Lukemaan oppiminen englanniksi -- millainen kaytanto teidan koulussa?

keuksen poikkeuksia!!! Esimerkiksi a: sanassa apron se on " ei" , sanassa apple " ä" ja sanassa Australia " o" . Mä olen ainakin itse ihan pulassa, kun yritän lapsille selittää näitä. Esikoisemme aloitti täällä ummikkona toisella luokalla. Hän lukee auttavasti suomea ja ääntää englannin tekstin suomalaisittain. Niinpä joku sana menee aina välillä oikeinkin :) Hän varmaan oppii lukemaan " ulkoa" tankkaamalla, kun koulussa ei opeteta tokalla enää äänteitä.

Yritän ottaa rennosti enkä stressata, mutta kai se on meidän äitien tehtävä huolehtia...

esikoiseni on ekalla amerikkalaisessa koulussa ja ulkoa opettelu ja toisto on tosi tärkeätä. Toisin kuin tätä omaa äidinkieltämme, englantia ei voi opetelle foneettisesti samalla tavalla. Milloin on " silent e" ja milloin mitäkin. Tsemppiä!

Englannin kieli on rakenteeltaan aika erilainen kuin suomi, joten sen takia ilmeisesti ero myos menetelmissa. Meilla tytto (nyt year3) oppi aikanaan lukemaan juuri samoilla kirjoilla. Kieltamatta puuduttavaa vanhempien kannalta, mutta toimii :-). Poika aloitti kanssa receptionin syyskuussa ja tankkaa nyt samoja kirjoja. Ensin meilla oli kirjat taysin ilman sanoja ja vasta nyt syysloman jalkeen on annettu sanallisia kirjoja. Noiden kirjojen lisaksi on kaytossa myos esim " Jolly Phonics" monisteet, joten kylla aanteitakin opetellaan. Olen muutaman kerran autellut koulussa ja seurannut opetusta sivusta. Ainakin meilla tunnilla opetus on aika paljon aanteisiin perustuvaa.



Tyton kanssa mielestani ongelma oli jonkin verran kirjojen helppous, mutta opettajan mukaan kotitehtavien ei tuolla asteella olekaan tarkoitus olla kovin haastavia vaan lahinna tuottaa onnistumisen iloa ja tukea koulussa tehtavia harjoituksia. No kyllahan se homma loysi omat uomansa lopulta, joten ei ongelmia :-)

mutta jatkan tähänketjuun kun juuri Britannian koulusysteemistä tulin tänne kyselemään :-)



Eli olemme muuttamassa sinne ensi keväänä ja koulua etsimme.



Ensinnäkin eikös Britannissa koulu aloiteta 5v:nä (sinä vuonna kun täyttää viisi)?



Lapsemme ei siis osaa englantia lainkaan. pohdimmekin että minkälaiseen kouluun hänet laittaisimme, kansainväliseen vai paikalliseen? Katselimme joitakin kansainvälisiä, niissä kun oman käsityksemme mukaan ollaan totuttu erilailla ummikkoihin ja lapsi ei tuntisi oloaan niin erilaiseksi (kyseesssä lapsi joka nykyisessä kotimaassamme " kieltäytyy" olemasta kontaktissa paikallisten lasten kanssa...) mutta totesimme että ehkä ei vielä ekaluokkalaisena kannata maksaa niitä maltaita :-)



Entäpä sitten mitä 3v tekee Britanniassa :-)



Kiitollisena ja tiedonjanoisena



leppis

Meidan 5v. tytto on nyt Year 1 luokalla ja aloitti juuri noilla kirjoilla. Aluksi minakin ihmettelin miten ihmeessa niilla pystyy mitaan oppimaan, mutta kai ne jotenkin nayttavat toimivan koska aika hyvin neiti on edistynyt. Nyt lukee Stage 3 Snapdragons sarjaa ja aina tuntuu vain pidemmaksi tarinat kasvavan, ja hyvin selvitytyy niista.

Ma enemmankin mietin miten tytto oppii kirjoittamaan oikein kun kirjoittelee pitkia tarinoita ja spelling on aika hupaisaa esim. river= riva, grown up already= grounup olredi. ;o)

leppäkerttunen:

mutta jatkan tähänketjuun kun juuri Britannian koulusysteemistä tulin tänne kyselemään :-)

Eli olemme muuttamassa sinne ensi keväänä ja koulua etsimme.

Ensinnäkin eikös Britannissa koulu aloiteta 5v:nä (sinä vuonna kun täyttää viisi)?

