Lue keskustelun säännöt.
mitä ajattelet tästä, onko kovin hyvätapaista, kummilapsen vanhemmat
10.01.2009 |
soittivat jo pari kk etukäteen ja kysyivät mitä olin kummitätin ajatellut ostaa heidän lapselleen lahjaksi, olin tosi häkeltynyt ja sanoin totuuden eli en ole edes ajatellut asiaa vielä... sitten he vaan suoraan pyysivät jotain suhteellisen kallista. Tai kallista ja kallista, joku keräily juttu se oli johon osat maksaa noin 40€ kipale.
En ole mikään varakas ja mulla on 4 kummilasta, en ole valmis ja halukaskaan laittamaan kummilapsen lahjaan 40€ ja vieläpä esineeseen joka minusta on täysin turhake.
Oliko tuo teistä hyvien tapojen mukaista suoraan pyytää jotain lahjaa ja vielä arvokasta ja jos tuon yhden ostaisin niin tavallaanhan mun pitäis joka synttärinä ostaa jotain siihen lisää kun se oli joku keräilyjuttu.
Mä olen hämmentynyt ja ehkä jopa loukkaantunut, että mua pidetään jonain lahja-automaattina...
Mulla on aina ollut tapana kysyä onko jollekin tarvetta. Mun mielestä lahjan ei tarvii olla ikuinen ja säilyvä muisto, vaan jos vaikka lapsi tarvii kengät niin voisin rahoittaa osan hyvistä kengistä kummilapselleni, koska ne on tarpeelliset.
Mitä ajatuksia muilla.
Kommentit (23)
ehkä olet aiemmin tosiaan kysysyt heiltä lapsen syntymäpäivän lähestyessä lahjavinkkiä, joten ajattelivat nyt sitten ilmoittaa etukäteen jos ajattelivat että kuintenkin soitat ja kysyt mille ois tarvetta, ja lapsi oli varmaan toivonut tätä lahjaa itselleen. Taisit vaan ottaa itseesi kun noin suoraan ilmoittivat, olisihan se tosiaan kohteliasta odottaa ensin sun soittoas ja kyselyäs. Muuten toi kenkäidea on aika itsekäs idea sun puolesta, onko joku vaatelahja sinun mielestä jotenkin "parempi" lahja lapselle, sanotko sitten lapselle synttärinä että minun lahja on se että maksoin puolet noista sinun uusista kengistäsi.. Kyllä lahjan pitää mielestäni olla sellainen mikä oikeasti ilahduttaa lasta, kenkäraha ilahduttaa vain lapsen vanhempia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja 40 € on paljon pienen lapsen synttärilahjaan yhdeltä henkilöltä, olkoonkin sitten vaikka kummi. Itse ostan 20-25 euron lahjoja (rippilahjat ja valmistujaislahjat on sitten asia erikseen) ja toki haluan itse miettiä mikä mahdollisesti ilahduttaisi lasta, enkä tykkäisi ollenkaan jos lapsen vanhemmat alkaisivat määräillä mitä ostetaan. Sittenhän voisi yhtä hyvin lykätä vaan rahat vanhemmille ja pyytää ostamaan minkä mieleisekseen näkevät. Tuollaisissa pakkolahjoissa on antamisen ilo kaukana.
Minulla vain yksi kummilapsi 9v. Itse ostan myös aina jotain tarpeellista, vaatetta yleensä. Oon ostanut esim. talvi- ja syyspuvut, ensikengät ja yhdet talvigoret. Olen varmaan tän 9 vuoden aikana ostanut kolme lelua. Jonkun ihan vauvana, turhake helikopterin, ja sit järkevänä legolta jonkun ison autohässäkän.
mitä tulee. En pidä hyvänä tapana olla itse aloitteellinen lahja-asioissa.
Enkä ostaisi sinun tilanteessasi noin kallista. Parin kympin lahja on aivan riittävä, etenkin jos on pieni lapsi kyseessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyseinen lelu maksaa juuri tuon 40-50e. Ostin kuitenkin ihan jotain muuta, 20e arvosta suunnilleen.
Ihan liian kallis lahja, kun ei tässä kovin rikkaita olla.
Ja kyllä tuokin kuullostaa ihmeelliseltä, että pitää pari kuukautta aikaisemmin kysellä lahjojen perään. Ei tainnut äiti ajatella..
Toisaalta ollaan myös ostettu kalliita lahjoja joskus, mutta ei käskystä. Kiitosta ei olla saatu.
Tosi huonokäytöksistä ruveta pyytelemään lahjoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Enkä ostaisi, jos tulisi tuollainen tilanne kuin sinulle.
