****SUURPERHEkuumeilijat; viikko 7****
Ja niin alkoi taas uusi viikko. Monta unetonta yötä takana (parempi kun ei enää edes laske miten monta), johtuen nuorimmaisen 11kk sairastelusta. Kova on nuha, mutta nyt näyttää vihdoin siltä että kuume rupeais laskemaan. Pikkuinen jopa leikkii parhaillaan! Kyllä sitä jo kestikin, että hyvä on jo hellittää taudin.
No nyt neiti haisee, joten jatkan myöhemmin
Medison
Kommentit (57)
Minäkin jo ennätin kuvitella kaikenlaisia raskausoireita,mutta kyllä nyt näyttää siltä,että ei tässä raskaana olla:(
No,ei tähän lannistuta vaan uutta yritystä putkeen ja nyt sitten voisi oikein tosissaan tehdä " töitä" sen eteen,että tultas raskaaksi;)
Meillä oli pikkutytöt oksennustaudissa viikonloppuna vuorotellen.
Onneksi meni molemmilta aika nopeasti ohi.
Nyt sitten miehen vanhin tyttö on kuumeessa joten aina joku kipeänä.
Itellä ollut höntti olo koko viikonlopun ja pientä lämpöä iltaisin(siinä raskausoireeni...),mutta nähtävästi on flunssaa.
Joo,eipä tämän ihmeempiä.
Plussaonnea teille kaikille!
Vaikkei hän kipeänä olekaan. Huutaa muuten vaan aina, kun havahtuu hereille ja huomaa ettei tuttia ole. Ja viimeyönä sain kammeta seisovan ipanan miljoona kertaa takas vaaka-asentoon, ja taas kohta uudestaan.. Harjoittelee ihan tosissaan ilman tukea seisomista, jotenka voipi johtua ihan siitä (tai hampaiden tulosta) nämä kukkumiset. Vaan ei se helpota tätä väsymystä, olen kuin kesken talviunien herätetty emokarhu.. :/ Nyt alan jotenkin jo heräillä, kun ensimmäinen jumbokuppi kahvia on valunut kurkusta alas..
Pyykkirumba senkun jatkuu, eikä kyllä koskaan lopukaan näiden sottapyttyjen kanssa!
Neiti 3veen kanssa aloitettiin aamu rattoisasti riitelemällä, että aurinkoa kaikkien päivään... :P
Leanna, tule pian kertomaan olitko mahataudissa vai mikä vaivaa??!!
Me ei olla miehen kanssa yleensä sitä mitenkään vietetty, olishan se kiva joskus saada kukkia tms. mutta kun ei tuo mies niitä tuo edes synttäreille niin ei ole toivoa. Saiskohan sitä vielä koulutettua?
Isommat lapset 11v, melkein 10v ja 8v haluaisivat mennä elokuviin ystävänpäivänä kun on se tarjous kaksi yhden hinnalla. Ongelma siinä on se että heitä on kolme, joten tarvitaan yksi kaveri tai jompi kumpi meistä vanhemmista mukaan. No, katsotaan miten tuo kuopus voi huomenna, jos vaikka päästäisiinkin elokuviin.
Koko viikonloppu meni niin, etten kerennyt kuin vilkaisemaan pikaisesti palstan. Odottelinkin jännittyneenä lapsia4:n kuulumisia. En usko, että teillä menee kauan ennenkuin tärppää. Ja kuka se sitten olikaan seuraava jännitettävä, Medison?.
Meillä tämä kierto meni hiljaisesti. Pari kertaa olemme ehtineet " seurustella" , mutta en tiedä osuivatko lähelle ovista; jos sitä edes tässä kierrossa tuli. Tässä ovat nyt muut asiat olleet päällimmäisinä. Seitsemännen lapsen kuntousta aletaan nyt vihdoista viimein käynnistelemään; lähetettä jatkotutkimuksiin odotellaan edelleen.
