tänään klo20 nelosella Discovery: Hedelmöityksestä syntymään
Ihmiselämän ihmeellisin, yhdeksän kuukauden mittainen matka hedelmöityksestä syntymään on aiheena illan Discovery-dokumentissa. Luvassa on tietoa yrityksestä tulla raskaaksi, raskaudesta, synnytyksestä, eri synnyntystavoista. Loppuhuipennuksena seurataan kolmosvauvojen syntymää. Dokumentti.
Kommentit (19)
raskaana oleva nainen joka itki jokaisen lapsen syntymän kohdalla katsottuaan tuon dokumentin? Voin vaan arvata että parku tulee ylihuomenna np-ultrassa kun näen oman pienen ötökän! Ja jos jo jonkun muun lapsen syntymä nostaa noin tunteet pintaan niin entäs oman lapsen syntymä sitten! Todella hyvä dokumentti, toivottavasti mahdollisimman moni hoksasi katsoa sen!
Täällä myös kyynelehdittiin kun vauvat syntyivät. Synnytys ja syntymä on elämän kauneimpia mutta myös kivuliaimpia (ei kaikilla) kokemuksia. Itse olin esikoisen synnytyksestä niin väsynyt ja kivusta turtana etten muistaakseni itkenyt mutta tätä dokkaria katsoessa itkin pelkästi ilosta ja onnesta kun äidit saivat vihdoin vauvansa synnytettyä.
K rv 23 ja poika -05
Eli olipas kummaa touhua se synnytys tossa ohjelmassa; muijat makas koko ajan selällään sängyssä ja ponnistivatkin jalat YLHÄÄLLÄ..!! En olis kyllä tolleen saanut esikoistani ikinä ulos... Eli tiedoksi ensisynnyttäjät: Suomessa suositaan vähän toisenlaisia juttuja; avautumisvaiheen aikana liikkumista, palloa, säkkituolia, synnytysjakkaraa... Ja ponnistusvaiheessa se jopa niin perinteinen sukka-asentokin tarkottaa paljon istuvampaa asentoa eikä jlakoja pidetä kohti kattoa.. Tuossa myös annettiin ymmärtää että epiduraali on ainoa kivunlievityskeino. Kaikki me varmaasti olemme jo täällä kuulleet että näin ei ole..?!
Hiukan järkyttynyt Lounis rv 38+2
Itse en ois kuuna päivänä kyennyt makoilemaan avautumisvaiheessa sängyssä... hrrr puistuttaa koko ajatus!! Synnytys asento vähän meinas kanssa ihmetyttää.... muuten oli kyllä ihan hyvä dokumentti...
-AatuLiina-
LounaToivo:
Eli olipas kummaa touhua se synnytys tossa ohjelmassa; muijat makas koko ajan selällään sängyssä ja ponnistivatkin jalat YLHÄÄLLÄ..!! En olis kyllä tolleen saanut esikoistani ikinä ulos... Eli tiedoksi ensisynnyttäjät: Suomessa suositaan vähän toisenlaisia juttuja; avautumisvaiheen aikana liikkumista, palloa, säkkituolia, synnytysjakkaraa... Ja ponnistusvaiheessa se jopa niin perinteinen sukka-asentokin tarkottaa paljon istuvampaa asentoa eikä jlakoja pidetä kohti kattoa.. Tuossa myös annettiin ymmärtää että epiduraali on ainoa kivunlievityskeino. Kaikki me varmaasti olemme jo täällä kuulleet että näin ei ole..?!Hiukan järkyttynyt Lounis rv 38+2
Itse suosittelen avautumisvaiheeseen ammetta! Aivan
loistava rentouttaja. Samoin mm. lämmitetty kauratyyny tai
geelityyny rentouttaa.
Itse olen ponnistanut molemmat lapsen sairaalasängyssä
puoli-istuvassa asennossa - olosuhteiden pakosta -,
mutta ei se loppujen lopuksi ole kovin paha asento
sekään. Tosin TV:ssä äidit lähinnä makasivat sairaalasängyssä
selällään (oikeasti selkä pitäisi olla koholla = puoli-istuva
asento!) ja pitivät jalkoja ylhäällä (jalat koukussa ja nilkoista
kiinni niin on helpompi olla!).
