Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

LIITYN JOUKKOON...

14.07.2007 |

Olen seuraillut paljon keskusteluja monikoista ja monikkoarjesta sen jälkeen kun meille kerrottiin keväällä " shokkiylläri" , että masussa onkin kaksi asukkia. Odotan siis kaksosia ja viikkoja nyt 22+4. Perheessämme on ennestään poika (s. 2002) ja tyttö (s. 2000).



Raskaus on tähän mennessä edennyt hyvin. Tästä raskaudesta vaan ei osaa oikein nauttia, kun päässä pyörii kaikenlaisia ajatuksia vauvojen tilasta, koska he ovat samassa sikiöpussissa. Sikiöt siis jakavat kaiken keskenään. Viikon päästä maanantaina on ultra ja sitten he alkavat ultraamaan kahden viikon välein. Seuranta on siis tiheää. Juhannusviikolla sain kuulla, että vauvat leikataan viimeistään vkolla 32 tai jopa aikaisemmin jos ongelmia ilmenee. Sanoivat myös suoraan, että pitää varautua, etten saa pitää kumpakaan. Aivan kamalaa. Tässä sitä vain odotellaan ja toivotaan etteivät sotkeudu toistensa napanuoriin tai tapahdu jotain muuta.



Onko täällä ketään jolla on sama tilanne, että sikiöt ovat samassa pussissa? Entä minkä kokoisia teidän vauvat ovat olleet, jos ovat syntyneet viikolla 31-33?



nim. awa + tytönalut 22+4

Kommentit (7)

Vierailija
1/7 |
14.07.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Samoilla viikoilla mennään, meillä tänään 22+4 = )



Lähinnä vaan toivottelen tervetulleeks,muuten en osaa auttaa.. Meillä on molemmat omissa pusseissa,omat istukat ja kaikki..

Mitenkä olet muuten jaksellut?

Vierailija
2/7 |
14.07.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiitos kysymästä, hyvin täällä voidaan. Alkuraskaus vkolle 13 oli kamalaa tuplapahoinvointeineen, mutta kyllä se sitten hellitti. Vatsan kasvun vauhti on yllättänyt ja nyt masun koko on alkanut hidastaa menoa. Mutta kyllä sitä on jaksanut lasten kanssa touhuta ja alessa juosta :o). Täytyy vain useammin istahtaa alas lepäilemään. Pohkeissa on ollut jonkun verran lihassäryn tapaista, mitä minulla ei ollut edellisissä raskauksissa. Särky oli aikamoista noin viikko sitten parin päivän ajan, mutta onneksi helpotti sitten.

Miten itse ole voinut?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/7 |
16.07.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä oli kans pahoinvointia, tosin loppui vasta viikolla 18.. Alkoi jo 4+3,jolloin sitten saatiin perheenlisäyksestä tietääkkin. Sairaslomalla on tullut oltua lähemmäs 7 kokonaista viikkoa, siihen sitten vielä yksittäiset päivät.. Nestevajausta ja kaikkea mahdollista koettu.



Nyt on alkanut selkä kramppaamaan ja vatsa alkaa painaa ikävästi töissä ja liikkuessa.. Supistaa ja kipuilee = (.

Mutta kaikki on kuitenkin kunnossa. Tänään oltiin 4D:ssä ja kaikki on niinkuin pitääkin. Sukupuoletkin selvis,aivan mahtava fiilis = ).



Väsymys uhkaa tulla takaisin,ainakin on paljon voimattomampi olo taas. Ja kohtahan alka sitten äippälomaa edeltävä sairasloma, sa nähdä miten saa ajan kulumaan.

Melkein toioo että vauvat tulis " hyvissä ajoin" ,mutta samalla kuitenkin toivoo että pysyis mahdollisimman kauan masussa.

Sekavia ajatuksia = ).



Onko sulle paljon tullut painoa? Mulla oli viikolla 20+0 neuvola,siihen mennessä oli n.5kg tullut,nyt varmaan lisääntyny hirveesti kun on tota roskaruokaa ja herkkuja tullut syötyä..



Hyviä vointeja!



-Kompura+muppetit 22+6

Vierailija
4/7 |
17.07.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hei ja onnea tuplaraskaudesta :)



Itselläni on samalla tavalla yhdessä pussissa olleet kaksoset jotka syntyivät viikolla 31. Olivat pieniä viikkoihin nähden mutta nyt ihan terveitä!



Hyvä että olet tiheässä seurannassa. Hyvä seuranta on aivan ratkaisevan tärkeää tällaisessa raskaudessa!



Itselläni raskautta seurattiin viikolta 24 lähtien päivittäin ottamalla sikiöiden sydänkäyrää. Viikolta 27siirryin osastoseurantaan, jolloin käyrää otettiin kolmasti päivässä ja lisäksi ultrattiin kerran vuorokaudessa. Tutkimusten mukaan mahdolliset napanuorien kiristymiset aiheuttavat usein sydänäänten laskuja jo ennen kuin vauvoille tapahtuu mitään pahaa. Sydänkäyriä seuraamalla ongelma voidaan huomata ja vauvat saadaan tarvittaessa ulos ajoissa.