Lapsemme ei siis osaa englantia lainkaan. pohdimmekin että minkälaiseen kouluun hänet laittaisimme, kansainväliseen vai paikalliseen? Katselimme joitakin kansainvälisiä, niissä kun oman käsityksemme mukaan ollaan totuttu erilailla ummikkoihin ja lapsi ei tuntisi oloaan niin erilaiseksi (kyseesssä lapsi joka nykyisessä kotimaassamme " kieltäytyy" olemasta kontaktissa paikallisten lasten kanssa...) mutta totesimme että ehkä ei vielä ekaluokkalaisena kannata maksaa niitä maltaita :-)

Entäpä sitten mitä 3v tekee Britanniassa :-)

Kiitollisena ja tiedonjanoisena

leppis

Hei!

Ma laittaisin lapsen ilman muuta paikalliseen kouluun. Koulu aloitetaan sina vuonna kun tayttaa 5v, ja vuosi siis lasketaan syyskuusta-elokuun loppuun.

3-vuotias puolestaan saa ilmaisen pre-school paikan 5 paivana viikossa, yleensa noin 2,5h/paiva.

Kiitokset pikavastauksesta :-) Varmistaisin siis että onko 9/2001-8/2002 välillä syntyneet siis aloittaneet jo koulun? Eli koska meillä on 03/2002 syntynyt hän menisi jo " tokalle" ? Ummikkona lienee parempi aloittaa ekasta kuitenkin jos noin on??

Varmaan paikalliseen päädymme, mutta sitä tässä vaan yrittää tasottaa lapselleen tietä... :-)

Miten kouluvuosi muuten menee, sillä muutamme näillä näkymin toukokuun alusta, eli pitäisikö lapsi karaista kerralla ja heittää kouluun samantein? Tosin eiköhän siinä muutossakin ole ihan tarpeeksi, jos vaikka ehtisimme kieleen totuttelemaan siinä kevään/kesän aikana.

Ninski:

Hei!

Ma laittaisin lapsen ilman muuta paikalliseen kouluun. Koulu aloitetaan sina vuonna kun tayttaa 5v, ja vuosi siis lasketaan syyskuusta-elokuun loppuun.

3-vuotias puolestaan saa ilmaisen pre-school paikan 5 paivana viikossa, yleensa noin 2,5h/paiva.

9/2001-8/2002 syntyneet ovat tällä hetkellä reception luokalla eli menevät ensi syksynä ekalle luokalle, itselläni 11/01 syntynyt poika joka aloitti reception-luokalla syyskuussa. Koulut alkavat syyskuun alussa ja loppuvat heinäkuun puolivälin jälkeen eli jos muutatte tänne toukokuussa niin lapsesi ehtisi käymään koulua parisen kuukautta ennen kesälomaa. Touko-kesäkuun vaihteessa on half-term lomaviikko.

leppäkerttunen:

Kiitokset pikavastauksesta :-) Varmistaisin siis että onko 9/2001-8/2002 välillä syntyneet siis aloittaneet jo koulun? Eli koska meillä on 03/2002 syntynyt hän menisi jo " tokalle" ? Ummikkona lienee parempi aloittaa ekasta kuitenkin jos noin on??

Varmaan paikalliseen päädymme, mutta sitä tässä vaan yrittää tasottaa lapselleen tietä... :-)

Miten kouluvuosi muuten menee, sillä muutamme näillä näkymin toukokuun alusta, eli pitäisikö lapsi karaista kerralla ja heittää kouluun samantein? Tosin eiköhän siinä muutossakin ole ihan tarpeeksi, jos vaikka ehtisimme kieleen totuttelemaan siinä kevään/kesän aikana.

Ninski:

Hei!

Ma laittaisin lapsen ilman muuta paikalliseen kouluun. Koulu aloitetaan sina vuonna kun tayttaa 5v, ja vuosi siis lasketaan syyskuusta-elokuun loppuun.

3-vuotias puolestaan saa ilmaisen pre-school paikan 5 paivana viikossa, yleensa noin 2,5h/paiva.

Oppivelvollisuus alkaa sen lukukaudenalussa kun lapsi tayttaa 5. Eli oma 9/01 syntynyt poikamme aloitti syyskuussa, mutta jos on syntynyt esim 2/02 niin pakollinen koulu alkaa tammikuussa ja kesalla 02 syntyneilla paasiaisen jalkeen.



Eri kouluilla on hieman eri kaytantoja. Esim oma koulumme ottaa kevaalla ja kesalla syntyneet 1/2 paivaa heti syksylla. Lapset alkavat kokopaivaisen koulun sitten kun lakisaateinen oppivelvollisuus alkaa. Naapurikoulu puolestaan ei ota puolipaivaisia vaan esim helmikuussa syntynyt aloittaa koulun joulun jalkeen. Naapurikaupungissa puolestaan kaikki aloittavat syyskuussa riippumatta siita mihin aikaan vuodesta on syntynyt.



