&hearts SUURPERHEkuumeilijat syksyyn ja viikkoon 35 &hearts

Kahteen päivään en ole ehtinyt täällä käymään, on ollut ihan hirveä päänsärky. Edellisyönäkin heräsin kolmen aikaan siihen että päätä jyskytti aivan kuin vasaralla ja oli pakko nousta hakemaan särkylääkettä. Onneksi tänä aamuna herätessä huomasin päänsäryn hävinneen.



Leanna, kyselit siitä sydämestä, ihan sydän mullakin näkyy että ihan oikein teet. En ole itsekään edes tajunnut että kaikilla ne ei näy kun itsekin niitä tykkään tekstiin viljellä. Tästä jatkokysymys, näkyykö teillä värit vai näkyykö niissäkin vain koodit?



[color=blue]Aamusta lähdin heti koiran kanssa eläinlääkärille kun sillä oli takajalan viidensien varpaiden eli kannusten leikkaus tänään. Ihan näin että ei tule väärinkäsityksiä, Levinia heh heh hee. Toisille tiedoksi että kun Levinialle tuosta leikkauksesta kerroin että kannusten poistoon ollaan menossa niin hänpä meinasi että viedään tyttökoiralta pallit, mutta en vain kehtaa oikealla nimellä sanoa sitä:) Saatiin mahtavat naurut. Joka tapauksessa, varpaat on leikattu ja koirus parka on ihan surkeana nyt. Kipulääkettä tottakai sai ja kymmenen päivää on kauluri kaulassa. Vähän hirvittää että miten tämä arki viiden lapsen ja koiran jota täytyy vahtia ja varoa niin mahtaa sujua.



[color=deeppink]Sitten se tärkein asia eli ON. Tänään on kp28/28 ja jonkin verran on rusehtavaa tuhrua tullut joten ilmeisesti se täti sieltä sitten saapuu huomenna viimeistään. Harmittaa vietävästi, mutta ei se siitä auta. Täytyy suunnata katse kohti kesäkuuta. Olihan tämä nyt vasta toinen yrityskierto.



[color=green] Nyt on ihan pakko laittaa kuopus päikkäreille. Palailen sen jälkeen....



Medison+5 ja laitetaanpa Leannalle vielä[color=red][size=3]♥

Sitten tervetuloa uusille mukaan, toivottavasti nyt muistan nikit oikein eli meriutu ja muumiliina.



Esittelyä hiukan, olemme miehen kanssa molemmat 35v (itse asiassa minä olen jopa 10päivää vanhempi tuota miestä) ja lapsia löytyy viisi, tyttö 12v, poika 10v, tyttö 8v, poika 5v ja tyttö 1v6kk. Itse olen aina nuoresta tytöstä lähtien haaveillut suurperheestä. Mieskään ei ole onneksi vastaan laittanut vaan ihan on ollut valmis ja nyt on mies kuumeillut kuudetta jo pitempään kuin minä itse. Aktiivista yritystä on takana vasta kaksi kuukautta. Mennään periaatteella että tulee kun on tullakseen. Niin ja itse olen ihan myyjä ja mies on autonkuljettaja/maanviljelijä. Elikkä maalla asutaan (korvessa voisi jotkut sanoa) ja lapsilla on kouluun taksikuljetus kun tuota matkaa kyläkouluun tulee noin 8km. Meillä on 70luvulla rakennettu yksikerroksinen omakotitalo jota ollaan pikkuhiljaa rempattu, laajennettu jne. Kolmella vanhimmalla on omat huoneet ja nelonenkin nukkuu parhaillaan yksin, vaikkakin on ollut tarkoitus että kuopus sitten joskus siirtyisi hänen kanssaan samaan huoneeseen. Nykyään kuopus nukkuu vielä äitin vieressä. Olisi meillä sitten tuossa tuollainen miehen " toimistohuone" josta voisi tehdä makkarin jos halutaan jossakin vaiheessa, mutta katsotaan nyt saadaanko sitä perheenlisäystä ja silleen. Kuten muutamalla muullakin, niin meillä rupeaa ja isommat olemaan jo sen verran isoja että varsinkin esikoisesta on tosi paljon apua. Hän tykkää touhuta lasten kanssa ja auttelee minua valtavasti näitten kahden nuoremman kanssa. Tykkää vauvoista jne. Sitten taas kolmonen on meillä kotitalousihminen joka tykkää tehdä ruokaa tai ainaskin autella siinä. Joten on heistä apua. Niin ja siis siihen taloasiaan vielä, että onhan se niinkin että kun pienimmäinen taikka ehkä tuleva/tulevat tarvitsisivat oman huoneen niin vanhimmat rupeavat jo muuttamaan omilleen. Ja olen muutenkin sitä mieltä että jokaisella lapsella ei tartte olla omaa huonetta. Nyt on ihan kiva kun meillä on koululaisilla omat huoneet, niin ei pienet pääse sotkemaan paikkoja. Huoneita talossa löytyy kaikenkaikkiaan 8h+k+s+2wc ja neliöistä ei hajuakaan. Täällä maalla on sekin hyvä puoli että lapsilla riittää pihalla tilaa temmeltää eikä tartte pelätä autoja. Joskus olisi kyllä kiva jos kaverit asuisivat vähän lähempänä. Ja yleensäkin kaikenlainen kuskaaminen oli sitten kyseessä harrastukset taikka kaverin luo meneminen niin se on rankkaa. Välimatkat kun on sellaiset että kuljetusta vaatii.

