Lue keskustelun säännöt.
Suvun ensimmäinen lapsenlapsi ja hulluksi tulleet isovanhemmat!!!!!
11.12.2008 |
Onko tämä enää normaalia?
Meille syntyy esikoinen tammikuussa ja se on molempien vanhemmille ensimmäinen lapsenlapsi. No, anopilla on mennyt vähän överiksi. On hössöttänyt koko raskauden ajan ja nyt on jo ostanut vauvalle kaikenlaisia tarvikkeita ja miettii jo ristiäisiä ja sitä, että haluaisi auttaa niiden järjestelyssä. Nyt puhui että ostaa sitten myös heille syöttötuolin ja vauvalle sängyn, että ovat valmiina kun tulemme käymään. Huh!
Tiesin että tässä käy näin että ensimmäinen lapsenlapsi sekoittaa suvun, mutta että näin pahasti. Miten teillä on isovanhemmat suhtautuneet ensimmäiseen lapsenlapseen ja onko hössötys mennyt överiksi?
Kommentit (29)
Tietty se vähän tökkii kun on kyse anopista, mutta koita vaan nauttia siitä että voit antaa lasta muittenkin hyysättäväksi. Se tekee vaan hyvää sulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja se oli todella raivostuttavaa, erityisesti anopin toimesta. Luuli varmaan jossain vaiheessa jopa olevansa lapseni äiti. Sanoikin monta kertaa tätä pidellessään, että äidin pikku kulta, eikun siis mummun. Musta tuntui, että se oli liian nuori kun sai omat lapsensa, eikä osannut nauttia niistä silloin aikoinaan. Nyt otti kyllä takaisin tämän ekan lapsenlapsen kanssa. Välillä sitä oli ihan ojennettava, ettei olisi seonnut lapsen takia. Antoi lapsen tehdä ihan mitä tahansa, kun se on niin pieni vielä jne. Nyt hieman helpottaa, kun tämä eka lapsi on 7-vuotias. Ja pikkusiskot on kanssa vieneet anopin huomiota, mutta silti toivomme hartaasti, ett mieheni sisaruksillekin tuli lapsia, ettei kaikki kauheus/ihanuus kaatuisi vaan meidän lasten päälle.
Anoppi on täysin omistautunut ekalle lapsenlapselleen. Unohtaa usein, että lapsella on muitakin isovanhempia kuin hän (ihan oikeasti, pitää itseään korvaamattomana). Lapsellamme on anopin luona oma huone, vaatteet, lelut, pulkat ym. Jos minä ja lapsen isä kuolisimme, lapsi voisi muuttaa anopille ilman että meiltä kotoa tarvisi hakea mitään!
Kamalia valtataisteluja on ollu siitä lähtien kun lapsi syntyi.
Ei pelkkä hössötys mua haittaisi, mutta kun tää alkaa mennä jo neuroottiseksi.
Meidänkin esikoinen oli appiväen 1. lastenlapsi. ravasivat meillä todella usein ja höpötteli vauvalle että jos käyt vierastamaan, käyn joka pv. Unohti täysin muiden läsnäolon kun näki vauvan ja mitään kyselemättä aina varasti vauvan sylistäni ja höpötteli mummin kultaa, yökylään olisi pitänyt jo ihan vauvana saada, pois äidin kyttäävän silmän alta...
No, nyt on lapsenlapsia jo 4, mutta silti tämä esikoisemme on se kultapoika, pikkusiskot eivät ole niin tärkeitä, eikä myöskään mieheni sisaren lapsi. Tasaantuu kyllä ajastaan, minäkin olisin ollut rahallisesta avusta kiitollinen, mutta sitä ei tullut lainkaan, vaan hössötystä.
Niin, ja omat vanhempani olivat tasaisempia, heille ei ollut ensimmäinen lastenlapsi.
Musta tuntuu, että onko tämmösillä isovanhemmilla omaa elämää ollenkaan...?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
myös anoppi oli ostanut sängyn vaatteita ruokaa vaippoja jne.. siis kaikki mahdolliset rasvoista kylpypyyhkeisiin..
Itse olen osannut ottaa tästä ilon irti. Koskaan ei tarvi ottaa mukaantutteja,soseita, vaipppoja, vaatteita, vitamiineja. En koe tästä olevan mitään haittaa itselleni saatikka sitrten lapselleni.
Käymme anoppilasssa 2 krt kuukaudessa ja voin sanoa sitä rentoutuslomakseni. Ruoka tarjoillaa pöytään aamiaisesta lähtien. Aamulla anoppi hakee lapset pois sängyistään ja antaa minun ja mieheni nukkua.
Mun puolestaq mummu saa omia lapseni ne kerrat kun siellä käydään jotta saan itse rentoutua:)
Kun vauva oli kaksi viikkoa niin he olivat sitä mieltä että minun ja mieheni olisi ehdottomasti saatava parisuhteelle aikaa ja he tulevat kyllä hoitamaan vauvaa :D.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta ovat he sentään vauvoista hössöttäneet. Antaneet rahaa vaunuihin, ja ostaneet tavaraa ja vaatteita, ja omaan kotiinsa ovat hankkineet pinnasängyn ja syöttötuolin. Ja appivanhemmat hankkivat vauvansängyn ja turvaistuimen. Minusta olisi todella outoa, jos isovanhemmat eivät haluaisi hössöttää vauvan tuloa, ainakin jos suku ei ole aivan hervottoman suuri, ja lapsenlapsia ei ole sataa odotettavissa.