Omat vauvani selvisivitä hengissä ja terveinä seurannan ansiosta, silllä ongelmia tuli jo ennen suunniteltua sektiota.



Jos osaat englantia, hyvä tukisivusto on www.monoamniotic.org. Siellä on tietoa ja vertaistukea.

Vierailija
5/7 |
17.07.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

... tsemppiä odotukseen! Voin vain kuvitella että tuplamasun kanssa voi olla täysi työ touhuta isompien lasten kanssa.

Toivottavasti raskautesi etenee hyvin.

Vierailija
6/7 |
18.07.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meikäläiseen iski maanantaina jokin vatsapöpö ja olo edelleen vähän huono. Ihan kauheeta tässä tilassa saada tuon sortin tauti kun se vie mehut jo ilman että on raskaanakaan. Masuasukit vielä temmeltävät ja ihmettelevät varmaan mikä täällä on menossa... No nyt on tilanne rauhoittunut. Ainoastaan ylävatsa kipeä ja arka.



Kompuralle.. Painoa minulle on tullut sellainen vajaa 7kg (nla oli 22+2). Painonnousu on ollut sellaista 600g viikossa tähän asti reilun kk:en ajan. Edellisissä raskauksissa paino ei kummassakaan noussut kuin n. 9kg ja nyt luonnollisesti tuplista johtuen mennään eri tahtia.



Huldajatildalle kiitos kannustuksesta tässä mono-mono-raskaudessa. Ihana kuulla että jollakin on päättynyt tällainen raskaus onnellisesti. Kävitkin aika usein sitten ottamassa sydänkäyriä. Minulle ne eivät ehdottaneet näin tiheää seurantaa, mutta varmastikin tilanteen mukaan. Nyt alkoi mietityttää, pitäisikö minunkin ottaa asia puheeksi ensi maanantaina kun menen ultraan.. Meidän tilanteessa kun on lapsia ennestään kotona ja tyttö aloittaa vielä kuukauden päästä koulun, niin toivon ettei joutuisi vielä sisälle seurantaan. Haluaisi olla kotona, mutta ilman muuta lähden heti sisälle, jos aihetta ilmenee.

Saako kysyä, minkä kokoisia sinun pikkuiset olivat syntyessään 31 viikolla ja kuinka kauan sinä ja vauvat olitte sairaalassa ennen kotiutusta? Onnistuiko sinulta imetys myöhemmin? Tällaisia asiota olen pohtinut mielessäni.



Hyvää vointia teillekin ja suuret onnittelut tuplistanne :o)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/7 |
19.07.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pikainen vastaus, en nyt ehdi kirjoittelemaan pitempään :)



Päätös on tietysti omasi, mutta sinuna ottaisin tarkemman seurannan puheeksi. Tällaisessa raskaudessa kohtukuoleman riskiä vähentää toden teolla vasta seuranta, jossa sydänkäyrää otetaan vähintään kerran vuorokaudessa. Tämä on ehdoton minimi, josta on hyötyä. Sydänkäyrää on syytä ottaa, vaikka raskaudessa ei olisi ilmennyt ongelmia siihen mennessä. Napanuorissa mahdollisesti olevat solmut yleensä kiristyvät vähitellen sikiöiden liikkuessa ja kokemusten mukaan varoitusmerkkejä on näkyvissä n. vuorokautta ennen kuin tilanne alkaa uhata sikiöiden henkeä. Siksi harvemmin kuin kerran vuorokaudessa tapahtuva seuranta ei paljoa paranna ennustetta.



Osastoseuranta on myös (oman lääkärin kertoman mukaan) Suomen perinatologisen seuran nykyinen suositus. Kuitenkin käyrää voidaan toki ottaa myös äitiyspolilla ilman että tarvitsee olla osastolla, niin mullakin tehtiin viikoilla 24-27.



Tiedän että näin tiheä seuranta kuulostaa tosi kamalalta kun on isompia lapsia kotona! Eri lääkäreillä varmaan on oma mielipiteensä asiasta ja tietysti kaikilla lääkäreillä ei ole kokemusta tästä aika harvinaisesta raskaustyypistä. Seuraakohan raskauttasi riskiraskauksiin erikoistunut lääkäri eli perinatologi?



Tietysti lääkärisi on viime kädessä vastuussa hoidostasi ja jos itse olet luottavainen sinulle ehdotetun seurannan suhteen, asia on kunnossa :) Omiin kokemuksiini nojaten kehottaisin kuitenkin keskustelemaan asiasta.



En nyt ehdi kirjoittaa enempää. Laitan mielelläni noita kysymisiäsi tietoja ihan omalla nimelläni jos pistät mulle s-postia osoitteeseen huldajatilda@hotmail.com. Voin laittaa s-postitse myös linkkejä tutkimuksiin, joita mahdollisesti voisi ottaa mukaan jos haluat keskustella lääkärin kanssa tiheämmästä seurannasta ja sen hyödyistä.



Miten päätätkin toimia, oikein hyvää odotusta edelleen. Pitää mennä, tytöt parkuu :)



















Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi neljä yhdeksän