Anoppiongelma!
Meille syntyi vauva vajaat puoli vuotta sitten. Olemme molemmat lapsestamme ikionnellisia ja poika olikin erittäin toivottu maailmaan. Ongelmaksi on kuitenkin koitunut oma anoppisuhteeni, joka on yhä pahentunut matkan varrella raskauden alkukuukausista tähän päivään. Suhteeni anoppiin oli ennen mitä ihanin ja lämpimin. Vanhempamme ottivat raskausuutisen ilahtuneina vastaan. Koko raskauden ajan anoppini oli todella tiiviisti odotuksessani mukana ja halusi kontrolloida koko ajan. Hän arvosteli ulkonäköäni ja painoani. Menimme naimisiin maistraatissa, mutta hän suuttui, koska olisi tahtonut pojalleen suuret häät. Loppuraskaudesta stressi yltyi niin pahaksi että laihduin, kärsin masennuksesta ja näin painajaisia. Myös verenpaineeni kohoamisen vuoksi jouduin sairaalaan. Raskauden edetessä vaihdoimme mieheni kanssa tilavampaan asuntoon, jonka valinnasta anoppi halusi päättää. Odotin kauhunsekaisin tuntein tulevaa synnytystä. Tämän hetkinen tilanne on sitä luokkaa, että hän kyseenalaistaa lastenhoitotaitoni ja haluaisi omia poikamme itselleen. Tämän vuoksi myös appivanhempiemme keskinäiset välit ovat huonontuneet. Mikä siis neuvoksi? Mieheni mielestä ylireagoin. Suhteemme on kovilla ja olen neuvoton.
nimimerkki
-uupunut-
Kommentit (3)
sinun ja äitinsä väliltä, vaikka ehkä pitäisi. Mies rakastaa molempia, eikä se ole hänen vikansa, vaikka anoppi käyttäytyisi miten. Mutta anoppiongelman ratkeamiseksihan miehesi ei tarvitsekaan olla sitä mieltä, että anoppisi rikkoo rajoja. Minun appivanhempani ainakin käyttäyvät minua kohtaan paljon arvostavammin silloin, kun mies on paikalla, joten miehen on vaikea uskoa, kun kerron, etteivät he edes kuuntele antamiani ohjeita.
Sinä voit itse asettaa mielestäsi kaikkia kohtaan reilut rajat, joissa vuorovaikutuksenne toimii. Voit sanoa, etten nyt kaipaa ohjeita tässä tai tuossa asiassa, katsotaan sitten myöhemmin, tai sanoa, että olisi kiva, jos tulisit käymään vain esim. kolme kertaa viikossa, että saamme omalle perheellemme aikaa.
Mun mielestä anoppisi on vaan ylihuolehtivainen. Tuskin tarkoittaa mitään pahaa, muttei itse tajua aiheuttavansa sitä sanomisillaan.
Oletko puhunut asiasta anoppisi kanssa? Koita jutella ja pistää peli poikki. Kyllä anopinkin pitää arvostaa teidän mielipiteitä ja jos ei, niin eiköhän se ole anopin ongelma.
T: anoppinsa kanssa joskus kesän ajan kommunikoimaton
siitä, milloin hän saa tulla käymään yms. Anopin ei tarvitse tykätä siitä, miten hoidat lastasi, jos itse tiedät hoitavasi hänet hyvin. Sinä ja miehesi tunnette lapsenne parhaiten. Keskity omaan perheeseesi (sinä, mies, vauva).