KULTAISET 60-L VIIKKOON 19...

viikonloppuna oli jo sellaisia oloja, että lähtö voisi tullakin.... Nyt tuntuu kuin maha olisi pienentynyt ja " kadonnut" (on se tuossa) ja synnytys tuntuu kaukaiselta utopialta :) Anteeksi tämä omanapaisuus, mutta _sen_verran_ lähellä se h-hetki taitaa olla, että mitään muuta ei paljoa ajattele.... Ja lapsille ei voi vaahdota tulevasta koitoksesta ja vauvasta kuin ohimennen, etteivät raasut luule, että mamma on vaihtanut mielenkiinnon kokonaan vauvaan. Ja mies on jo ihan taas kyllästynyt :) Se olikin täpinöissään pari päivää (!!!), mutta nyt taas muuttamassa " puutarhavajaan" , kun elämä menee hulinaksi ja vauva tulee ja yöt hajoo ja ja ja.

Nyt aamukahville. Niin, ja raskalaiset äänestivät oikeistomiehen pressaksi - olisi sekin ollut päivä, etä fransmannit olivat antaneet äänensä naiselle. (ei pelkkä ' naiseus' riitä toki/ole kriteeri jne, mutta.)

Selvennän hieman otsikkoa: Olen kotoisin maalta ja sen lisäksi yksi osa sekalaisista työkokemuksistani koostuu lehmien hoidosta. Muistan jossain nähneeni postikortin, jonka otsikko oli juttuni otsikko. Siinä oli lueteltu erinäisiä arkipäivän viisauksia, joita en nyt valitettavasti muista, jotka voi oppia lehmältä. No, minä olen oppinut lehmiltä, tai siis, niitä hoitaessani, ovislimojen takkailun! Samaa suurta eläinkuntaa tässä tunnutaan olevan noiden äitiyden symbolieläinten kanssa niin monella tapaa. Lehmäthän eivät lisäänny luomusti, vaan vasikat saavat alkunsa pillereistä, joihin on pakastettu isäsonnien spermaa. Ne sonnit ovat olleet vasikan syntyessä yleensä jo kauan vainaana. (Paitsi nykyään tilanne on osin toinen, mutta se on taas jo liikaa sivu aiheen tälle palstalle.) Jotta ne pillerit osataan laittaa paikalleen oikeana aikana, täytyy lehmien hoitajan tietää, milloin lehmällä on ovulaatio. Tämä tapahtuu tarkkailemalla lehmän emättimestään erittämän liman koostumusta. Koostumus vaihtelee aivan samalla lailla kuin ihmisellä ;-) Tällä kokemuksella jos itseäni olisin ollut siementämässä, olisin soittanut kravattisonnin paikalle perjantaina. Lima oli selvästi parhaimmillaan. Viikonlopun aikana lima alkoi selvästi ¿murentua¿, eli ovis olisi tapahtunut lauantaina. Oma kravatiton sonnini oli kiitettävän ahkerana ihan koko viikonlopun (Anopista huolimatta, tai ehkä juuri hänen takiaan, saimme aika paljon yhteistä vapaa-aikaa!), joten jos olisin lehmä, niin tiineys olisi aika varma.



Näistä tikuista minulla sen sijaan ei ole aikaisempaa kokemusta, joten olen nyt kyllä ihan pihalla niiden tuloksista. Perjantaina n. 70 % vahvuinen testiviiva kontrolliin verrattuna. Lauantaina viiva oli kai ihan yhtä vahva. Testaustilanne oli hieman hankala, kun unohdin ottaa kellon mukaan vessaan, enkä sitä sitten siinä anopin jo tultua viitsinyt alkaa erikseen hakemaan. Sunnuntaina testiviiva oli miltei yhtä vahva ja tänään jopa vahvempi kuin kontrolli! Eli siis, saiskos apua kokeneemmilta: Alkaako tuo testiviiva haalistumaan jossain vaiheessa? Vai onko niin, että kun on saanut ensimmäisen mielestään yhtä vahvan viivan, testaaminen lopetetaan? Itse jatkoin testaamista, kun tuli muistikatkos kp:eissä. Luulin tänään olevan kp 13, mutta olikin jo kp 15. Normaali kierto siis 28 päivää, paitsi edellinen superlyhyt 26.



Viikonloppu oli siis todella onnistunut monella tapaa. Flunssakin antoi periksi, eikä kenelläkään ollut enää edes kuumetta. Paitsi tätä vauvakuumetta. Teki miltei mieli avautua projektistamme anopille, kun shoppailimme lauantaina ja lounastimme ihan kaksistaan, mutta en sitten kuitenkaan rohjennut. Kun ei tästä lopputuloksesta kuitenkaan tiedä. Käykö muuten sherry piinispunkusta? Nappailimme illalla vielä parit sherryt anopin kanssa ja kiusasimme ukkokultaa, kun anoppi muisteli hänen lapsuuttaan. Eilen illalla taas meni lasillinen siideriä. Tässähän alkaa ihan alkoholisoitumaan!



