Sikiöpussi tyhjä-vieläkö voin toivoa parasta?
Olin eilen alkuraskauden ultrassa ja viikkoja menkkojen mukaan pitäisi olla 9+3, mutta pahin pelko kävi toteen.
Sikiöpussi oli tyhjä, mutta kaikki muut niinkuin pitikin(normaalin oloinen, tarkkarajainen ja pinkeä raskauspussi, mutta sikiökaikuja ei ollut). Mahdollisuudet siis: joko raskaus alkanut myöhemmin tai sitten se on tuulimuna ja nyt odottelua piinaavat 2viikkoa ja sit uusi ultra...
Onko kellään kokemusta siitä, että mahdollinen tuulimuna olisi sittenkin oikea raskaus ja sikiö vaan saanut alkunsa myöhemmin??? Mietin myös, että tein testin kierron mukaan 5+0, eli jos raskaus olisikin myöhemmin saanut alkunsa, voiko testi näyttää haaleaa, mutta selkeää plussaa viikolla 3? Kokemuksia?
sydän on sykkyrällä pelosta ja huolesta.... Alkaa tulla tuulimuna ja keskenmeno-keskustelut liiankin tutuiksi... Avasin tästä muuten keskustelun odotuspalstallakin, kun en jostain syystä tänne tietäni suoraan löytänyt.
Kommentit (15)
Mietin juuri tässä, että teillä tänään ultra? Miten kävi? Peukut on täällä olleet pystyssä kovasti!
Omasta tilanteesta sen verran, että lauantaina otin cytotecit ja jos tää on tällä selvä, niin pääsen kyllä luvattoman helpolla... (sen takia se vähän hirvitttääkin). Kipuja oli vähän enemmän kuin normimenkoissa, mutta lääkkeitä en joutunut syömään. Lauantain olin kotona ja vessassa piti usein käydä, mutta siitä eteenpäin olen ihan ollut ok. Vuotoa on vieläkin normaaleja kuukautisia enemmän ja tänään viimeksi tuli taas hyytymä. Soitin tästä tilanteesta polillekin, mutta sanoivat että hyvä jos tulee ulos ja ei tarvitse huolehtia jos ei kuume nouse yms.
Mutta toivon niin, että sä voisit jatkaa onnistunutta raskautta ja itse voisin tulla pian perässä:)
Tänään kävin ultrassa mutta sikiötä ei vieläkään näkynyt.
Sikiöpussi on kasvanut reippaasti, samoin HCG hormonit ovat oikeissa lukemissa mutta kaveria itseään ei näkynyt. Sanoi näkevänsä " ehkä aavistuksen"
Lääkäri puhui normaalista raskaudesta joka olisi n viikolla 7 vaikka omien laskujen mukaan viikkoja pitäisi olla pari enemmän. Oireet yms ovat normaalit vaikkakin heikot, vuotoja ei ole.
Sain uuden ajan puolentoista viikon päähän eli tämä RAASTAVA odotus jatkuu!!
Lääkäri ei suostunut puhumaankaan tuulimunasta sillä hänen mielestään jo tuo hormoonien suuri ja nopeasti kasvava määrä viittaisi normaaliin raskauteen joka siis olisi saanut alkunsa myöhemmin kuin luulin.
Tiedä sitten............
Mukava kuulla, että sinulla ei ole kipuja ollut ja vuotokin on ollut siedettävää. Itse olen pelännyt juuri tuota vuotoa ja sitä jos se vaikka tulisikin " holvaamalla" .
Vaikutat kaikesta tapahtuneesta huolimatta luottavaiselta, hieno juttu!
Yritän sitä nyt itsekin!
Palailen taas kertomaan kuulumisiani.
Milli joka sikisi pyhästä hengestä =)
Möhis: mäkin sain heinäkuun alussa ole tabua mukaan. Kivut oli kyllä kovat, mutta tyheneminen vähäistä. Mutta enpä mä sitten päässytkään helpolla: kohtu- ja munasarjatulehdus, kun se kohtu ei tyhjennyt kunnolla.. Mutta sun tilanne kuulostaa " hyvältä" , jos kerran olet vuotanutkin hyvin. Oletko julkisella hoidossa? Pitääkö sun mennä jalkitarkastukseen ja/tai veritestiin? Jos ei ole ollut puhetta, kannattaisi ehkä mennä varmuuden vuoksi edes jompaan kumpaan, vaikka kaikki menisikin hyvin.