Suurperhe elämä on välillä rankkaa mutta myöskin niin antoisaa. On hienoa katsoa miten tärkeitä sisarukset ovat toisilleen, vaikka välillä tapellaankin kovasti. Ja kyllä sisarukset opettavat toisiaan. Raha on aina tiukilla varsinkin kun meilläkin asuntovelat ja remonttivelat päällä mutta ollaan nyt saatu talo sellaiseksi kuin haluttiin. Etelänmatkoja ei tällä porukalla tehdä ja kotimaassa yritetään kerran kesässä jotakin kivaa keksiä esim. Linnanmäki tms mutta kyllä niihinkin rahaa uppoaa ihan hirveesti. Ja miten voivatkin kaikki viisi lasta olla niin oma persoonansa. On niin mukava seurata mitä oppivat ja minkälainen luonne kenellekin kehittyy...



Tulipa pitkä tarina. No, olen pari päivää ollut poissa niin nyt on sitten " puheripuli" päällä.



Nyt täytyy välillä käydä maksamassa laskuja, pannahinen sentään....



Medison

Olen lueskellut teidän kuulumisia aina silloin tällöin, ja nyt taas parin viikon ajan. Hauska lueskella mitä kuuluu isoille perheille ja niille " oikeille" suurperheille. (Mun mielestä me ei olla suurperhe kun lapsia " vasta" 4...)



Meillä lapsia tosiaan neljä, tytöt kohta 7 ja 9v (eka- ja kolmasluokkalaiset) sekä pojat 4v4kk ja 1v3kk. Minä olen 32v, mies vuoden vanhempi. Olen ollut kotiäitinä esikoisen syntymästä asti, enkä muuta kaipaa. Tosin nyt syksyllä minulla aloitti päivähoidossa ystäviemme 1-vuotias, joten kyllä täälläkin hulinaa riittää päiväsaikaankin vaikka tytöt ovatkin jo koulussa. Asumme pääkaupunkiseudulla, eikä tuota tilaa kai koskaan olisi liikaa (hassua kun siivotessa joskus kuitenkin tuntuu siltä?). Rivarissa alakerrassa 3h+k+s ja yläkerrassa (joka rakennettu myöhemmin) yksi isohko tila, joka toimii meidän makuuhuoneena ja jossa nurkkaus ompelukoneilleni sekä omansa tietokoneelle ja kirjahyllyille. Tytöt jakavat toisen alakerran makuuhuoneista ja pojat toisen. Suurin ingelma on kai ahdas eteinen ja se että talosta löytyy vain yksi wc-pönttö, onneksi kylppäri kuitenkin erikseen.



Ja tuosta kuumeilusta, kun neljättä odotin, olin ihan (melkein) varma että tähän tämän on jäätävä, enempää lapsia ei meille tule. Nyt kun kuopus jo kävelee eikä ole enää niin vauva, tiedän että haluan vielä yhden (sen VIIMEISEN). Mies on aina aiemmin ollut samaa mieltä lapsiluvustamme, mutta nyt tuo onkin sitä mieltä että saa jo riittää, epäilee jaksamistani ja rahankin riittävyyttä.