Siinäpä oma napa. Nyt koitan kommentoida jotain muidenkin kuulumisia:



Anille: Kiitos, jos kirjoituksistani on iloa! Minulla tänne kirjoittaminen on silkkaa terapiaa. Kirjoittelen kyllä välillä ihan ¿ammatiksenikin¿, mutta silloin täytyy pysyä asiassa eikä saa alkaa maalailemaan ja haaveilemaan, niin kuin täällä.



Emmille: Älä ole huolissasi, vaikka Tiinu ei pariin päivään kakkaisikkaan. Meillä nuorimmainen kakkasi säännöllisesti kaksi kertaa päivässä ensimmäisen kuukauden ajan. Sitten hän lopetti viikoksi koko homman! Soitin jo neuvolaankin, jossa silloin oli onneksi vielä sellainen vanhan ja kaiken kokenut neuvolantäti, jolla oli vastaus aina kaikkeen. Hän rauhoitteli, että ei mitään hätää. Masua voi varovasti hieroa ja tehdä hoitopöydällä sellaista jalkajumppaa: Vauva on selällään ja jalkoja nostellaan koukkuun vatsan päälle polvet koukussa. Välillä hierotaan masua hyvin öljytyin käsin myötäpäivään kiertäen. Kannattaa muuten sitten pitää harsovaippa tai vastaava käden ulottuvilla. Hieronta voi tuottaa tulosta aika nopeasti. Ja pienen vauvan kakka voi lentää aika pitkälle.

¿Limaexpsterttinä¿ voin todeta, että täysimettävä nainen voi kyllä saada ovulaation. Täysimetys ei valitettavasti todellakaan ole sataprosenttinen ehkäisykeino. (Valaisi minua se samainen kaikentietävä neuvolantäti aikoinaan, kun sain ensikon jälkeen ekat mensut 10 viikkoa synnytyksestä.)



Isotikrulle: Ymmärrän, että huoli raskauden etenemisestä vie voimat siitä iloitsemisesta. Kaikille tunteille on annettava oma tilansa. Jos ei ota ilo tullakseen, niin ei sitten pidä alkaa sitä vielä erikseen murehtimaan, että murehtii. Sanoopi hän täällä, joka itse tekee ihan samoin, varsinkin pimeään vuoden aikaan.



Vaan nyt täytyy laittaa tämä palsta kiinni ja palata arkeen. Molemmat pojat ovat viikkon tauon jälkeen taas hoidossa ja minun pitäisi alkaa tekemään töitä. Hmm.. Tai jos sittenkin keittäisin ahkeruuskupin kahvia ensin?



Aurinkoista viikkoa kaikille!



Ullrike

vaan ei mitään uutisia.



Pinkerton, jospa vatsa on pudonnut alaspäin, niin sittenhän sen ikäänkuin pienenee ja suunta on oikea. Toivottavasti pääset pian tositoimiin. Ranskan vaaleissa taisi olla valittavana vain huono ja huonompi vaihtoehto.

minäkin etsin plussauutisia...



Pinkertonille jaksamista..! Kyllä se kohta..



Ullrike: Aivan mahtavaa tekstiä kirjoitat. Taidat olla kirjailija..



w

Niinvain en ole uskaltanut vielä testata, vaikka täti ei olekaan vielä tullut. Tänään on toki jo särkenyt päätä, ilmoittaen että kohta se akka saapuu :( Yritän sinnitellä keskiviikkoaamuun, jos sitä ennen ei mitään tapahdu, mutta pahoin pelkään.. kuten piinasiskoni Minea eilen jo totesi. Toivottavasti Minealla selän juiliminen ei tarkoittanut tätsyn tuloa.. ei meidän molempien kannata antaa sille ämmälle periksi.



Pinkertonilla oli lupaavia oireita synnytyksen lähestymisestä!!!!! Tuskin maltan odottaa, että lähdet tositoimiin :)



Hienoa Ullrike, että pelit onnistui anopin vierailusta huolimatta :) Tekstisi on kertakaikkisen ihanaa luettavaa!! Jos olet kirjalija, niin kerro teoksistasi niin menen heti ostamaan :)



Ikävä tuottaa teille mukanaeläjille pettymys (huom. ankkis ja wemppa :) ), ettei mulla ole teille " kivaa kerrottavaa" :( Olo ei tosiaan ole nyt mikään raskauden oloinen, valitettavasti.



Nyt pitää taas mennä mutta palaan kun taas kone on vapaana. Mies pitää toimistoaan kotona väliaikaisesti *aaarrrgggg*, ja on vallannut tämän koneen.



ANI

Voi kun teittia on niin kivaa lukea; mita nyt nuo alkuraskauden leidit tuntuvat olevan hiukan alamaissa... piristysta paivaan kylla se aurinko alkaa paistaan siellakin pian ( sanoo yks' joka vasta nyt puolen raskauden aikaan uskaltaa hengittaa hiukan syvempaan..)

