä. Ja mitään ei olisi tapahtunut jos mies olisi pitänyt suunsa kiinni pankkitilin hetkellisestä tyhjenemisestä. :)

Vie lapsen kotiin ja menee yksin kauppaan. Kaupat on niin myöhään nykyään auki, että johan lapset ehtii yöunille ennen kauppaan menoa. Tia jos sitä mahdollisuutta ei ole, käy kotona syömässä ja lähtee sitten kauppaan. Kannattaa myös miettiä, että voisiko kerran viikossa tehdä ostokset.

Mielestäni kaupat ovat kauppiaan lahja ihmiskunnalle ja asiakkaat saisivat olla kiitollisia siitä että niitä on olemassa. Esimerkiksi afrikassa ei ole kauppoja yhtään ja ajatelkaapa kuinka kamalaa se on, ihmispolot. Minusta kauppias, mitä suurempi sitä suuremmalla varmuudella, tietää aina parhaiten mikä on oikein ja mikä on minulle ja lapselleni parhaaksi. Lapsuudestani muistan sen kauhean menon, jolloin asioita ostettiin velaksi ja kauppias PALVELI asiakkaitaan. Onneksi suurkauppiaat peräänantamattomalla työllään poistaneet moisen hullutuksen ja nyt asiat ovat niin kuin niiden pitää. Suurkauppiaat ovat rikastuttaneet ympäristöämme ja elämäämme upeilla, kauniilla kaupparakennuksilla. Minusta meidän pitäisi maksaa kauppiaalle siitä elämyksestä jota näissä paikoissa asioiminen tarjoaa!

Meillä yksi tuttava aikanaan otti aina leipää taskuun, että pystyi lapselleen sitä kaupassa antaan, jos lapsi heittäytyi hankalaksi. En kyllä ymmärtänyt sitäkään...