Milli: miten jakselet? Tollanen odottaminen on aivan kamalaa. Minä raskauduin toukokuussa IFV:stä. Rv 6+3 käytiin ultrassa, jossa näkyi vain sikiöpussi ja joku " nystyrä" . Eli mitään varmaa ei voitu sanoa. Puolitoista viikkoa sen jälkeen uudelleen, sydänäänet löytyi! Mutta olivat hitaat eikä sikiö vastanut viikkoa. Taas odotettiin ja se oli pinaa. Sitten kun olisi pitänyt olla rv9+ todettiin sikiön menehtyneen joskus rv7+1.. En tiedä, miten selvisin tuosta odotuksesta.. yritä jaksaa.
Toivon sydämeni pohjasta, että sinulla ja pienllä on kaikki hyvin.
Vehnis
Voimia hirmuisesti! Positiivista on, että tuomiota ei tullut ja toivoa on!!! Mulla siinä toisessa ultrassa tilanne oli ihan selvä ja sillon hormoonitasokin oli laskenut jo tosi alhaalle. Mutta odottaminen on tuskaa-juuri mitään muuta ei päässä pyöri ja sitä ei osaa oikein suhtautua itseensä että onko sitä raskaana vai ei... Mutta hengessä mukana siis edelleen! Yritä keksiä tekemistä, niin asiaa saa pois mielestä aina edes vähäksi aikaa...
Vehnis: Joo olen julkisella puolella ja verikokeessa pitää käydä tän kuun lopussa. Oonkin lukenut sun tarinaa täältä ja sen takia tää tyhjentyminen kunnolla " kummitteleekin" päässä ;) Oon soittanut pariin otteeseen sinne sairaalaan, mutta vakuuttavat vaan olevan ihan normaalia ja että odottele rauhassa... Mulla oli siis kohtu kuivunut jo siihen viimeiseen ultraan aika paljon ja ne hcg-arvot oli jo aika matalat ja sen takia sitten sanoivat että voi olla normaalia että pääsen tästä fyysisesti näin vähällä... Missä vaiheessa sulla tuli ne tulehduksen oireet?
Vehnikselle: Minäkin olen kuulumisiasi lueskellut ja täytyy sanoa suoraan, että kovin luottavaisin mielin en juuri nyt ole.
Omien laskujeni mukaan en millään voi olla vasta viikolla 7 mutta 100 varma en asiasta tietenkään ole.
HCG taulukkoa tulin täältä hakemaankin kun tulin kurkkaamaan juttujanne.
Tuota juuri pelkäänki, että kehitys tapahtuisi liian hitaasti jos vaikka sikiö loppujen lopuksi löytyisikin.
Onneksi työt ja esikoinen pitävät kiireisenä niin ei ehdi omia murheita murehtia =)
Milli
huikkaan kiitokset kun jaksat kantaa huolta =)
Alan tähän " projektiini" jo jollakin tapaa turtumaan ja olen huomannut suhtautuvani asiaan kuin se ei koskisikaan minua. Kun nyt jo monta viikkoa on mennyt tutkiessa, ultratessa, labrassa juostessa...
Tietenki asia varmasti konkretisoituu taas kun saamme sen lopullisen tuomion.
Itku tosin eilen pääsi kun lääkäri käski olla luottavaisin mielin.
Lomalle tästä jään ensi viikoksi mutta lomafiiliksessä on vähän hakemista.
Milli
Jos esim joku samassa tilanteessa oleva näitä pinoja lueskelee.
Niinhän siinä kävi, että tuulimunahan se tämä meidänkin raskaus oli.
Viikolla 10 todettiin, että sikiöpussi on edelleen tyhjä vaikka muuten näyttikin pintapuolisesti " hyvältä" . Sen kummemmin oireita mulle ei ole ollut, ei vuotoja tms mutta ei juuri raskauspahoinvointiakaan jne.
Itkut on näiden ultrausten ja turhien käyntien lomassa itketty, nyt olo on " helpottunut" kun JOKU päätös asialle tuli vaikka se se pahin olikin.........
Eilen kyllä totuus iski vasten kasvoja kirjaimellisesti kun huomasin vuotavani ensin lapsivettä!
Varmasti kukaan lapsen synnyttänyt ei sitä tuoksua voi unohtaa.
Nyt odottelen kunnon vuotoa alkavaksi sillä aamulla laitoin tabletit emättimeen. Karua mutta totta.......
T: Milli
Tosi ikävää että teilläkin sitten näin... Voimia, voimia, voimia!