Lisäksi ponnistusvaiheessa kätilö tai joku muu voi pitää
jalkoja, kun pyytää, ettei itse tarvitse, jos ei enää jaksa.
LounaToivo:
Eli olipas kummaa touhua se synnytys tossa ohjelmassa; muijat makas koko ajan selällään sängyssä ja ponnistivatkin jalat YLHÄÄLLÄ..!! En olis kyllä tolleen saanut esikoistani ikinä ulos... Eli tiedoksi ensisynnyttäjät: Suomessa suositaan vähän toisenlaisia juttuja; avautumisvaiheen aikana liikkumista, palloa, säkkituolia, synnytysjakkaraa... Ja ponnistusvaiheessa se jopa niin perinteinen sukka-asentokin tarkottaa paljon istuvampaa asentoa eikä jlakoja pidetä kohti kattoa.. Tuossa myös annettiin ymmärtää että epiduraali on ainoa kivunlievityskeino. Kaikki me varmaasti olemme jo täällä kuulleet että näin ei ole..?!Hiukan järkyttynyt Lounis rv 38+2
Mutta lähinnä halusaisin kommentoida tuota, että itse kyllä makasin avautumisvaiheessa sängyssä ja mies hieroi selkää.. Eli ei se aina ihan niinkään ole että ollaan ammeessa tai istutaan säkkituolissa! Kaikki niin kuin itsestä parhaalta siinä hetkessä tuntuu!!!
Lisäksi ponnistin vähän samaan tyyliin kuin ohjelmassa. Tosin sängynpäätyä oli kyllä nostettu juuri tuollaiseen puoli-istuvaan asentoon mutta jaloistani pidin juuri tuolta taipeista kiinni! Näin kätilö minua opasti! Ja lopussa kätilö auttoi itse pitämään jalkojani " pystyssä" & koukussa!
Eli en itse nähnyt mitään outoa noissa synnytyksissä! =)
Sängyssä makaaminen oli mielestäni luonnotonta. Itse liikuin mahdollisimman paljon. Sain myös olla ammeessa. Liikkuminen lievitti kipuja todella paljon, mutta amme oli paras. Harmi vain, kun en saanut olla siellä pidempään. Jospa seuraavalla kerralla.. ;o)
Sinilintu:
Itse suosittelen avautumisvaiheeseen ammetta! Aivan
loistava rentouttaja. Samoin mm. lämmitetty kauratyyny tai
geelityyny rentouttaa.Itse olen ponnistanut molemmat lapsen sairaalasängyssä
puoli-istuvassa asennossa - olosuhteiden pakosta -,
mutta ei se loppujen lopuksi ole kovin paha asento
sekään. Tosin TV:ssä äidit lähinnä makasivat sairaalasängyssä
selällään (oikeasti selkä pitäisi olla koholla = puoli-istuva
asento!) ja pitivät jalkoja ylhäällä (jalat koukussa ja nilkoista
kiinni niin on helpompi olla!).Lisäksi ponnistusvaiheessa kätilö tai joku muu voi pitää
jalkoja, kun pyytää, ettei itse tarvitse, jos ei enää jaksa.LounaToivo:
Eli olipas kummaa touhua se synnytys tossa ohjelmassa; muijat makas koko ajan selällään sängyssä ja ponnistivatkin jalat YLHÄÄLLÄ..!! En olis kyllä tolleen saanut esikoistani ikinä ulos... Eli tiedoksi ensisynnyttäjät: Suomessa suositaan vähän toisenlaisia juttuja; avautumisvaiheen aikana liikkumista, palloa, säkkituolia, synnytysjakkaraa... Ja ponnistusvaiheessa se jopa niin perinteinen sukka-asentokin tarkottaa paljon istuvampaa asentoa eikä jlakoja pidetä kohti kattoa.. Tuossa myös annettiin ymmärtää että epiduraali on ainoa kivunlievityskeino. Kaikki me varmaasti olemme jo täällä kuulleet että näin ei ole..?!Hiukan järkyttynyt Lounis rv 38+2
Mulla liikkuminen lisäsi kipuja, enkä yksinkertaisesti PYSTYNYT liikkumaan avautumisvaiheessa. Makasin raatona sängyllä ja se toimi minulla hyvin!! Aika hassua arvostella eri synnytystapoja...
violet rv28+5
Jos sairaalasängyssä makaaminen tuntuu parhaalta
vaihtoehdolta, niin siitä vain. Tuskin sitä kukaan kieltää
tekemästä.