Minakin suosittelisin ihan tavallista paikallista koulua. Aluksi voi tuntua oudolta, mutta isona plussana on, etta kaverit auvat samalla alueella ja muutenkin paasee paremmin sisaan normaaliin sosiaaliseen verkostoon. Ainakin meilla paasaantoisesti lapset aloittavat koulun oman ikaryhmansa mukana eika koulun aloittamisen aikaistaminen tai lykkaaminen ole yhta tavallista kuin Suomessa. Juttelin juuri pojan opettajan kanssa asiasta muuten vain (oma poika syntynyt 1.9.) ja han sanoi, etta 4-5 vuotiasta on vaikea arvioida taitoja, koska yhtakkia saattaa tapahtua huima pyrahdys eteenpain. Toisaalta aina joku on luokan vanhin ja joku nuorin ja opettaja kylla osaa ottaa erot huomioon. Joku aika sitten taalla keskusteltiin ekaluokkalsiten " tasoryhmista" . Termi tuntuu vahan kurjalle kayttaa noin pienista, mutta systeemi on minusta suht hyva ja kokemuksesta voi sanoa, etta ryhmat menevat lahes taysin ian mukaan.



Jos lapsesi ongelma on " vain" kieli, niin han varmasti pysyy mukana, jos saa tarvitsemaansa tukea. Reception luokalla ei viela hirveasti opiskella ja kaikki tapahtuu leikin varjolla, joten aloittaminen suoraan year 1:lla ei mielestani ole ongelma. Lapsesi on varmaankin kaynyt nykyisessa asuinmaassanne kerhossa / leikkikoulussa / tarhassa tai muussa ja oppinnut sosiaalisia taitoja. Ne ovat paallimmaisina taallakin reception luokalla. Riippuu tietysti alueesta, minne olette muuttamassa, mutta monissa kouluissa on totuttu ummikkolapsiin.





Tuosta kirjoittamisen oppimisesta on viela pakko kommentoida sen verran, etta ei voi kuin ihmetella miten se tapahtuu :-). Meillakin kirjoittaminen oli hyvin foneettista viela year 1 aikana (tyyliin leik=lake), mutta siita se vain rupesi tulemaan oikein ja nyt tytto 8v kirjoittaa hyvin. Tottakai virheita viela tulee jonkun verran, mutta teksti on helposti luettavaa ilman, etta tarvitsee ajatella sanojen lausumista.

Viela tarkennusta noista nimityksista... Reception on se luokka jolla aloitetaan 4-5 -vuotiaana (voisi kai puhua 0 luokasta). Seuraava vuosi on year 1 ja siita sitten eteenpain.



Jos muutatte tanne toukokuussa, niin mina laittaisin lapsen reception luokalle suoraan ikatovereiden kanssa. Reception on tosiaan lahinna leikkimista eika varsinaista koulua. Lapsi ehtisi tutustua kavereihin ja opettaja osaisi arvioida tarvittavan tuen kielen suhteen ennen year 1. Year 1 mielestani vastasi aika paljon suomalaista esikoulua ja koulumainen koulunkaynti alkaa vasta year 2 aikana (3. kouluvuosi).

Minun kuopukseni on myos aloittanut receptionin syyskyssa, 4-vuotiaana. Han tunnistaa talla hetkella muutamia kirjaimia, t:n,d:n,s:n ja a:n muistaakseni. Sitten naita kirjaimia ruvetaan opettelemaan laittamaan yhtee, tyyliin at, as. Vahitellen kirjaimia ja kirjainyhdistelmia lisataan. Minusta on kiva, etta kirjat vaihtuvat viikoittain, verrattuna Suomeen jossa ainakin minun kouluaikanani oli se yksi sama aapinen koko vuoden. Kirjoja lukiessa pitaisi kait lahinna nain alkuaikoina keskustella kuvista ja kirjan sisallosta, sen sijaan etta lasta vaatisi lukemaan tekstia. Englannin kieli on paljon vaikeampaa kuin suomenkieli, joten pienena aloittaminen on tassa mielessa minusta ihan jarkevaa (Suomessa kun aina ihmetellaan miten pienena taalla koulu alkaa). Tuosta reception-luokan " leikkimielisyydesta" , kylla siellakin aika monta tuntia paivassa kaytetaan ihan opetteluun, esim.lasten tulee istua hiljaa ja kuunnella opettajaa pitkahkoja aikoja.

ja etenkin siitä että sain valtavasti tietoa. Tästä on hyvä jatkaa sen neulan etsimistä sieltä heinäsuovasta... :-)



Tiedetään peräti miehen työpaikan osoite ja lentokentän sijainti ja sitten haarukoidaan minne muutetaan, mistä talo, mihin kouluun jne. No onneksi saamme paikallisen agentin apua kohta.