Mulla jo tuntuu elo näyttävän kauniitakin puoliaan. Kyllä se tuolla sisimmässä varmasti mukana kulkee pitkään, ellei läpi koko elämän. Mutta tunnistan myös tuon helpotuksen tunteen. Onhan sitä kerennyt jo haudutella tässä viikkojen ajan ja sen takia se ei niin pahalta ja yllättävältä ehkä tuntunutkaan...
Jaksamista siis Millille ja kaikille muille tämän kokeneille! toivotaan, että saamme pian siirtyä tuonne odotuksen puolelle:)
Mulla nyt viime maanantaina tyhjennettiin massu pillereillä tuulimunan vuoksi ja tottakai itekkin mietin, että olisiko lekuri voinut olla väärässä.
Turhaahan tämä nyt kuitenkin on..
Lapsettomuutta kuitenkin taustalla. Kolmen vuoden yritys ja tuloksena yksi keskeytynyt km, yksi kohdunulkoinen ja nyt siis tuulimuna.
Epäilen itse vaurioituneita munasoluja.
MÖHIS: Voimia!
Olen itse aivan samassa tilanteessa KIRJAIMELLISESTI! Ensi viikon torstaina saamme tuomion.
Esikoista teimme reilut 4 v ja tätä nyt pari vuotta. Tuulimunaa en ole aiemmin kuitenkaan kokenut enkä onneksi keskenmenojakaan.
Kyllä tämä epätietoisuuden aika on raastavaa! Varsinkin kun järkyttävä aamupahoinvointi on jo kuvioissa mukana!
Miten ihmeessä tästä pääsee yli jos asukkia ei kohdussa olekaan??!!
Milli viikolla 7
Meillä tilanne selviää huomenna ja nyt ei kyllä paljon muu mielessä pyöri... Yllättävän levollinen olen saanut nämä pari viikkoa olla, mutta nyt alkaa pelot ja paniikki hiipiä valtaamaan alaa...
Toivon niin kovaa, että selviämme molemmat säikähdyksellä.. tulen huomenna kertomaan kuulumisia!
joudun valitettavasti kertomaan, että meillä se oli tuulimuna. Nyt oli kohtu alkanut kuivua ja toiveita ei ole mistään... Jatkotoimia odotellessa.
Toivottavasti sulla parempia uutisia!
Valtavasti voimia sinne teille!
Meillä on ensi viikon torstaina taas ultra josta sitten selviää tämä meidän tilanne..
Olen nyt kaksi aamua oksentanut, voinut pahoin ja kärsinyt KAIKKI mahdolliset asiaan kuuluvat oireet. Tosin tänä aamuna ei oireita ole ollut.........................
Aikaa raakaa on jos ensi viikolla tuleekin sitten tuomio tuulimunasta..!!
Mutta jos jaksat niin mielelläni kuulisin teidän kuulumisianne jatkossakin. Saitko lääkkeet vai menetkö kaavintaan?
HALAUS sinulle MÖHIS!!
Milli
että ultra tehtiin siis mahan päältä ja tämä radiologian erikoislääkäri sanoi, että jos raskaus vasta viikolla 7, niin sikiön kaikuja ei pidäkään kuulua... Mutta kahden viikon päästä jos tilanne sama, niin tuomio on selvä...
sairaalasta ja nyt on 3sytotec tablettia mukana. Vielä pitää soittaa veren vasta-aine tulokset, ennenkuin voin lääkkeet laittaaa emättimeen. Muutenkin sitä suositeltiin tehtäväksi huomisaamuna, jottei koko yö mene kipujen/vuodon kanssa valvoen.
Jos kaikki menee hyvin ja vuotoa ei ole 2viikkoa pidempään, eikä kuumetta sun muuta, menen lokakuun lopussa verikokeeseen, josta katotaan raskaushormoonin taso. Sitten kuukautiset ja uutta yritystä putkeen jos siltä tuntuu...
Toivon todella, että kaikki menisi hyvin ja tämä hoituisi näin lääkkeillä... Olen saanut tosi hyvää kohtelua joka paikassa ja varsinkin aamulla meidän omalääkäri oli ihana kun kävin siellä itkemään... Suhtautui tosi empaattisesti ja kun lopussa lähdin pois, hän toivoi että seuraavan kerran kohtaamme neuvolan puolella:) (on siis meidän äitiysneuvolalääkäri kans)
Mutta toivotaan, ettei sinun tarvitse tätä myllyä läpi käydä! Pidän peukkuja sulle kovasti!!!!