Ja vanhimman kirjoitukset alkoivat; tänään oli enkun kuuntelu. Pikkuneiti on onneksi ollut suht. rauhallinen yöt. Olenkin nukkunut senverran raskaasti, että olen muutamana yönä herännyt vasta kun neiti on kehittänyt raivarinpoikasta.
Menen jatkamaan hommia. Isäntä on iltavuorossa on ruuan on oltava valmiina jo puolelta päivin. Palailen myöhemmin.
T: kuramyyrä ja kahdeksan jälkeläistä
Medison kyseli et saisko miestä vielä koulutettua " kukkaystävällisempään" suuntaan. Taitaa olla turha toivo, olen vaan vuosien saatossa todennut...Hiljaista on ollut palstalla, neliapiloissa olen käynyt vilkaisemassa, vaikka en sinne kuulukaan. Siellä on tahti vauhdikasta. Tämä kuumeilijaporukka taitaa olla nyt suvantovaiheessa. Meilläkin kävi niin, että kun isännän vastarinta hiukan helpotti, niin kierto on ihan lopussa eli ei toivoakaan. Tais pahus tutkia kalenteria! Siirryn laittamaan ruoan pöytään ja sitten pihalle.
[color=purple] Itse tunnistin muutamia nimiä. Kiva kuulla että Leannakin on vielä mukana vaikka muutitkin kuttujen mukana " autuaammille metsästysmaille" vai muutitko? Huhuilen muiden mukana: LEANNAAA, mitä kuuluu?
Meille kuuluu sitä samaa. Minä kuumeilen kovasti neljättä, mutta mies haluaa keskustella asiasta vasta kun kuopus on koulussa :( Kuopusta imetän vielä (1v7kk) vaikka olenkin moneen otteeseen yrittänyt vieroitella. Yksi viikonloppu oltiin miehen kanssa hotellissakin mutta meinasi tulla rintatulehdus, kun lypsämällä en ole koskaan saanut mitään ulos. Olisiko kellään vinkkejä?
Imetyksestä huolimatta mulla alkoi pari viikkoa sitten menkat, mikä nosti vauvakuumeen taas pilviin... Mies pitää entistäkin tiukemmin kiinni kumeistaan... Kuitenkin on tavallaan kiva olla taas Nainen.
Kauan jaksoinkin pois pysyä, reilu kuukausi. Vieroitusoireita meinasi tulla ja kuume ei poissa olosta huolimatta helpottunut.
Elikkäs mies vastustaa edelleen, mutta vaikka kuinka vannoinkin itselleni etten enää miestä ala painostamaan kuten kolmoseen, niin onhan sitä tullut asiasta " mainittua" muutamaan otteeseen.
Ja mies vielä jopa joskus tuntuu jo vähän lämpenevän, mutta ei riittävästi, jotta antaisi siunauksen tähän kierukan poistoon. Oon menossa lääkäriin, koska on tästä kaikkea vaivaakin ollut (siis kierukasta), ens kuun alusta.Että jos se lääkäritäti sitten vaikka puoltaisi tuon härvelin poistoa, toivossa on hyvä elää... Olispahan miehelläkin helpompi päätös sen jälkeen. Kumma ukko, kun jos asiaa kysyy suoraan niin vastaus on ehdoton ei, mutta sitten pitää aina herättää toiveita muitten juttujen lomassa.
Nämä mun jutut kyllä kuulostaa ihan saman toistolta, kun ennen taukoakin, mutta minkäs sille voi, kun ei edistustä tapahdu vauva-asiassa.
Muksut huutaa apua, reppanat jäivät ruokapöytään itsekseen.
piipero ja tytöt 00, 02 ja 04
Mukava kuulla sinusta!!!!!!
En lähtenyt mukaan autuammille maille,haluan mielummin pysytellä ns tuntemattomana kirjoittelijana=)
En ole raskaana,eikä kyllä ollut vatsatautikaan.Yhä huono olo ja vessassa remppaan kokoajan.Ja mies monaasti jo huomautellut kasvaneista rinnoista=)Ei ymmärrä.Täytyy varmasti tilata gynen aika taas,niin kuin siellä remppamisesta niin tykkäänkin=(
Tsemppiä kaikille piinailijoille!!!!!!!!