Riippuu varmasti opettajasta ja opetustyylista miten " opiskellaan" . Meilla koulun alussa kyselin pojalta, etta mita tanaan oli tehty ja opittu. Poika vastasi aina, etta ei me mitaan opeteltu, leikittiin vain koko paiva. Olin hieman hammastynut, kun vertasin kaverien kertomuksiin, mutta parissa kuukaudessa poika on oppinut lukemaan suht pitkia lauseita tyyliin " Dog is big, but cat is little." ja tietaa etta piste tai kysymysmerkki kuuluu lauseen loppuun. Meilla oli avointen ovien paiva ja vanhemmat paasivat seuraamaan opetusta. Lapset tekivat hommia pienissa ryhmissa ja kaikki varmaan lapsesta tuntui leikkimiselta. Paikallaan istuttiin 15 min kuuntelemassa kun opettaja luki tarinan, mutta muuten " leikittiin" . Taytyy myontaa, etta kunnioitan opettjaa suuresti ja oppimisen tahti on ollut yllattava. Ihmeellisinta minusta on, etta opettaja puhuu todella hiljaa ja joskus on miltei pinnisteltava, etta kuuulisi. Kertaakaan en ole kuullut hanen korottavan aantaan, etta 30 lapsen lauma kuulisi ja kuri on sailynyt :-)

niin silti tunnelma on rauhallinen, eivätkä lapset töni tai nypi toisiaan. Kun kirjoittelin ryhmäkoosta suomalaiselle lastentarhaope-ystävälleni, hän ei ollut uskoa tuota ja sanoi, että heillä on 5v. päiväkotiryhmässä 16 lasta ja 4 aikuista, eikä sekään ole aina tarpeeksi.

Olen todella ihaillut opettajien ihanaa otetta lapsiin ja sitä kannustusta! Lisäksi opetajien päivät ovat todella pitkiä, pelkkä opetus vie 6½ tuntia ja sitten valmistelut päälle.

Täytyy tosin lisätä, että vaihtelut koulujen välillä taitavat olla melkoiset. Kannattaa vertailla netistä niitä virallisia raportteja/arviointeja kouluista!

Minunkin esikoiseni tykkasi aluksi koulusta pari vuotta paljon, mutta nykyaan on ruvennut takkuamaan enemman. Johtuisiko siita, etta ei ole saanut leikkia yhta paljon kuin lapset esim Suomessa vaan jo 4-vuotiaasta on vaadittu istumaan ja opettelemaan kirjaimia? Vai olisiko kyseessa vain ikakauteen liittyvia hankaluuksia? 4-vuotias on hyvin helppo hallittava luokassa opettajalle verrattuna vaikkapa 7-vuotiaisiin, jotka todella osaavat rassata hermoja. Huomaan itse sen opettajista. Receptionissa on opettajilla varaa joukkailla ja puhua lapsille pehmeasti, mutta vanhemman lapsen opettajat ovat usein (eivat tietenkaan aina) stressaantuneita, puhuvat/huutavat lapsille paljon ja joutuvat kayttamaan rangaistuksia, eika sittenkaan mene perille aina mikaan! Joka tapauksessa tietenkin puolustan englantilaista systeemia koska omat lapseni kasvatan taalla. Suomessa on monilla sellainen ajattelutapa, etta vain siella koulutetaan huippuosaajia ja vain sen maan yliopistot ovat jotakin erinomaista. I beg to differ!

Meilla tytto oli kanssa ensimmaiset kaksi vuotta tosi innokas. Kun koulusta lahetettiin oppilaille kysely, miten koulua voisi parantaa. Niin tytto ehdotti silloin 7-paivaista kouluviikkoa :-). Uutuudenviehatys on neljassa vuodessa karissut ja koulusta tykkaaminen ei ole enaa " cool" , joten sita ei voi ainakaan aaneen myontaa. Ihan mielellaan kuitenkin menee kouluun ja tekee laksyt, joten ei huoleta. Opettajiakin ymmarran sikali, etta kaksi ensimmaista vuotta ovat aika rentoja ja paivan ohjelmaa voi muutella vahan mielialan mukaan. Kolmantena vuonna alkaa kuitenkin olla jo tavoitteita ja ne pitaisi saada taytettya, joten loysailyyn ei samalla tavalla ole varaa. Aika paljon takalaisella systeemilla on eroja suomalaiseen (tosin oma vertailukohta on 70-80 -luvulta). Itse pidan positiivisimpana vanhempien aktiivista osallistumista ja toisaalta koulu on osana laajempaa yhteisoa.

tasoerot ovat huimia. Meidan pojan luokassa on kaksi poikaa, jotka purevat mutta yleisesti lapset kayttaytyvat kiltisti.

ja joo, samoilla kirjoilla alotellaan taala Skotlannissakin! Mun tyton koulussa oli eka ja tokaluokkalaisille jopa Biffin ja Chippin synttaribileet!