Aika noloa, jos joku anelee 40 euron lahjaa. Eikö ole itsellä vara hommata lapselleen lahjoja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla vain yksi kummilapsi 9v. Itse ostan myös aina jotain tarpeellista, vaatetta yleensä. Oon ostanut esim. talvi- ja syyspuvut, ensikengät ja yhdet talvigoret. Olen varmaan tän 9 vuoden aikana ostanut kolme lelua. Jonkun ihan vauvana, turhake helikopterin, ja sit järkevänä legolta jonkun ison autohässäkän.
Vaatteita on toooosi ärsyttävää saada lapselle lahjaksi. Niissä on kuitenkin seuraavat ongelmat (ainakin yksi, usein monta näistä):
- vaate on väärää kokoa (vaikka kuinka se kummilapsi olisi 83cm pitkä niin voi olla että tuotemerkistä riippuen hänelle käy koko 80cm, 86cm tai jopa isompi).
- ko. vaatteita löytyy jo (esim. ensikengät on ihan vihoviimeinen lahja-ajatus....niitä tulee ihan kaikilta jotka ajattelee ostavansa jotain spesiaalimpaa....ei vauva tarvitse neljiä ensikenkiä!)
- vaatteet eivät sovi mihinkään muihin lapsen vaatteisiin (esim. jos saa niiiiin söpöt housut niin eikö ne takuulla ole sellaista väriä että lapsella ei ole mitään niihin sopivaa noin muuten)
- vaatteet ovat sellaista materiaalia että ne eivät sovi lapselle (ties kuinka monta villavaatetta mekin olemme saaneet jotka nyt eivät vaan sovi kun ne kutiavat)
- jne jne
Vaatteita on toooosi ärsyttävää saada lapselle lahjaksi. Niissä on kuitenkin seuraavat ongelmat (ainakin yksi, usein monta näistä):
Nykyisinhän kukaan ei osta lapselle enää lelulahjoja vaan kaikki koittavat ostaa "järkeviä" tuotteita eli vaatteita. Meidänkin lapsemme sai jouluna (ikää 1,5v): neljät housut (osassa paita mukana), kaksi välikausihaaliaria, kengät, kaksi välikausitakki + housut yhdistelmää ja yhden kirjan. Nämä lapsi sai siis isovanhemmiltaan, setänsä perheeltä ja kummeiltaan (3 kummia, ei pariskuntia). Jokainen lahjanantaja erikseen sanoi että "me ajateltiin ostaa jotain järkevää kun lapsi saa kuitenkin kaikilta muilta leluja". Hmm, joo.
Enpä oikein osaa miettiä mihin ihmeeseen lapsi tarvitsee kaksi välikausihaalaria + kaksi välikausitakki & housu yhdistelmää....varsinkin kun ostin hänelle jo sellaiset aiemmin kun hyvä tarjous osui silmään. Housujakin löytyy ihan tarpeeksi jo muutenkin, kiitos vaan. Onneksi me vanhemmat sentään olimme ostaneet pari lelua lapselle....
Miksi lapset eivät saa enää olla esim. kummien mielestä lapsia ja saada sellaisia leluja jotka ehkä kummin mielestä ovat "turhia" jos ne ovat kuitenkin lapselle mieluisia? Jos lapsi nimenomaan jotain lelua toivoo niin miksei sitä lelua voisi lapselle ostaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
väärää mallia. Esim. hoikka lapsi saa vaatteen, johon mahtuisin 2 tai 3 saman kokoista lasta sisään...
Meillä myös poika saanut tytön vaatteita monen monta kertaa.
Usein vaatteen suunnittelussa ei olla edes mietitty, että se tulee lapselle (tai ei olla mietitty mitään...). Mummot ja kummit ei vaan muista/tajua, minkälaisia lapset on ja sitten ostetaan näitä outoja vaatteita, joista ei esim mahdu pää kaula-aukosta sisään (Huom! Meidän lapsella keskimääräistä pienempi päänympärys.)
Vaatteita on toooosi ärsyttävää saada lapselle lahjaksi. Niissä on kuitenkin seuraavat ongelmat (ainakin yksi, usein monta näistä):- vaate on väärää kokoa (vaikka kuinka se kummilapsi olisi 83cm pitkä niin voi olla että tuotemerkistä riippuen hänelle käy koko 80cm, 86cm tai jopa isompi).