Ja onnen toivotukset uusiin kiertoihin ja tärpit!!!!!!!!
Olen ollut kovasti kiireinen ja tämä ja ensi viikko joka päivälle suunnitelmia.Pidän itseni kiireisenä niin ei tarvitse päiviä laskea.
Kun 4D dokumentti tuossa taannoin tuli ja käsitteli pikkukeskosia,alta rv 26 syntyneitä,mies hieman pelästyi ja meinas vetää koko hankkeen pelästyksensä mukana(miehet,miehet,miten niitä aina ymmärtää???)
Olihan se järkyttävä dokumentti ja kaikkea tosiaan voi sattua.Tieto lisää tuskaa mutta ketä pelkää se ei pelaa.Ja yhtä hyvin voi jotain kurjaa jo näille olemassa oleville tapahtua=(Elämä vie ja tuo!!!
Mutta taas keskustelimme ja tilanne ennallaan.Enää muutama kk ja sitten....
Mutta nyt on mentävä!
Kaikkea hyvää viikolle 7,suurperhekuumeilijat!!!
L+5
Pitäisi lähteä ulkoilemaan ja oikeesti pitäisi kyllä siivotakin, mutta mutta tähän koneen ääreen sitä tuli taas päädyttyä. :)
Minä myös katsoin tuon keskosista kertovan 4D dokkarin ja toivoin todella ettei mies ole telkkarin ääressä )me kun viikot vietetään eri osotteissa. Kun tuo käännytys ei muutenkaan ole ollut niin helppoa, niin tuosta vaan olisi saanut mies lisää vastatuulta vauva-ajatuksiin. Meillä mies tuntuu enemmän ajattelevan järjellä myös tätäkin, että jos on jo 3 tervettä lasta ja hyvin mennyttä raskautta niin kannattaako enää riskeerata. Tottakai sitä itsekin joskus vaipuu noihin ajatuksiin, mutta tunteet vie onneksi vielä enemmän.
piipero
Tottahan toki minä sinut Dorinda muistan. Oli todella kiva kun tulit kertomaan mitä teille kuuluu. Teretulemas tänne useamminkin.
Ja sitten kysymykseen mikä on suurperheen määritelmä. Ei kai sillä ole mitään merkitystä, mutta omasta mielestäni se on enemmän kuin kaksi lasta. Itse muistan aikanaan miten perhe-elämä muuttui kolmannen lapsen syntymän myötä. Aina oli joku joka joutui jonottamaan, vaikka meistä vanhemmista kumpikin oli hoitovuorossa. Neljännen jne. jälkeen muutos ei ollutkaan enää niin suuri, paitsi tietysi kotityöt ovat lisääntyneet. Toisaalta isommista lapsista on ollut vuosi vuodelta enemmän apua.
Pitänee jatkaa hommia. Käypä Leanna tosiaan tarkastuttamassa mikä noiden sinun oireittesi takana on.
Huomaatteko,kone auki niin heti täällä,vaikkei pitänyt.Täytyy sulkea tää toosa...aika kuluu muuten hukkaan=)
Auttakaa hyvät kanssasisaret. Meillä tilanne ollut seuraava: minä kuumeilen neljättä ja mies ei. Nyt kuitenkin viime perjantaina kp 28/26-28 tein ihan selkeän positiivisen testin. Siis ei mitään jäänyt arvailujen varaan. Minä tietenkin riemuissani, mies ei. Eilenkin vielä sitä mieltä, että meidän perheen pitäisi jäädä kolmilapsiseksi...Apua, mun on maha aivan sekaisin, kun pelkään, ettei mies ikinä sopeudu tähän. Vai olenko liian hätäinen, auttaako aika.meillä jää talo ja autot pieneksi, ja sehän miehellä on päällimmäisenä mielessä.. Itse kyllä olen sitä mieltä, että asioilla on tapana järjestyä, nyt vain pelkään, että tämä on miehelle liikaa. Kolmas lapsemme halusi edhottomasti tähän maailmaan, sillä sai alkunsa kondomista huolimatta. Onko muilla vastaavaa, että mies ikäänkuin haluaisi perua tämän tapahtuneen???