Pääasiahan on, että vauva saadaan terveenä ulos,
ja että äitikin pysyy hengissä. Ei sillä synnytystavalla
minusta ole mitään väliä.
Itselleni sairaalasängyssä makaaminen ei sovi - ja olen
kyllä maannut yhden synnytyksen avautumisvaiheen 15 h
sairaalasängyllä. Oli aivan kamalaa, kun en saanut liikkua,
vaan piti olla piuhoissa kiinni koko ajan. Jos yritin vähänkin
nousta, niin kätilö ryntäsi paikalle estelemään!
Onneksi sain kuitenkin vauvan lopulta ulos: loppu
hyvin, kaikki hyvin. Olkoonkin, että koko synnytys oli
kaikkea muuta kuin minulle sopiva ja minulle luonnollinen.
Minusta olikin niin ihanaa seuraava ponnistusvaiheessa
päästä liikkumaan ja mm. ammeeseen. Sitä arvosti
ihan eri tavalla, että sai _valita_, miten hallita omaa
synnytyskipuaan. Aktiivinen synnytykseen osallistuminen
helpottaa ainakin minun oloani ja nopeuttaa synnytykseni
edistymistäkin, ainakin vähän.
violet82:
Mulla liikkuminen lisäsi kipuja, enkä yksinkertaisesti PYSTYNYT liikkumaan avautumisvaiheessa. Makasin raatona sängyllä ja se toimi minulla hyvin!! Aika hassua arvostella eri synnytystapoja...violet rv28+5
Eilen ihan mielissään bongasin Emkan viestin tästä ohjelmasta, että tämmönen pitää nähdä. Mulla kai on joitain reikiä päässä kun muistin avata telkkarin vasta viittä minuuttia ennen loppua. Sentäs kaikkien lasten maailmantulon näin, mutta muutakin olisi ollut kiva nähdä.
Tyhmästä päästä kärsii koko keho ;D
Coltsfoot ja Elsa 27+3
Jaksoin katsoa tuota varmaan parikymmentä minuuttia, kunnes kyllästyin. Aika rankkoja yleistyksiä, oikaisuja ja silkkaa väärää tietoa monissa kohdissa, amerikkalaisen tyypillistä dramatisointia suurin osa. Mieskin kuunteli toisella korvalla ja ihmetteli, että kuinka kauan tuo mainos kestää? Olikin sitten ihan dokumentti eikä mainos...
Hyvä, että olette pitäneet ohjelmasta, niin ei ole mennyt kanavalta investointi hukkaan. :) Minussa meni kyllä helmet sioille.
-v-
Tuosta synnytysasennosta pakko kommentoida että kyllä minä itse synnytin aivan samanlaisessa asennossa kuin tuossa ohjelmassakin.
Ei kyllä ollut tarjolla vesialtaita, palloja, keinutuolia jne... mutta eipä tullut mieleeni sellaista haluta enkä olisi ottanutkaan jos olisi tarjottu.
mutta kun niin kovasti täällä on arvosteltu synnytyksen asentoja niin mun täytyy sanoa että kovin seesteiseltä tosiaan näytti nuo synnytykset tavallaan eivätkä liikkuneet äidit pedeiltä, mutta en kyllä liikkunut minäkään.