Piiniksien tuloksia odotellaan tallakin puolen merta; joten akkia vaan testaamaan!

Emmille oviksesta; mulla miehen sisko vauvan jalkitarkastuksessa oli jo oviksessa! Lekuri oli kysynykki etta jos seuraavaa meinaisit heti niin tan parempaa ovista tuskin ees saat lahiaikoina?! Otti pillerit kuitenkin avuksi ja 6 vk synnytyksesta alkoivat ekat menkat!

Mulla itella on menny joka likan jalkeen jotain, 3-5 kk kun alkoivat? Ja taysimetin siis 2/4:sta. Pari kuukautta meni myos noitten pullovauvojen jalkeen alkuun (kierukan hommasin).

Eipa oikein muuta nain aamusta: voikaa hyvin

-levinia ja Hope rv 21+2-

Mä olen siis ihan desperate, kun tuo mies on ollut nyt viikon " mun nurkissani" arkisin. Nostan tosiaan hattua niille naisille, jotka ovat miehensä kanssa 24 h/vrk.!!! Mä olen viikon jälkeen AIVAN KYPSÄ!! Nautin olla kotona pikkulikan kanssa (vaikka se vanne joskus kiristääkin pipoa) ja kun mies aamulla lähtee byrooseensa niin ihana on kun jälleen nähdään. Mutta tästä en tykkää kun pörrää nurkissa koko päivän. Onneksi hällä on kuitenkin ajokeikkoja työmaille, etten ala ihan hänen kurkkuunsa käymään kiinni ;)



Joop, olo on aika pessimistinen tuohon raskautumisen mahdollisuuteen :( Tämä päänsärky kertoo kyllä sen, että tätsy on ihan muutaman tunnin päässä meikkiksen kropasta :( Eilen illalla vihlaisi jo niin menkkamaisesti, että olin jo huussiin juoksemassa. Mutta se kouraisu meni sitten ohi. Tänään on ollut vessakäynnit sitten sitä taattua " pelko-persiissä" -paperinkyttäystä.. *huoh*. Koopee on nyt 30/28-29.. mutta oli mulla helmikuussa 30pvän kiertokin. Mä yritän sinne keskiviikolle sinnitellä, JOS pystyn... mutta luulen ettei tarvitse sinnitellä.



Toivottavasti sulla minea on " pullat paremmin uunissa" kuin mulla!!! Ollaanhan me aikamoinen jännitysnäytelmä saatu aikaiseksi täällä kultaisissa.. vai mitä? ;)



Ullrikelle vielä: tuo kirjoittamasi lehmäjuttu oli aivan mahtava!! Niinköhän me naiset ollaan jonkinsortin lehmiä, kun oviksetkin muistuttaa toisiaan ;) Ja niistä ovistikuista: positiivinen tulos (tietääkseni) alkaa siitä kun ekan kerran saat tasavahvat viivat, ja siihen kait suositellaan testauksen lopetettavan. Itse olen kuitenkin syyllistynyt samaan kuin sinä, että olen jatkanut testausta ekasta tasavahvasta eteenpäin, ja saanut pääni pyörälle kun viiva tuntuu vain vahvistuvan, jopa vahvemmaksi kuin kontrolliviiva. Syyllistyin tuohon pari kertaa, ja sitten lopetin " jatkotestauksen" , koska ei siitä ollut enää mitään hyötyä/apua. Mutta sinä tunnut tuntevan kroppasi hyvin ilman tikkujakin, mutta hyvä jos ne ovat kuitenkin tietoasi vain vahvistanut. Toivottavasti tärppi kävi " anopin valvovien silmien alla" ;))))



Kiitos isoteelle pinon avaamisesta :)



Emmille: ite en huomannut ovuloivani imetysaikana, mutta sehän ei ole mikään ihme, koska en ole aina huomannut sitä muulloinkaan :) Ekaa tyttöä täysimetin 3kk ja lopetin 6kk, tokaa 4kk/7kk, ja molemmista menkat alkoi 2 viikon päästä siitä kun neidit oli viimeiset hörpyt ottaneet :)



Levinialle viikot menee niin ettei perässä pysy :) Just oli se aika kun kerroit plussasta ja nyt jo huitelet yli 20:n viikon :))) Hienoa, että suurimmat pelot ovat väistyneet, ja nautit massun kasvusta täysin siemauksin :)) Ja mekin odotetaan tänne sitä kesää, joten laitappa tulemaan sitä aurinkoa lämmön kera tänne :))



Nytpä taidan mennä pitkäkseen, jospa tämä hedari helpottaisi. Enpä taida (kuitenkaan) uskaltaa ottaa buranaa, kun panadolia ei kaapissa ole :( Että taas tätä jospa-kuitenkin -ajattelua :)



ANI

Viime viikolla en sitten jaksanutkaan toistamiseen kirjoittaa esittäytymisen jälkeen, mutta olen kyllä käynyt lueskelemassa kuulumisianne. Vaikka olen vasta saapunut tänne kultaiseen pinkkaan, alan jo tuntea sielun siskoutta kanssanne. Elämän kiemuroita on meillä kaikilla ehtinyt jo olla monen laisia. Itse kuulun siihen myöhään sitoutuneeseen ryhmään, joka on vasta ensimmäisellä tositarkoitus-kierroksella, eli yli kolmekymppisenä (pitkältä) löysin nykyisen mieheni ja siihen loppui sinkkuilu ja " huonot suhteet" .