Olihan hän mukana kun lapsi alkunsa sai, mutta luuli varmaan kuten minäkin, ettei ' näin vanhana' enää niin helposti tärppää.. Joka kierrossa ollut yksi tai kaksi ehkäisemätöntä kertaa, ja nyt sitten tärppäsi... Mies sanoi, että tietenkin asiasta pitäisi olla iloinen, mutta kun tuntee, ettei välttämättä jaksa kaikkea taas alusta.. Miten saan hänet tajuamaan kuinka ihana uusi tilaisuus meillä on edessämme?
Ei meilläkään hirmuisen innostunut ollut kun aikanaan neljännestä aloin puhua, tosin lopulta ihan harkittu oli lapsen alulle laittaminen. Miehillä nuo taloudelliset asiat vaan yleensä on ne ensimmäisenä mieleen tulevat. Tokihan se vaikuttaa kun kuusihenkinen perhe ei enää normaaliin henkilöautoon mahdu, mutta ei silti pakko ole tuliterää tila-autoa hankkia. Meilläkin ajellaan ikivanhalla volkkarin pikkubussilla(olen tosin kyseisen kapineen toivottanut sinne jonnekin lukemattomat kerrat). Kummasti sitä rakkautta lisää löytyy sitä mukaa kun väkimäärä kasvaa. Minäkin yritän houkutella viidenteen, siihen autoon kun mahtuis... :)
Muutenkin kyllä sopu sijaa antaa, me asuimme viisihenkisenä perheenä kaksiossa, tosin talo oli rakenteilla. Vaan eipä nytkään enää kaikille ole omaa huonetta tarjota. Henkinen jaksaminen tietysti aina mietityttää, onhan meteliä ja riitelyä aina enemmän kun lapsiakin on enemmän. Hienoa kumminkin on seurata, kuinka rajattomasti isommat sisarukset kuopusta paijaavat eikä se isäkään ihan tunteeton ole :D
Vauhtinelikko. Näinhän se on, että kyllä mies varmaan ajan kanssa tottuu ajatukseen. Minä olen itse niin iloinen. Isommat kun ovat jo niin isoja, että pärjäävät melkein yksinään. No kuopus menee syksyllä kouluun (olen sitten sopivasti kotona) ja tytöt on jo kolmannella ja viidennellä luokalla tällä hetkellä.
Kaikki vauvan tarvikkeet joudun hankkimaan ja tietenkin nuo riskit pelottaa, mutta ihan vielä en niitä ajattele. Alkuraskaus (siis nyt jotain 4+5) on ollut aivan oireeton, pieniä nipsaisuja lukuunottamatta, joten taidan vaan nautiskella, niin kauan kuin olo on näin hyvä. Pehmittelen/lepyttelen sitä miestä pikkuhiljaa..
Meilla perheessa on nelja tyttoa: ja mies haluaa viidetta!(ei valttamatta poikaa!)
Nuorimmainen tayttaa kesakuussa kolme- on siis aivan ' ihanassa' iassa kaikkine kiukunpuuskineen!! Mina itse halusin aina vaan kolmea, mutta kun ne vauvat oli niin sulosii... Numero kolmonen oli super-helppo raskaus-synnytys; joten ei mua niin kauheesti tarvinnu kaannyttaa tuohon neloseen. Mutta se olikin jo vaikeempaa alusta asti, oli akkivuotoa ja kahden viikon tayslepo alkuaikana, mutta kaikki jatkui sitten paremmin. Sitten taalla mun asuinmaassa oli jarkkykuuma kesa ja mulle iski synnytyskauhu; kaynnistettiin sitten synnytys 38 viikolla kun en jaksanut enaa liikkua! Siina sitten kavi helposti synnytys, mutta kun maitoa ei noussu rintoihin ollenkaan, niin iski masennus ja itkupuuskat! Nama kaikki oli niin outoa mulle kun kolme edellista olivat ihan ' normaaleja' onnellisia lapsenodotuksia jne... NIIN NYT PELOTTAA VIIDENEN aloitusta. Kyllahan mina sita haluaisin, mutta kun ikaakin on kohta 37...
sintti37,eiköhän se miehesi vielä innostu uudesta tulokkaasta kuhan saa nyt rauhassa mietiskellä:)
Ja eihän hän ihan sivustakatsoja ole ollut tässä hommassa,kerran kun raskaaksi olet tullut;)
Tsemppiä siis teille ja onnea!
