Te joilla monikot ja enemmän kuin 3 lasta

Kiitos hyvin pärjätään! Meidän perheessä on neljä lasta (3 poikaa 1 tyttö), esikoispojalla ja kaksospojilla on ikäeroa 3v3kk ja kaksospojilla ja pikkusiskolla on ikäeroa 3v6kk. Esikoispoika on nyt 7v, kaksospojat kohta 4v ja pikkusisko kohta 4kk. Ikäero on meidän perheen kannalta täydellinen, koska 3-vuotiaasta oli paljon apua kaksosten hoidossa ja mustasukkaisuutta ei ollut kun hän sai osallistua ja nyt vastaavasti 7-vuotiaasta ja 4-vuotiaista on paljon apua ja seuraa vauvalle. Pojat rakastavat pikkusiskon hoivaamista ja hellimistä ja pitävät siskonsa puolia. Tytöstä taitaakin tulla meidän perheen " lellivauva" , koska on niin monta rakkauden antajaa. Elämää meidän perheessä piisaa ja ääntä eritoten, mutta yhtäkään lasta en antaisi pois ja hetkeäkään en vaihtaisi. Yhdeksänpaikkainen minibussi hankittiin vuosi sitten, kun tytär ilmoitti tulostaan ja liikkuminen sujuu ongelmitta, loppui poikien takapenkkitappelut kun tuli tilaa autoon. Nyt haikeana pakkailen pois pieneksi jääneitä vauvanvaatteita ja mietin, että oliko tämä nyt sitten se viimeinen lapsi. Olen aina haaveillut suuresta perheestä, koska itse olen ainut lapsi ja luojalle kiitos, nyt olen sen suurperheen saanut. Kerrohan kuulumisiasi, on kiva törmätä toiseen suurperheelliseen, kun on tottunut kuuntelemaan kommentteja ehkäisystä.

Miisa76:

´Minkälaisia ikäeroja teidän lapsilla on ja miten suosittelette :)! Meillä tuplat reilu vuoden ja esikoinen 2,5 vee. Vielä en pysty hoitamaan neljättä tässä, mutten haluisi niin suurtakaan ikäeroa. Dilemma...Minkälaiset ikäerot teidän lapsilla ja kuinka pärjäilette?

Miisa

Meillä ensin syntyi kaksostytöt, sit vuoden ja 22päivän kuluttua poika. Siin olin kyl tiukilla kun kolme vauvaa hoidin. Sit meil syntyi neljäs lapsi...poikien ikäero on pitkä kolme ja puol vuotta. Eli nyt kaksoset jo 6v, poika 5.v ja kuopus 1.5v. Kyl sitä aina jostakin voimia sai, ku viel täs ollaan, päivä kerrallaan eteenpäin. Mut nyt voin sanoa et en paljoa muista nuiden kolmen vauva-ajoista. En osaa kyl suositella mitään ikäeroa, mut haluan toivottaa voimia sinne!!

esikoinen oli tasan 3v kun kaksoset syntyivät, kaikinpuolin hyvä ikäero. Kaksoset puolestaan olivat hiukan alle 2,5v kun kuopus syntyi ja todella hyvin meni alusta asti, tytöt eivät olleet mustasukkaisia vauvasta ja itse jaksoin hyvin. 2.5 vuotiaat jaksoi jo kävellä reippaita matkoja, joten selvittiin yksillä vaunuilla, he söivät itse ja osasivat käydä potalla. Lyhyempää ikäeroa en kyllä kummiskaan suosittelisi, tulee äidille aika rankkaa jos kolme pientä vaippapeppua ja kaikki tarvitsee vielä aika paljon huomiota, kun ei omatoimiset leikit paljon pienemmiltä vielä suju.

Meillä on 8 lasta perheessämme (3 poikaa, 5 tyttöä). Meillä esikoinen (tyttö). Toka lapsi (poika). Myöhemmin syntyivät tuplat (2 tyttöä). 4v myöhemmin syntyi taas vauva (poika). Ja 2v myöhemmin meille syntyi toiset tuplat (tyttö ja poika). Kuopuksemme (tyttö).



Hyvin me ollaan muuten pärjäilty vaikka paljon lapsia onkn ;) Mummit ja täti on autellut säännöllisesti ja isosiskoista ja veljistäkin on ollut reilusti apua.. Hyvät ikävälit kyllä on lapsilla. Myöskään minä en yhtään lasta tai hetkeä vaihtaisi pois =)



Nyt:



tytöt: vajaat 2v, 3v, 9v, 9v, 14v.

pojat: 3v, 5v, 12v.

sekä minä rv. 28+2

Esikoisemme oli 8-vuotias, kun toinen poikamme syntyi. 1v 8kk sen jälkeen syntyivät tuplamme. Aika haipakkaa oli tuplavauvojen ja pienen vaippaikäisen taaperon kanssa, isoimmankin tarvitessa vielä paljon huomiota osakseen, mutta hyvin on pärjätty.

ja pojat 5v. ja 3v. Niin sitä vaan eteenpäin mennään vaikka raskausaikana ajattelin tämän arjen pyörityksen vaikeammaksi. Silloin, kun ne ovat pieniä käsitöitä riittää, mutta kun kasvavat on kaveria toisilleen. Empäs oikein osaa suositella, mutta parempi varmaan, että joku olisi jo omatoiminen esim. pukemiset yms.

Meillä lapset eivät ole saaneet alkunsa niin helposti kuin monilla muilla.Esikoinen sai alkunsa kolmen vuoden hoitojen jälkeen ja oli viisivuotias kun kaksoset syntyivät, hekin hoitojen tuloksena. Raskausaika oli rankka supistelujen takia ja olinkin hengenvaarassa loppuvaiheessa.Olimme ajatelleet että ehkä vielä joskus 4. lapsi, mutta se oli vain sellainen ehkä ajatus. Ehkäisyä emme olleet käyttäneet milloinkaan ja raskaaksi en silti tullut ilman apukeinoja. Mutta kuinka kävikään, eräänä päivänä kaksosten ollessa tosi pieniä huomasin olevani raskaana. Mietin mieheni kanssa tilannetta realistisesti.Yrittäjänä hän on todella paljon pois kotoa, raskausaikani eivät olleet helppoja ja ajatus siitä että perheessä on neljä alle 1,5v lasta ei houkutellut.Päädyimme aborttiin.Se on ollut raskain kokemukseni, eikä se ikinä unohdu. Ei mene päivääkään etten ajattelisi asiaa, vaikka kuinka yritän sitä ajatella realistisesti.Eli tällainen tarina meillä.

.