Ihan varmaa ja lopullista eitä ei ole vielä sanonut, joten toivon vielä vihreää valoa viidennelle lapselle. Kiire minulla ei olekaan, mutta mies ei ainakaan missään nimessä halua iltatähteä ja isoa ikäeroa. Kolme vuottakin oli jo kuulemma aika iso väli. :)



Nyt hoitolapseni heräsi, täytyy mennä!

ja ma kun aattelin olla ihan hissunkissun tuosta kannus-jutusta *nolo*

Selvennykseksi muille, etta meil ei missaan vaihees tullu puheeks sukupuoli, ja kun yht' akkia alettiin puhua kannuksista aattelin vaan tietenkin sita yhta*hmm* ja kuvittelin kaikkea muuta ja nimikin kun oli niin hassu pojalle, mutta aattelin pikkuisten nimenneen koiran omanmieleisekseen, siis sexilla ei valia, heh hee! Se siis tuosta aiheesta...

uutta omaan napaa; mahaa ' polttaa' sellai tasaisesti, etta odotellaan me vaan ferrarilla jyllaavaa naisimmeista!

Kaikille uusille teretulemast'

Äsken ku aloin kirjoittamaan alkoi jyristä ukkonen, niin, että oli pakko sammuttaa kone ja hakea tuo kuopus ulkoa vaunuista sisälle. Äsken laikki nätisti, mutta ku pyllyni tähän koneen eteen laksin niin alkoi heti kitinä... Isommat tytöt leikkii yläkerrassa, eikä kuopus pääse kaikkiin barbi ja bratz leikkeihin mukaan sotkemaan. Esikoinen tuskailee läksyjen kans.



Ja sitten voisin vähän tarkemmin kertoa itsestäni jotain. Itse oon 30v ja mies 33v. Meillä siis 5 lasta. Vanhin on ainoa poika ja on 11 (viidennellä luokalla), vanhin tyttö on 10v ja siis nelosella. (Täällä tais olla aika paljon näitä nelosia?)

Sitten on 6v eskarilainen, kohta 5v kerholainen ja tuo kuopus 1v3kk. Oon ollu kotona esikoisen syntymästä asti lukuunottamatta ihan pieniä pätkiä, kun oon ollu osa-aikaisesti töissä kun mies ollu työttömänä ja lasten kans sitten kotona. Kaks ammattia oon tässä kotiäiti vuosien aikana hommannut ilta-, etä- ja monimuoto-opiskeluna. Isosta perheestä oon haaveillu aina. Nyt tuntuu, että vielä yks ja sitten ois hyvä, mutta kuten Leannakin kirjoitti, eihän siitä iltatähdestä vielä tässä iässä tiedä... Itse tykkään, että on elämää ympärillä ja vaikka joskus tuntuu raskaalta, varsinkin jos mies on paljon töissä, niin silti enimmäkseen nautin tästä olosta ison(?) perheen äitinä. Joskus on hermo tiukemmalla, mutta yleensä en hirveesti hermostu lapsiin, mieheen vain.



Omaa napaa taas: mulla on pari kertaa tullu pyyhkiessä vähän verta, eli eiköhän ne menkat oo sieltä tulossa. Alkais vaan pian, ettei turhaan ala toivoa liikoja. Nyt jo on toiveet liian korkealla ja tiedän, että pettymyshän se on kun menkat alkaa, vaikka oon 99% varma, että ne alkaa. Kp taitaa tänään olla sitten jo 32... Peukkuja pidän täällä Levinialle ja Medisonille, ettei teille tulis kutsumattomia vieraita.



Mullakin näkyi nuo Medisonin värit ja sydämet ok.



Mutta nyt ottamaan ruoka uunista ettei kokonaan pala. Palataan taas!



Pipsa

TERETULEMASTA KAIKILLE UUSILLE PALSTAILIJOILLE mukavaa että saadaan keskustelua aikaan..nickejä en nyt muista kun luin pinoa töissä ja puol salaa ettei muut porukat huomais mitään... kahdelle ystävättärelleni olen kertonut ettei ehkäisyä käytetä ja vauva nro 5 on enemmän kun tervetullut !!! se on niin ärsyttävää kun saa kuulla vaikka jos minkälaisia kommentteja kun on suurperheellinen, tosin olen kerran hermostunut ja tokaisut että itse hoidetaan ja elätetään pentumme niin ei kuulu muulle maailmalle ja sillä kertaa loppu lässytykset ja ihmettelyt siihen.



muksut ovat kaikki ulkona, mies koiruuden kanssa lenkillä ja mä täällä yritän ruokaa väsätä ja kohta kiipeän yläkertaan järjestelemään pyykkishowta yäk että mä inhoankin just eniten sitä...