Toivoisin pääseväni jännittämään mukaan Anin ja Minean kanssa, mutta eipä auta kuin odottaa lääkäriin pääsyä. Olin siis perjantaipäivän sairaalassa keskeytyneen keskenmenon loppuunviennissä. Päivä meni yllättävän mukavasti, kiitos kohtolotoverin seuran. Kohtu tyhjeni huomattavasti nopeammin kuin edellisellä kerralla 2004. Nyt odottelen kutsua uudelleen osastolle, jotta lääkäri saa tutkia myoomani jälleen kerran: pitääkö se leikata ennen uutta raskauden yritystä vai ei. Itseäni hämmentää se, että myooma löydettiin jo 2004, mutta poikaa odottaessa myoomasta ei puhuttu kertaakaan mitään, vaikka kävin alkuraskauden ultrassa sekä np- ja rakenneultrassa. Voisiko olla niin, että myooma katoaa/pienenee huomattavasti raskausaikana?



Ani: voisiko se menkkavihlonta olla sittenkin kohdun kasvukipua, kun tuo kierto on nyt kuitenkin jo 30:ssa? Miten ihmeessä maltat olla testaamatta? Itse olen sellainen hätähousu, että testasin viimeisimmän raskauteni jo kp 33/35, kun vaan oli semmonen olo...



Minea: Uutisia? Kyllä jännittää...



Pinkerton:Jaksamista! Kyllä tuo kuvaamasi mahan katoaminen varmaankin kertoo lähestyvästä synnytyksestä, onnea " saksan matkalle" !



Hyvää alkanutta viikkoa kaikille muillekin kultaisille 60-luvun siskoille!



t. Hb



ps. Yhdyn edellisiin mielipiteisiin Ulriken teksteistä =)

Vapaus koitti eli ensimmäinen virallinen mammalomapäivä. Olenkin aamupäivän järjestellyt tavaroita (tehtiin vähän remppaa äskettäin), söin lounasta ja relasin vähän. Yritin päikkäreitä mutta ei tullut uni, viime yönä nukuin tosi huonosti. Eilen siivottiin miehen kanssa ja sain raivarit ja sitten olikin kunnon riita miehen kanssa. Eli riivinrauta täälläkin ;). Mutta toisaalta ihan aiheestakin, nytpä sitten jaoin pyykit kahteen pyykkikoriin, pesköön mies pyykkinsä ja lakanansa ja vaihtakoon itselleen pyyhkeet. Kehtasi mennä sanomaan etten muka tee mitään kotona. Eipä se huomaakaan kun itse laittelee ruokaa viikolla iltaisin niin tekee mielestään kaiken. Useimmiten kyllä autan ja pilkon kasviksia, tiskaan pois kokkausvälineitä jne. Kun hän kokkailee, kun taas jos minä laitan ruokaa niin hän ei pahemmin auta. Minä taas pesen enemmän pyykkiä ja olen se joka aina vaihtaa ja pesee lakanat ja pyyhkeet. Joten pesköön nyt sitten omansa. Lapsellista touhua ehkä, mutta kun ei viesti mene suullisesti perille niin hoidetaan sitten homma näin.



Ei siis sovintoa vielä saatu vaikka pakosta olikin tulitauko kun äitini kävi kylässä päivällä matkalla etelän lomalle. Sitten mietin yöllä kaikenäköisiä ja oli paha mieli ja ketutus muutamasta muustakin asiasta joten parin tunnin yöunien jälkeen ei tässä ole ensimmäinen lompäivä ihan virkeimmillään. Sori oma napa, mutta pääsi taas pitkästä aikaa purkautumaan tänne.

Tosin Ullriken lehmäjuttu kyllä piristi mieltä! Kiitos!



Anin ja minean piinaaa seuraillaan jännityksellä. Ja tietysti pinkertonin lähtömeininkejä jännäillään.



Täällä mennään rv 35+0 tasan. Huh! Varsinkin iltaisin on harjoitussuppareita kun vetää mahaa kovaksi. Ja pakko se on myöntää että tässä kulkee jo kadulla kuin joku vaappuva ankka. Vauva on edelleen väärin päin, mutta ehtiihän tuo vielä kääntymään. Nyt on alkanut tulla uusi huoli siitä että kaikki meneen loppuun asti hyvin ja vauva syntyy elävänä ja terveenä. Mutta kaipa se kuuluu tähän vaiheeseen?