- ko. vaatteita löytyy jo (esim. ensikengät on ihan vihoviimeinen lahja-ajatus....niitä tulee ihan kaikilta jotka ajattelee ostavansa jotain spesiaalimpaa....ei vauva tarvitse neljiä ensikenkiä!)
- vaatteet eivät sovi mihinkään muihin lapsen vaatteisiin (esim. jos saa niiiiin söpöt housut niin eikö ne takuulla ole sellaista väriä että lapsella ei ole mitään niihin sopivaa noin muuten)
- vaatteet ovat sellaista materiaalia että ne eivät sovi lapselle (ties kuinka monta villavaatetta mekin olemme saaneet jotka nyt eivät vaan sovi kun ne kutiavat)
- jne jne
Ne on tosiaan ihan kauheita lahjoja esim. vauvalle! Värejä jotka on karmeita vanhempien mielestä ja hyvin usein tosi epäkäytännöllisiä. Esim. itse en oo koskaan ymmärtänyt luukullisten potkuhousujen ideaa (eli siis että vain takapuolen kohdan saa auki, ei niin että myös lahjeosa avautuisi). No eikö saatu sellaisia kertaa x lahjaksi. Saatiin myös pariltä henkilöltä useampi kietaisubody kun "ne on niin helppoja käyttää". No ei meistä ainaskaan.
Ihmetyksen huippu oli kummi (lapseton tietty) jolta saatiin vauvalle kaksi potkaria kokoa 80cm. Siis 80cm potkaria? Kuka ton ikäinen enää käyttää sellaista vaatetta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja en kehtais ilmoittaa että mitä "pitäisi" ostaa. Jos kysytään niin silloinkin toivon jotain pientä halpaa. Kenkiä enkä vaatetta muutenkaan osta lapselle lahjaksi, koska se on minun mielestä vanhempien tehtävä hankkia ne. Minä ostan sellaista mistä lapsi todennäköisesti tykkää. Rahaa on ihan kivasti, mutta en silti osta kummilapselle 40€ lahjaa vaan noin 10-20€ ja sitten otan kylään muutamaksi päiväksi vuodessa ja siihen sitä rahaa sitten meneekin...
Jättäkää kummit ja mummit jne. vaatteiden ostaminen vanhemmille elleivät he nimenomaan pyydä vaatteita lahjaksi. Ostakaa mieluummin joku kiva kehittävä halpa lelu sille kummilapsellenne. Se on vanhempien "tehtävä" ostaa ne tylsät lahjat ja kummien ja mummien ilo ostaa ne lapsesta kivat lahjat.
hinta ole paha kummilta mielestäni.
Jos tahtoo antaa kummille lahjavinkin, niin silloin täytyy tehdä ehdottoman selväksi, että se on vain vinkki eikä velvoite. Voihan joku kuvitella, että lahjan keksiminen on vaikeaa, ja vinkkaa sen takia. Mutta ei kummi ole velvollinen ostamaan esim. jotain tiettyä keräilytavaraa. Tai jotain arvokasta ja kallista.
mä ainakin haluan lapselleni nimenomaan vaatteita lahjaksi. Toisaalta melkein kaikilla kavereilla on lapsia ja isovanhemmilla lapsenlapsia ja osaavat lysyä neuvoa ja tietävät mun maun. En tod. halua mitään rämiseviä, äänekkäitä leluja pilvin pimein.
Vaatteita on annettukin. Sukkiksia, sormikkaita, yöpaitoja - ja kuulemma ovat olleet kovinkin mieluisia. Toki myös leluja, pelejä, kirjoja, jos on pyydetty.
Mutta joo, en ostaisi neljänkympin lahjaa (meillä 9 kummilasta) enkä lahjaa tilauksesta. Sanoisin suoraan ystävälle, että mulla ei ole rahaa ostaa noin kallista lahjaa, onko muita toiveita, vai saanko päättää itse.
Kyllä kummin oikeus on itse päättää minkä hintaisen lahjan aikoo ostaa. Mielestäni ongelma ei ole tuo hinta sinänsä (minulle aika tyypillinen kummilapsen lahjan hinta) vaan se että kummia kohdellaan, kuten joku jo aiemmin sanoi, lahja-automaattina.
Menisivätköhän samat ihmiset soittamaan ystävilleen ennen omaa syntymäpäiväänsä ja sanelemaan mitä heille pitää antaa?
Lähetellään tekstiviestejä ja ilmoitetaan mitä halutaan lahjaksi milloinkin ja lisäksi vingutaan avustusta muihinkin isompiin hankintoihin, alkaa olla aika hyväksikäytetty olo.
Tiedänpä etten ala enää kummiksi kenellekään.