Meillä pikkuset nukkuu päikkäreitä ja minähän tulin heti tänne kurkkaamaan.
Meille ei kuulu mitään ihmeellistä.
No,ei nyt aivot keksi mitään tämän kummempaa joten taidampa häippästä täältä nyt,mutta kurkkaan tänne sitten vielä myöhemmin.
Hyvää ystävänpäivää!!!
Meillä on elo ollut melkoista haipakkaa; autosta hajosi akku viime viikon pakkasilla, kodinhoitohuoneen kylmävesiputki jäätyi (ei ole tapahtunut koskaan aikaisemmin!) ja esti näin pyykinpesun, jolloin miltei koko katras sitten sairastui vuorotellen vatsatautiin, minä hännänhuippuna viime yönä, uh!
Meillä eli minulla on nyt toiset keskenmenon jälkeiset menkat loppumassa ja aletaan sitten yrittelemään viidettä raskautta eli neljättä lasta perheeseemme... Jännittää ja pelottaa ja toisaalta odotan yritystä jo kovasti..
Tämmöisiä tänne,
Mittumaari ja neitoset -00, -02 ja -04 plus kovin vauvakuumeinen mies
ja tietty just silloin kun en itse ehtinyt koneelle eilen ollenkaan. Olin meinaan eilen tosi ahkera *erittäin ylpeä itsestään*. Neljän päivän sairastelun jälkeen oli huusholli sen näköinen että eilen sitten tartuin härkää sarvista ja siivosin ja siivosin...
Vauvarokko tuolla kuopuksella sitten oli. Kolme päivää oli kuume todella korkea, joten vähän arvelinkin että voipi rokkoa olla, ja maanantai-illalla sitten iski ihottuma päälle. Nyt on neiti jo ihan normaali, pientä jälkitautia lukuunottamatta. Meillä tuntuu kaikilla muksuilla olevan joka sairastelun jälkeen tollanen ärsyttävä jälkitauti, rutistaan ja kitistään ja mikään ei ole hyvä. Huh.
Omaa napaa, kp 29 eikä ole tätiä ainakaan vielä näkynyt. Eilen oli vatsa niin kipeä että ajattelin tädin tänään tulevan, mutta eipä ole ilmaantunut. No, kierrosta ei ole hajuakaan, joten odottelen ihan rauhassa. Jotenkin en jaksa uskoa että olis yhdestä kerrasta tärpännyt.
Tuohon suurperheen määritelmään sen verran, että olen kanssa sitä mieltä että kolme lasta on nykyaikana vielä " perus" perhe ja siitä enempi lapsia niin on suurperhe. Mutta tämä pinohan on suurperheKUUMEILIJAT, joten nähdäkseni kaikki jotka haaveilevat suurperheestä voivat osallistua.
-Medison+5
noin, neidillä on puhdas vaippa ja tuntuu ihmeen hyväntuuliselta. Onpa ihanaa kun rupeaa parantumaan.
Miten teidän muiden viikonloppu on mennyt? Täällä on ollut hiljaista.
Pinokin oli pudonnut jo kauas.
Leanna: oletko saanut selvyyden oireille? Flunssaako vai oletko sittenkin raskaana?
Itse odottelen tädin vierailua luultavammin tälle viikolle. Tänään on kp27 joten minä päivänä tahansa saattaapi ilmestyä. En oikein jaksa uskoa tuohon raskauden mahdollisuuteen, joten odottelen tätiä ihan rauhallisin mielin.