Ai niin ja Emmille sen verran että meillekin sanotiin perhevalmennuksessa että toiset voi ovuloida ja tulla raskaaksi tosiaan melkeinpä heti raskauden jälkeen vaikkei menkat olisi alkaneetkaan eli imetys ei ole ehkäisykeino.



Nyt menen juhlistamaan ensimmäistä lomapäivää munkkikahvilla!

Ani: kovasti tahtoisin vielä valaa sinuun uskoa. Kun kuitenkin vasta vuodon ilmestyminen todistaa ettei raskaus ole alkanut. Toisaalta tiedän, että oman kroppansa tuntee tosi hyvin... mutta mutta... älä vileä luovuta.

Mutta testaus voi kyllä odottaa. Aina vahvempi viiva on tuloksena.



Minä ymmärrän hyvin tunteesi, kun mies pyörii nurkissa.. olen samaa sorttia siinä suhteessa.



Sonjaemma: Voi miten on aika rientänyt... Ja muistat varmaan, kenen piti aloittaa äippäloma samaan aikaan... No, jospa sitten kuitenkin minä sille " lomalle" pääsen syksymmällä. Nautinnollisia päiviä, lepäile ja kerää voimia!!



hobe69: Tähän porukkaan on helppo tulla, kaikilla on niin paljon jo kokemusta ja kiemuroita elämän varrelta, että aina löytyy yhteistä jonkun kanssa. Hyvä jos tunnet olosi kotoisaksi. Toivottavasti oma tilanteesi selviää nopeasti, jotta pääset kuumeilemaan ja piinailemaan.



Levinia: Juu, tiedetään, että pitäisi piristyä, mutta kuten itsekin tunnustit, km taustoilla niitä pelkoja riittää pitkälle raskauteen. Minulla menee hermoillessa varmaan sinne puoleen väliin asti. Ja kuten joku muukin totesi, sinulla jo viikot komeilla lukemilla. Hyvää vointia sinne etelään!!



Minea: Eihän akka ole kurvannut...?!



Mukavaa viikon jatkoa, huomenna en ole koneellani, vaan muissa työtehtävissä, joten en pääse edes lukemaan. Miten mä selviän... Enhän mä nytkään tätä saisi tehdä, mutta jotenkin ei jaksa välittää..



wemppa



Ai niin, edelleen huhuilen Waloa! Missä olet??

Aamukampa harvenee ja neljä piikkiä jäljellä:-) Plussauutisia etsiskelin, mutta jännitys jatkuu..Ihana tuo lehmäjuttu:-)



Mulla meni melkein vuosi esikoiselta että menkat alkoi. Imetys piti lopettaa kokonaan ennenkuin lirahti. Eipä sillä niin väliä, kun en ovuloi muutenkaan kuin lääkkeellisesti joskus. Vihaan sitä valumista ja helvetillisiä kipuja, joten pysykööt poissa nytkin vaan mahd. pitkään. Mitään limoja en esikoisen vauva-ajalta muista eipä tosin ollu just seksiäkään. Kuumeilupuolelle en pääse vuoteen, vaikka haluaisinkin:-( Ei ne varmaan sitä ennen hoitoon ota, kuten täällä aikasemminkin toin julki.



Viikonloppuna " katkesi häpyluu" eli liikkuminen alkaa olla aika hankalaa. Hyvävointisena innostuin pihatöistä ja huomasin, että kyykkiminen ei enää käy päinsä. Tuli tosi kipeäksi vasen alavatsan puolisko sekä häpyluu ja välistä en pysty lataamaan painoa vas. jalalle ollenkaan. Pihan haluan kuitenkin kuntoon ja ajattelin heitellä miehelle istutusohjeita aurinkotuolista käsin.



Väsymys on älytön, vetäydyn sohvalle.

ennen kuin oli kuukausi kulunut imetyksen lopettamisesta ja imetys toimi myös loistavasti ehkäisynä, kun alapää oli kuin umpeenkurottu sahara. Esikoisen kanssa olin aika ihmeissäni tilanteesta, kun ei siitä kukaan etukäteen ollut mitään maininnut ja kun sitten neuvolantädille ongelmasta kerroin, niin tuo lohdullisesti tokaisi: " ei sovi, ei mahu, herralle rahat takas" .



Senniina, vähissä ovat sun työpäivät. Mielessäni näen täällä sinut aurinkotuolilla makoilemassa vatsa pystyssä osoittelemassa kuninkaallisin kädenliikkein puutarhurille, että tuonne oikealle ruusut ja tuonne vasemmalle sitten ne orvokit.



Nyt täytyy lähteä pakkailemaan uimakamppeita.