Ketäs meillä piinailikin ainaskin Levinia ja Medison entäs muita ??

noh joka tapauksessa hirrrmuusestti plussatuulia täältä puhaltelen...



Nyt on pakko mennä hakee buranaa, HAMMAS KIPEE !!





Moikkis ystäväiseni ....ainakin hetkeks ; + )



T. Isotikru

tää kolmen pikkutytön äitinä olo, raskaanaoleminen ja töissä (opettajana) käyminen vie tällä hetkellä hurrrrjasti voimia. Iltapäivisin oon ihan poikki ja talo sen näköinen.. Mutta ehkä tää tästä tasoittuu.



Mutta siis, minulla näkyy kanssa vaan Leannan viesteissä koodit, Medisonin värit ja merkit taas näkyvät " normaalisti" , mutta pääasiahan on " sisältö" , joten nou woriis Leanna.



Levinialle taas myötätuntoja, voin vakuuttaa, että kun uudelleen tulet raskaaksi, niin raskasta on, kirjaimellisesti. Mutta kuten Kuramyyrä on minua tsempannut, lopputulos ON kaiken vaivan ja kyyneleiden arvoista. Itse jännään nyt perjantain rakenneultraa, jos siellä vaan kaikki olisi " normaalia" , yritän aivopestä itseni rauhoittumaan..



Nyt iltapalalle miehen kanssa ja sitten nukkumaan.. Niin ja tosi kiva, kun uutta poppoota uskaltautunut mukaan!



Öitä!

Mittumaari ja tytöt -00, -02 ja -04, välissä viime joulukuinen rankka km (rv 14+10) ja nyt Helmivauva matkassa rv 17+5

Elikkäs puoli viideltä olen taas noussut, kun on tuon kuopuksen unet ihan sekaisin, kyllä täytyy sanoa, että nyt väsyttää, huoh... Täytyy toivoa, että jotenkin taas saa päivän kulkemaan, mutta on se kyllä inhottavaa kun pää on ihan puuroa eikä ajatus kulje.



Medisonille ja Levinialle täältäkin plussasäteitä! Minullakin näkyvät nuo Medisonin värit ja sydämet.



Shannonista ei ole kuulunut moneen päivään mitään!? Toivottavasti kaikki kunnossa ?!



Aamu näyttää täälläpäin aurinkoiselta ja antaa edes hieman toivoa piristymiselle =0) !!



Alanpa laitella tyttöjä koulu ja kerhotielle , hauskaa keskiviikkoa kaikille!





väsynyt Mami ja neidit

aamupalaksi riisipuuron.

Uni ei vaan tullut simmuun.Yön läpensä pompin keittiön,wc:n ja sängyn väliä kunnes viiden jälkeen meni touhu sellaiseksi pyörimiseksi että pikkuhiljaa luovutin.

Huominen eka neuvola jännittää niin että sotkee unet.Jännittää onko kaikki hyvin-kuuluuko sydän äänet.

Jännittää niin ettei voi edes todeksi uskoa,kuudetta kertaa kun tässä tilanteessa ollaan!



Milloinkas saadaan lisää plussauutisia,ainakin Medison ja Levinia????

Eikös sielä olla lupaavilla päivillä jo???

+++++Onnea!!!!!!++++++



Mä luovun niistä sydämistä,ei oo mukavaa jos ei kaikille näy!!!Muu kuin koodit jotka sotkevat vaan tekstiä.Jännä vaan miten mulla aina näkyy " omat" sydämet kun joillekkin ei koskaan.Voikohan se olla eri koneista kiinni??



Nyt muihin puuhiin,Leanna ja viisikko +sissi 10+

Leikkimielellä kaikki mukaan!!!!!

Kertokaa näkyykö nyt sydän(jollei taaskaan....luovutan=))

En ota niin vakavasti epäonnistumista,mielenkiinnolla vaan=)



noniin,näin sitä mennään...

[color=red][size=6]♥[/size][/color]





=)

Hyvin näkyy taaskin sydämet, samaten värit myös täällä.



