muita jotka ovat olleet vähintään viikon sisällä sairaiden lasten kanssa...?

Helpompaa tämä oli kuin aikanaan kotona ollessa, tästä sentäs tietää kohta taas pääsevänsä takas töihin rauhottumaan :D

Ei tää kyllä siitä huolimatta herkkua ole, käy seinät kaatumaan päälle - varsinkin, jos menee riehumiseks ja tappeluks... ;)

Esim lokakuussa oltiin lasten kanssa 2 päivää ulkona... yleensä on hyvä jos viikon on molemmat lapset terveitä siksi olen kotona kun ei pysty olemaan töissä(en olisi ikinä paikalla)

ja nyt tällä hetkellä toinen leikkauksessa ja nuorempi menee ensi viikolla.

Toivottavasti ensi vuosi olisi parempi tai kohta hajoo mamma:D

Onnex sentään on vielä huumorin rippeet jäljellä muuten en jaksais.

Voimia sinne:D

ja olen ihan rikki

Nyt lapset ovat 6,5 ja 4,5 ja sairastelevat tosi vähän! Eli valoa on siellä tunnelin päässä, voin lohduttaa.

voimia siis sinnepäin.

Minä kestin tätä paremmin silloin kun olin kokonaan kotona, sillä nyt on mukana se ahdistus että pitää ilmoittaa töihin että en pääse tänäänkään, en huomenna, en varmaan ikinä. Tauti ei ole paha mutta tuntuu jatkuvan ikuisesti. Todennäköisesti sairastun itse sitten kun tämä on lapsilta ohi...

ap



ps niin oikeasti kyse on ihan pikkujutusta kun vertaa joihinkin pitkäaikaissairaisiin, jotka ovat sairaalassa ja neljän seinän sisällä melkein koko ajan. Lämpimiä ajatuksia kaikille pikkupotilaille,

voimia siis sinnepäin.

Minä kestin tätä paremmin silloin kun olin kokonaan kotona, sillä nyt on mukana se ahdistus että pitää ilmoittaa töihin että en pääse tänäänkään, en huomenna, en varmaan ikinä. Tauti ei ole paha mutta tuntuu jatkuvan ikuisesti. Todennäköisesti sairastun itse sitten kun tämä on lapsilta ohi...

ap

Meillä sairastetaan ihan tarpeeksi nyt kotihoidossa, saati sitten että veisin lapset hoitoon vielä. Mutta kun kolme lasta sairastaa monta kuukautta putkeen ja itse valvot päivät ja yöt, ei siinä enää kauheasti naurata. Tsemppiä kaikille kohtalotovereille!