la 12.1...piti olla :(
Heippa ja hyvää uutta vuotta teille kaikille:)
Ei oo koskaan vuodenvaihde tuntunut näin pahalta...ahdistaa ja itku tuppaa koko ajan. Sain keskenmenon juhannuksena ja la piti siis olla nyt 12pvä.
Tottahan mä sen tiesin että se päivä koittaa ja se varmaan tuntuu pahalta, mutta että näin voimakkaita tunteita!?
Tosin musta tuntuu muutenkin ettei asian käsittely oo kohdaltani vielä ohi, alkutekiöissä vasta.
Rehellissti voi sanoo että päivääkään ei mee ajattelematta asiaa.
Luojan kiitos mulla on toi ihana (kohta 4v.) esikoinen tuossa, se ei anna asiaa koko aikaa pohtia.
Mutta silti, apua kaivataan!
Kommentit (4)
Itselläni alkamassa kolmas keskenmeno. Tänään otin pillerin, joka pehmentää kohtua ja ehkä jopa aloittaa vuodon. Ainakin kuukautiskipujen tyylisiä kipuja on tullut, särkylääkettä napsinut.
Tämä oli siis minulle jo kolmas perättäinen keskenmeno (ei lapsia). Ensimmäisen koin tammikuussa 2004 (la olisi ollut elokuu 04), toinen syyskuussa 2004 (la olisi ollut toukokuu 05, muistaakseni Trappa kuuluit myös samoihin toukokuisiin?! vai pettääkö muistini) ja nyt keskenmeno todettiin torstaina ultrassa, la olisi ollut heinäkuussa.
Tähän mennessä mikään menneistä päivistä ei ole tuntunut kovinkaan kamalalta. Nyt on kuitenkin tutkimukset edessä, jospa jotain löytyisi mistä kaikki johtuu. Uskon kuitenkin, että jos en tämän vuoden heinäkuussa ole uudelleen raskaana, se voi tuntua pahalta, koska eräs sukulainen saa samoihin aikoihin lapsen. Mutta, jos kaikki menee hyvin, niin uskon että viimeistään huhtikuussa haikara ilmoittaa täällä tulostaan.
Siis nyt on kyllä kaikki vielä niin alkutekijöissään tämän keskenmenon suhteen, että se onkin vain iso JOS jos kaikki menee hyvin. Keskiviikkona olen taas menos sairaalaan..
Hyvää alkavaa vuotta kuitenkin teille! Kyllä me vielä selvitään voittajina näistäkin muistoista!
jonttu
Kyllä vain muistat ihan oikein, harvoin kirjoittelin toukokuisiin 2005 ja nythän oltiin kanssa samassa pinossa heinäkuisissa 07. Pahoitteluni teidän menetyksenne johdosta. Kyllä olette joutuneet paljon kokemaan ja kuitenkin sinussa on noin paljon positiivista mieltä. Olet kyllä upea ihminen! Toivon todella kovasti että tutkimuksista selviää toistuvien km syy, eikä vähiten että saatte siihen apua. Onnea oikein paljon matkaan! Ja voimia rutkasti!
Meillä ei ole mies vielä osannut edes ajatella uutta raskautta. Yllättyi kovasti, kun kysyin tänään - ei ollut kuvitellut että minä olisin sellaista voinut jo ajatella.
keskenmeno tuli myös Juhannuksena. Minullakin olisi ollut toinen lapsi. Saisitko neuvolan kautta keskusteluapua. Itselleni keskenmeno oli kova pala mutta esikoinen on kyllä antanut voimia. Tsemppiä ja sure, surut menee suremalla ohi.
Itsellä keskenmenosta muutama päivä mutta tänään jo mietin heinäkuista päivää joka joskus tulee. Ellen silloin ole raskaana (ja joka tapauksessa) tullee olemaan vaikea päivä. Mietin tässä myös että menen mielelläni käymään neuvolassa kätilöllä jolla kävin rakaudenseurannassa mikäli hän ottaa minut vastaan. Olen tietysti nyt jo tästä keskenmenosta jutellut ihmisten kanssa mutta taidan tarvita vielä jonkun ammattilaisen, ja vähän tuntemattomamman ihmisen, apua. En koe olevani missään kamalassa surun syöverissä mutta tätä tarvitsee puida ja pohtia.
Voisitkohan sinä ottaa yhteyttä neuvolaan? Olisko siellä joku kiva terv.hoitaja vaikka jonka kanssa voisit käydä asiaa läpi?
Voimia!
Trappa