Tulin katsomaan josko meillä olisi plussa-uutisia mutta eipä vielä ole mutta muistakaapas vaan Ani ja Minea, että niinkauan kun Tätönen pysyy poissa on toivoa..ja ainakin omakohtaisesta kokemuksesta näiden kahden vikan plussan kohdalla mulla ei ollut mitään paniikkia testailla toisin kun kaikissa muissa kierroissa joissa raskaustestit kirkuivat negaa !!

ja sitäpaitsi onhan ne kohta se täti-tulee fiilikset ihan legendaa kun tuntuu että kaikilla tuon suuntaisia oireita ennen plussaa on, mutta nyt musta vaan tuntuu etä plussaa pukkaa...



Kyllä täällä oli ollutkin vilkasta keskustelua en nyt muista mitä piti kommentoida kun demisnamikkaa jäi painamatta ;-(



Ullrikelle erityiskiitos mahtavasta päivän piristävästä tekstistä !!



Mä olen tapani mukaan taas ollut koko illan laiskana, ruuan tein ja pesukoneet pyörii mutta plaah evkk-fiilis on valloillaan..



Nyt hakee pikku-pimut sisälle katsomaan salkkareita ja sitten iltatoimet ja nukkumaan !!



Isotikru

Täällä olikin jo keretty kaivata uutisia, mut pääsin koneelle vasta justiinsa. Eikä ole mitään iloista teille kerrottavaksi:(

Sitä se mun selkäni tiesi, täti kurvasi kylään. Nyt en vaan taida masennuksen vallata mieltä. Tikut tilasin samantien ja eihän tässä muu auta kuin pää pystyssä uuteen yritykseen. Minähän en periksi anna!



Voi kunpa piinakamu Anilla olisi parempia uutisia! Pidän peukkuja täällä



Nyt on mentävä ruokkimaan lapset, palaan takaisin vielä...



-minea-

Siis kaiken antaneena .. Mies sairastui eilen ' vatsatautiin' ja minä olen hoidellut nyt kaksi päivää miestä sekä vauvaa, eihän tuo vauvanhoito haittaa, mutta tuon aikuisen miehen hoito alkaa olemaan rasite. Nyt nukutaan erillämme, eli miehelle petasin oman pedin vuodesohvalle, ja minä ja tiinu makoillaan makkarissa :-)) Ja mies on ollut kuin persiisiin ammuttu karhu koko päivän, että jaksaa rasittaa ..huoh !!!



Kiitos taas kerran teille ihanille ihmisille, kun jaksatte vastata kysymyksiini !!! Soitinkin eilen Jorviin ja siellä oli harvinaisen ' tyly' sairaanhoitaja puhelimessa, ja jouduin soittamaan auttavaan puhelimeenkin, tuosta tiinun kakkivaivasta, mutta kuten Ullrike kirjoittikin niin se on ihan normaalia, ihan turhaan hötkyiltiin. Tiinu oli 1.5 vrk:tta kakkimatta, ja eilen kun olimme käynneet kylvyssä, tai siis kylvettäneet tiinun niin johan alkoi porista, ja pyhkeet sun muut olivat aivan siinä sinapinkeltaisessa kakissa, ja sen jälkeen vielä kertaalleen toimi, tänään taas on suoli elellyt hiljaiseloa.



Ja olen jokseenkin varma, että ovuloin nyt ensimmäistä kertaa synnytyksen jälkeen, koska limat olivat juuri sitä kananmunanvalk. sitkeää, ja tunsin jotakin tuolla masunkin kohdalla. No nyt ei olla miehenkään kanssa pelattu, joten ei pääse edes piinaamaan :-))



JA arvatkaa MITÄ- Eilen meidän muru alkoi kohdistamaan nuita ihania hymyjä suoraan meille, aivan sairaan suloisen näköinen kun hymyilee+nauraa hampaattomalla suullaan, voi että mikä ihanuus on olla äiti, ei tuollaistakaan olisi saanut kokea ilman tätä nyyttiä.



Ullrike-ihanasti kirjotat myös minun mielestäni ja tuo lehmäjuttu oli hauska :-)) Ja kyllä mua nauratti tuo, kun kerroit, että anoppi oli käymässä ja unohdit kellon vassareissulta pois ja et sitten viitsinyt hakea, kun anoppikin oli läsnä, Nauroin itsekseni ja aattelin, että olisit vain hakenut ja sanonut anopille, että nykyään sitä pissitään ja kakitaan kello kädessä hehe :-)) On tämä naisen elämä mielenkiintoista ja mukavaa, ja HAUSKAAkin. Ja anin ja wempan tavoin kysyn, oletko kirjailija ??



Sonjaemma-Hyvää alkanutta ä-lomaa!!! Se menee yhdessä hujauksessa, ja pian huomaat, että h-hetki koittaa. Älä huolissasi kaikki menee aivan varmasti hyvin. Ja riitely ei kannata, kun ei nuo miehet kuitenkaan opi tai muista ko. asiaa muutaman viikon kuluttua. Kyllä se teidänkin iskä herää uuteen arkeen kun vauva on kotosalla.