mutta en tiedä miksi tuo sänkyasia tuntuu minusta jotenkin vaan oudolta. Me ajateltiin matkasänkyä jos harvoin kyläreissuja tulee. Minun mielestä isovanhempien kotiin ei ole tarvetta ostaa omaa sänkyä vauvalle. Vai olenko itse outo kun en tätä ymmärrä?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
meillä on matkasänky hankittu. Luulen, että se on isovanhemmille tärkeää, osoittaa, että vauva on tervetullut kylään (ainakin vanhempineen).
matkasänky, pöytää kiinnitettävä syöttötuolia, vaippoja, potta ym. ettei niitä tarvitse aina raahatta mukana kun sinne mennään ja onhan ne siellä sitten muitakin mahdollisia lapsi vieraita varten. Yhdistelmävaunut hankin sinne käytettynä. Meillähän olisi auto aina tosi täynnä, jos kaikki pitäsi raahata mukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletteko te itse jotain entisiä lellipentuja, niin että pettymyksiltä on suojeltu ja kaikki on nirppanokkien eteen valmiina kannettu?
Muulla en osaa selittää tuollaista kiittämättömyyttä ja turhanvalittamista!
Olisitte kiitollisia, että lapsellanne on ympärillään muitakin rakastavia ja kiinnostuneita ihmisiä kuin te itse! Ei siitä lapselle taatusti haittaa ole!
Häpeäisitte.
Meillä molemmat isovanhemmat varustivat vauvaa ja mitään ei itse ostettu pariin ensimmäiseen vuoteen. Ei edes vaatteita hankittu, kun niitä oli niin valtavasti, että osaa ei ehditty käyttämään. Ja meillä tuo ei edes ollut eka lapsenlapsi mun vanhemmilleni, vaan sisarella oli jo kolme lasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on valmiina. Kyllä sitä on muutenkin sen verran matkatavaraa (vaunut mm) autoperässä että hyvä vaan ettei tarvi omaa sänkyä raahata mukana. Me on pärjätty loistavasti ilman matkasänkyä, onneksi, se vie kuitnekin kasattunakin aika ison tilan. Isovanhempien luona on pinnasänky (meidän lapsi ei tosin ole sen ainoa käyttäjä). Muissa kyläpaikoissa vauva nukkuu vieressä, hotelleissa saa pyydettyä vauvansängyn huoneeseen.
Onhan se nyt vaan lapsen parasta että isovanhemmat välittävät ja hössöttävät, rakkautta ei kai vauva voi liikaa saada.
Mä en taas ymmärrä tällaista valitusta ja narinaa että "ihan liian kiinnostuneita ovat", musta on ihanaa että lapsella on hyvät ja rakastavat suhteen molempiin isovanhempiin ja mummolassa on omia leluja ja sänky eli mummola on turvallinen paikka. Ja toiseksi lapsi antaa isovanhemmille niinpaljon ilo ja virtaa että en todela ymmärrä miksi siitä pitää valittaa.
Ja ap, mä luulen että olet onnellinen kunhan se vauva on syntynyt ja noin vuoden ikäinen siitä että voit mennä anoppilaan ja antaa vauvan mummolle ja itse nukkua kunnolla. Trust me :)
Anoppi sekä äitini. Anoppi keksi mennä kihloihin juopon ukonretkun kanssa, joka hakkasi anoppiani..Kiva oli raskaana ollessa kuunneella anopin vuodatuksia pilalle menneestä elämästä.
Äitini veti pohjat. Pääsi ihan valtion leiville kiven sisään.
Tuo siis kun aloin odottaa esikoista.. Toisen lapsen kohdalla molemmat ottivat jo rauhallisemmin. nyt on kolmas tulossa, eikä mummoille ole vielä kerrottu.
Ehkä nuo tarvikkeet ei ole ajateltu pelkästään tätä yhtä lasta varten.
Tuli vaan mieleen oma kälyni, joka aikanaan päivitteli ja oli nyrpeä kun äitini hankki mm. syöttotuolin ym. kotiinsa kun miniä odotti ekaa lastaan. Miniän mielestä oli aivan turhaa. No ei ollut. Heidänkin lapsensa käytti noita tavaroita useita kertoja ja myös 5 myöhemmin syntynyttä lastenlasta (omain mukaan lukien).
mutta en tiedä miksi tuo sänkyasia tuntuu minusta jotenkin vaan oudolta. Me ajateltiin matkasänkyä jos harvoin kyläreissuja tulee. Minun mielestä isovanhempien kotiin ei ole tarvetta ostaa omaa sänkyä vauvalle. Vai olenko itse outo kun en tätä ymmärrä?
ap
No kyllä mun mielestä on melko tavallista, että isovanhemmat hommaavat pinnasänkyä ja syöttötuolia omiin koteihinsa. Niin on meillä ja monilla ystävillänikin.
Minusta helpottaa kummasti vierailuja, kun ei tarvitse kaikkea huolehtia itse mukaan. Meiltä löytyy siis myös ensilusikat, ruokalaput, leluja jne. mummoloista. Ensimmäisille ne kummassakin paikassa on hommattu, joten mekin ollaan niitä toisina käyttämässä.
Mä luulen, että monille isovanhemmille on tärkeää olla läsnäolevina lastenlasten elämässä, koska omien lasten kanssa aika on mennyt ruuhkavuosissa. 1970-luvullahan oli melko tavallista, että joko kotona oli hoitaja tai lapset päiväkodissa. Monethan lapset saattoivat silloin olla vaikka puoli kesää mummulassa maalla.
eikö ole mukavaa,että ees nyt..silloin ei ehkä ole ollut varaa..eli nauttien
No, kunhan vauva syntyi, niin hyvä kun tuli synnytyssairaalaan katsomaan. Liiemmälti ei olla oltu missään tekemisissä sen jälkeen (<3v). Harmillista.