A NEW WAY FORWARD IN READING AND SPELLING?



A new system known as synthetic phonics, looks set to give our children a real head start with their reading and spelling skills. Sue Lloyd reports.







From September this year (2006) a new system will be used to teach reading in all schools. Known as synthetic phonics, it teaches children to combine letters to read new words rather than recognising words on sight. Is means that children are taught to work out unknown words by blending the letter sounds. This is in fact what good readers do when they encounter a word they have not seen before.







As most parents know it is important to read books to your children. It does not however teach children to read. Some children who have good visual memory and a natural ability to hear the sounds in words, are able to teach themselves the ¿code¿ needed to combine these two elements. The child notices that a word like ¿tap¿ has a /t/ sound at the beginning and that there is a /t/ sound at the end of the word ¿hot¿, and that both are written with the letter <t>. They then use this knowledge to work out other <t> words. Most children need to be taught exactly how to do it, building up from simple words to more complex ones.







Children are taught a few letter sounds, such as s, a, t, I, p, n and are immediately encouraged to blend regular words that use these sounds such as a-s-t, t-a-p, pin, tip, pat etc. Note, at this stage the children should learn each letter by its sound and not its name. For instance the letter s should be s (as in sun) and not ess. It¿s important to only provide words that contain the letter sounds that your child knows. With knowledge of the alphabet sounds and blending, a child can read 300 words or more.







There are thousands of words in children¿s books, and learning the sounds of the alphabet letters is not nearly enough. For example there are 44 sounds in the English language, and only 26 letters. This means that some sounds have to be represented by two letters put together, such as ee (see), oa(soap), ou(out) er(letter), ng(ring) sh(wish). These letter sounds are known as digraphs and as soon as a new digraph is introduced, the child needs to practise reading words which use that particular digraph.







For example it the /ee/ sound has been taught, the child should be encouraged to blend words like seed, peep, meet, see, leeks, deep, need, feet, seen etc. The following groups of letter sounds are a basic start and help children to understand the main sounds of English:



s a t I p n

c k e h r m d

g o u l f b

ai j oa ie ee or

z w ng v oo (the oo as in book and the oo as in moon)

y x ch sh th (the th as in this and the in thin)

qu ou oi ue er ar



Some tricky words such as ¿the, he¿ was, I, to and you¿ need to be taught before asking children to read books for themselves. Encourage blending of these words and look at the part that is being awkward. For example the word ¿was¿ when blended should rhyme with the word ¿mass¿ but it is irregular and says /woz/. A child has to practise this type of word until the pronunciation is known and it is stored in their memory.



The alternative ways of writing vowels still need to be taught, and this forms the last part of the main code. First of all the children learn one way of writing the /ai/ sound and then they have to learn that <ay> as in ¿day and <a-e> as in ¿came¿ also represent the /ai/ sound. Once the children are fluent at blending words that use the first 42 letter sounds and the following alternatives, then they have sufficient knowledge to cope with reading books that are suitable for their age.







Alternative vowel spellings:



Ai ¿ ay a-e (rain, play, made)



Ee ¿ ea e-e (deep, meat, these)



Ie ¿ igh y I-e (tie, night, my, line)



Oa ¿ ow o-e (goat, snow, hope)



Ue ¿ ew u-e (due, few, tube)



Er ¿ ir ur (sister, girl, burn)



Or ¿ au aw al (torn, august, saw, talk)



Oi ¿ oy (boil, toy)



Ou ¿ ow (loud, cow)



(Jolly phonics Programme of synthetic phonics)

Onko muilla kaytossa " kasimerkit" eri aanteille? Meilla esim. A naytetaan kuinka muurahaiset juoksevat kasivartta ja S on kiemurteleva kaarme. Koulussa oli kivan nakoista kun opettaja naytta S:n niin 30 " kaarmetta" alkoi heti kiemurrella :-)

Piti viela lisaamani, etta meilla nuo eri kirjoitustavat vokaaleille tulivat year1:n lopulla ja enemman year 2 aikana.