Senniinalle jaksuja muutamiin aamuihin-ihana oli ankkiksen kuvaus, miten senniina sieltä aurinkotuolista huutelee käskyjä ... Senniina se talvinen kyrdepipo oli niin hauska, joten aattelinkin, että onkos sulla kesähattuna minkäänlaista kyrdelippistä ;-)) No mutta koita ottaa iisisti, ja varoen !!!



Minealle ja Anille toivon toivon ja toivon plussaaaaa ... Testatkaahan nyt pian !!!



Jotain piti tiinusta vielä kirjoittaa, no mutta ei kaikkea voi muistaa, tai mulla on muisti huonontunut aivan mielettömästi, eli olen suurinpiirtein samalla tasolla 95v mummoni kanssa :-)) Olimme hänen synnäreillään perjantaina ja kaikki meni hyvin vauvan kanssa vaikka ihmisiä oli tupa täynnä.



Nyt iltapalaa poskeen tai muuten kuihdun pois ;-)) t. emmi + tiinu 4vkoa ja 3pvää

Minäkin tulin kurkkimaan plussauutisia. Minealle pahoittelut,onneksi mieli on kuitenkin positiivinen ja tikut tilauksessa. Jospa muutto uuteen kotiin toisi mukanaan muutakin ihanaa yllätystä.

Ani,sinua täällä jännitetään ja toivotaan parasta.

Sonjaemma onnea äippälomalle, eikös olekkin ihanaa aikaa....

Sulla taitaa olla jo kaikki valmiina.

Senniinan kampa harvenee. Hih minäkin näen sieluni silmin sinut jakamassa hovikäskyjä miehellesi.

Isotikru,kuinkas sinun vointi on? Meinaan kun mennään lähes samoissa niin alkaako huono olo helpottamaan ja vauvamasu näkymään?

Ullrike,ihana kirjoitus sinulta ja mitä tekstiä! Sitä lukisi enemmänkin. Toivotaan että anoppi olisi tuonut oman jännityksen pelihetkiin ja tärppi kävisi.

Hobelle onnea tulevaan kiertoon. Ihana että sulla mieli kuitenkin km:n jälkeen jo parempi.

Wemppa,keskiviikko on jo huomenna. Ultrakuulumisia odotellaan innokkaana. Onko olosi muuten hyvä? Masussa on varmasti kaikki hyvin.

Ankkis,kuinkas sinun kiertosi? Toivotaan sitä plussaa sinne kovasti myös.

Emmi,harmi tuo sinun " isomman vauvan" vatsatauti,toivottavasti ette te kaksi siihen sairastu. Meillä ainakin oli välillä lapsilla noita kakkaamattomuus päiviä. En niistä itse osannut mitään epätavallista epäillä koska itselläni on sellainen vatsa että toimii silloin kun huvittaa.

Ne ensi hymyt ovat muuten mahtavia. Sitä on vanhemmat sen edessä ihan sulaa vahaa...

Levinia,mukavaa että sulla vuodot ohi ja saat nauttia hopen odotuksesta täysillä. Onkos teidän sää millainen siellä? Haittaako kuumuus odotusta?

Itse kävin tänä aamuna siellä istukkakokeessa ja nyt sitten " loikoilen kotona tämän päivää. Olihan siellä huoneessa katsojia. Yksi kätilöopiskelija,kätilö,lääkäri, kaksi lääkäriopiskelijaa ja kokeen oton jälkeen tuli vielä eri lääkäri ultraamaan ja varmisti että sikiö voi hyvin.

Itse pistäminen ei sattunut enempää kuin itikan pisto,no se kertaa kaksi. Mutta sitten kun piti alkaa männällä vetämään näytettä niin mäntä olikin rikki ja eikun vaihtamaan sitä. Odotus tuntui epämielyttävältä kun tiesi missä neula on. Liikkua ei saanut yhtään. Itse näytteen vetäminen tuntui myös epämielyttävältä. Toimitus oli loppujen lopuksi ohi nopsaan eikä ollut niin paha kuin olin ennakkoon kuvitellut. Nyt sitten odotetaan kaksi viikkoa. Ensi viikolla pitäisi tulla veriseulan tulokset. Niin kyselin muuten siltä lääkäriltä joka ultrasi toimenpiteen jäljitä kun luin netistä että np-ultrassa sikiön nenäluusta pystytään katsomaan alustavasti onko down syndroomaa. Lääkäri sanoi että kyllä he sitä seuraavat. Ei sanonut viime viikon lääkäri minulle aisiasta mitään. Niinpä tämä ultrasi ja sanoi että nenäluu näkyy ihan selvästi ja usein kromosomihäiriössä sitä ei erota. Onko teistä kukaan moisesta asiasta kuullut koskaan? En tiedä olisiko se vaikuttanut tähän kokeen päätökseen jos olisimme sen viime viikolla tienneet. Mies totesi että sitä on turha enää miettiä.