Esikoisen kanssa synnytys käynnistettiin ja supistukset alkoivat melkein heti ja olivat tosi voimakkaat. Käyrillä piti maata jonkin aikaa ja mulla oli ainakin kaikkein helpointa pötkötellä sängyllä kun mulla supistukset tuntuvat suurimmaksi osaksi selässä ja reisissä! Epiduraalin laiton jälkeenkin oli sitten luontevinta jäädä sänkyyn nukkumaan kun kivut hävisivät ja siitä sitten kun taas kivut alkoivat oli luontevinta ruveta ponnistamaan puoli-istuvassa asennossa. Siinä kätilöt sitten pyytelivät kääntyilemään välillä kyljeltä toiselle kun vauvan sydänäänet laskivat, mutta muuten kyllä perinteinen sukista kiinni ja leuka rintaa vasten ponnistaminen on ollut mun tyyli ekalla ja myöskin sitten tokalla kerralla vaikkei käynnistettykään.
Molemmissa synnytyksissä ole ollut jalkeilla oikeastaan ainoastaan vessassa käynnin ajan ja sekin tuntui jo tosi kauhealta.
Kaikki synnyttää tavallaan, mutta totta on että tuollaisessa dokumentissa voitaisiin ottaa vähän erilaisia synnytyksiä esimerkeiksi, jottei syntyisi noin yksipuolista kuvaa, varsinkin ensisynnyttäjille!
T.kolomonen rv 33
Esikoista odotan joten eipä ole minkäänlaista kokemusta ja tuskin tuokaan ihan opetusvideoksi kävisi.
Muuten dokumentti oli yksi amerikkalainen tapa ja en siitä ollut juuta enkä jaata mieltä, kunnes kätilö repi vauvaa päästä jotta pääsee ulos. Voi olla että oli ihan normaalia mut näin mun silmin (ja miehenkin) näytti kyl tosi raaálta.
täällä itkettiin silmät päästä vaikkei vielä raskaana ollakkaan :) tuli niin omat muistot esikoisesta mieleen.
paitsi että tosiaankin kuten joku jo sanoikin niin hippasen eritouhua suomessa tuo synnytys. ja täällä ei miehen tehtävä ole vain heitellä spermaansa sisälle ja sen jälkee istua odottamassa siihen asti että pitää pojan kanssa mennä pelamaan jalkapalloa.
AatuLiina:
Itse en ois kuuna päivänä kyennyt makoilemaan avautumisvaiheessa sängyssä... hrrr puistuttaa koko ajatus!! Synnytys asento vähän meinas kanssa ihmetyttää.... muuten oli kyllä ihan hyvä dokumentti...-AatuLiina-
Täytyy vielä lisätä tohon mun sepistykseen.. Itse synnytin myös sängyllä, mutta en maannut siinä jalat suorina vaan olin puoli istuvassa asennossa jalat koukussa. Vauvan sydänkäyrää otettaessa myös " juoksin" ympyrää, ja hyvin ne sillälaillakin saatiin otettua =) Epiduraalin jälkeen nukuin pari tuntia, ja kun kivut palasi aloitin taas kävelyn. Ainoastaan verenpaineita mitattaessa piti rauhoittua ja olla paikoillaan.
Mutta niinkun tossa jo aikaisemmin todettiin niin jokainen tavallaan!!! Hauskaa odotusta kaikille! =)
(Itse vierailen täällä tuolta vauva puolelta)-AatuLiina-
Jenkeissä on todella hyvät kivun lievitykset synnytyksessä, taisivat kaikki äidit olla niin hyvin epiduraaleissa, ettei tarvetta liikkua. Siellä pystyy halutessaan aina synnyttämään kivuttomasti, miehellekin tarjotaan rauhottavia yms. ettei vaan huolestuisi liikaa.
Toisekseen Suomessa esim. kaksosraskauksissa edelleen liikkuminen on kiellettyä -- näin minäkin makasin synnytyksessä kokoajan sängyssä ja synnytys oli makuuasennossa. Eikä se ollut paha, vaikka lapsia tuli kaksi peräkkäin. Varsinkin kun hyvät lääkkeet auttoi kivun hallinnassa loistavasti.
Lipsahti vähän nopeesti toi viesti,piti siis laittaa,että kiitos tiedosta,ois varmaan menny ohi,niinku se maikkarinkin dokkari!!Katson aivan varmasti,kun sattuneista syistä on kiinnostunut kaikesta tällaisesta:-)mukavaa tiistai päivän jatkoa!!