Piti vielä sitä kysymäni kun kävin tuolla marasmasujen odotuspuolella lukemassa heidän kuulumisiaan niin siellä tuntuu suurin osa jo tuntevan " liikkeitä" 12-13 viikolla,minusta se ei ole mahdollista. Minullakin " muljahtaa" mutta ne on satavarmasti suoliliikeitä. En odotakkaan liikeitä ennenkuin 17 viikolla aikaisintaan.

Nyt painun vähäksi aikaa vaateriin. Mies tulee käymään ruokatunnilla kahvilla joten siihen saakka saa lepäillä. Nuorempi tulee 12 aikaan koulusta ja saattaa ihmetellä kun olen kotosalla mutta pitää keksiä joku " hätävale" . Jos saisi pidettyä salaisuuden vielä sen kaksi viikkoa.

KÄyn kurkkimassa päivän mittaan kuulumisia.

-pietu- rv 13

Sonjaemmalle tosi mukavaa äitiyslomaa ja leppoisaa aikaa ennen h-hetkeä. Toivottavasti perheen sopu on palannut.



Emmi, toivottavasti vatsatauti ei iske teille tytöille ja isukki on jo parantunut, niin että voi itse hoitaa itsensä.



Minea pahoittelut ja hyvä ettei masennuta vaan uusin toivein kohti seuraavaa ovista.

Mitkäs on Anin tunnelmat tänään?



Mun pitäis varmaan yrittää keskittyä työntekoon.

nyt koulussa hipsin koneelle lueskelemaan teidän kuulumisianne.



Ani: Jospa se täti ei tulisikaan kylään vaan menisi naapuriin.

Vai samoilla kulmilla asustellaan,ties vaik ois jossain joskus nähtykkin.

Emmille voimia miehen ja vauvvelin hoitoon.

Äippälomansa aloittaneelle mukavia lomapäiviä. Toiset ne saa odotella vauvan syntymää kotona lepäillen toisilla vauvat putkahtaa ennen aikojaan juuri loman alettua.



Itselle ei mitään uutta, ei mitään oireita edelleenkään suuntaan taikka toiseen....

Nyt takaisin koulutyön pariin.

Tulin taas tanne kun taalla ainakin on seuraa... muut palstat on niin hiljasen sorttisia, tai oikeestaan on vaki vaihtunu paljon kaikissa muissa!! Taalla pysyy taa sama poppoo vaikka on synnyttanytta, odottajia ja piinaajia jokainen vuorollaan!

Emmi se taitaa tosissaan alkaa jo haaveilla uudesta nyytista? Hiukan jutut olis sen suuntasia...

Pietulle etta meilla on taa toukokuun alku ollu aikas kummallinen, kun sateita on ja pari paivaa valissa hellelukemia ja taas pistaa viluks! Nuo on yleensa huhtikuun ilmoja; epavakaisia.

Laakarit on tietty innoissaan- flunssia on vahan jokaisella!

Mutta kylla nuo ilmat tasta tasoittuu ja toukokuun loppupuolelta alkaakin sitten kesa sinne marraskuun alkuun! Lammot on nytkin jo sellasta +21 paivisin loppuviikoks on lupailtu jo +25 paremmalle puolelle. Mutta nuo mun ison-mahan-kuukaudet (elo-syys) on niita yli +40 varjossa ilmoja; voitte kuvitella etten nenaani ulos pista vaan nautin kodin ilmastoinnista!!

Kesa on alkamassa jo ihan noitten heinasirkkojen (vai mita ne on nimeltaan) alkaessa tuota konserttoaan lapi yon!

Voikaahan hyvin

-levinia ja hope rv 21+3-

Jep, Pietu siitä siitä nenäluusta. Minulle riitti np-ultran tulos - pieni turvotus/ei turvotusta ja nenäluu. Minusta se on kohtuullisen uusi, mutei aivan huippu-uusi havainto, että ultratessa alhainen turvotusmitta + nenäluu korreloi downin pientä todennäköisyyttä. En mennyt sitten edes mihinkään veriseulaan, kun ajattelin, että joka tapauksessa ikäni takia narahtaisin ja punktioon en suostuisi kuitenkaan. (ellei siis sekä turvotus, nenäluu, sydän + kaikki ne muut, mitkä voi kertoa downista antaisi viitteitä; tai näin nyt siis ajattelen, kun en ole OIKESTI joutunut asian kanssa vastatusten.)



Täällä edelleen. Neukku huomenissa.



Anille peukutellaan ja voi-hyvät-hyssykät-unohdin tädin hivuttaman. Pahoittelut, oliko se nyt Minea???? Voi apua.



No, nyt tuli muutenkin real-life sählinkiä, loput hävisi päästä ja demis-ikkuna kiinni.



Päivänjatkoja teille kaikille! Minun lienee mentävä.....