Flunssa jatkuu, nyt on esikoinen kotona niiskuttelemassa minun ja kuopuksen kanssa. Meillä kahdella on jo pahin ohi ja huomenna kiiruhdan jo takaisin töihin. Mummi sitten jatkaa sairaanlapsenhoitoa jos ja kun tarvitsee!

Nyt pitäisi lähteä pikaiseen kaupassa käymään ja ruokaa päiväksi ja huomiselle hakemaan, eipä vaan huvittaisi.



Eipä tässä sen kummempia. Muiden plusssauutisia ja tosiaan myös Shannonin kuulumisia odotellen,

Suviruusu

Tanaan sitten vihdoinkin olis jo paasty niin pitkalle etta sais alkaa haaveilun myos tan piinailun ohella! kp 29/29-31 yleensa se on tuo 3kymppia, etta sellaista.

Mull on kylla ollu aivan hirveesti ilmavaivoja eilisesta, mika ei oo normaalia; eli josko olis sita mahatautia?! hih kun sita yrittaa laskea ittensa maan tasolle. Itseasiassa voisin tanaan testailla, mutta kun en oo ostanu viela testiikaan ja ma vanhanaikaisena luotan siihen aamupissan tulokseen! Eli huomiseen menee... tai sitten alkuperaisena suunnitelmana perjantaihin; mutta ei kai se paiva sitten enaa mitaan?!

Tanaan olis paljon suunnitelmia, pitais menna vauvaakin katselemaan kun ei olla viikkoon nahty; on varmaan jo kasvanut?! Ja kenkaostoksille! Se onkin sellaista paansarkya se sovitteleminen naitten 4 kera!

Mutta nyt hommiin!

[color=orchid]Niin se saakut.. täti porhalsi tänne. On se kumma että vaikka mitenkä sitä yrittää eksyttää niin silti löytää paikalle. No niin, se on sitten kp1 ja katse suunnattu kesäkuisiin. Eipä tämä nyt ollut kuin vasta toinen yrityskierto joten ei vielä stressiä. Täytyy nyt odottaa että täti tajuaisi edes lähteä ajoissa pois että pääsee taas miehen kimppuun:)



[color=blue]Ei ollut Levinia tarkoitus vanhaa (mitä ihmeen vanhaa?????) nolata, mua vaan naurattaa edelleen toi juttu. Oli se tosi hauska!!



[color=red]Leannalle tsemppiä huomiseen neuvolakäyntiin! Toivottavasti sydänäänet kuuluvat hienosti ja pääset kertomaan hyviä uutisia meille.



Samaten tsempit Mittumaarille rakenneultraan. Kiva päästä katsomaan pikkuista ja tulehan sitten kertomaan uutisia meillekin.



[color=deeppink]Tänään on jo koirakin paljon parempi. Vaikka miten on yritetty pitää se rauhallisena niin huomasin sen äsken hypänneen sohvalle. 10 päivää kun pitäisi olla suht varovaisesti ettei tassujen haavat aukea eikä myöskään siteet saisi kastua. Perjantaina saadaan ottaa tassusiteet pois. Sitten vielä viisi päivää kauluri jonka jälkeen toivon mukaan on terveen paperit koiralla.



[color=green]Tervetuloa joukkoon mukaan Hilma-Tilda. Täällä on tosiaan oikein mukava porukka. Muistakaahan käydä ilmoittamassa " viralliset" tietonne tuonne meidän esittelypinoon myöskin.



[color=violet]Täällä on niin lämmin ja aurinkoinen ilma että pesin äsken nopeasti yhden matonkin. Ei millään uskoisi että kohta alkaa jo syyskuu. Nyt on meillä onneksi pitempi paussi synttäreissä ja nimppareissa kun seuraavat on vasta joulukuussa. Tämän kesän juhlissa olikin hommaa kun oli niin kuuma ilma. Myönnän että pidän lämpimästä mutta tällainen hellekesä ei ole mikään mun ilmani todellakaan. Huomaan nyttenkin oikein heränneeni eloon kun ilma on hiukan viilentynyt!



Medison+5 ja kp1/28

Leanna:Nyt näkyi mullekin ihana punainen sydän!!!!!



Kävin eilen tk:ssa epämääräisen vatsakivun takia ja mulla oli kohtutulehdus!!!!Tuntuu ihan uskomattomalle,kun synntyksestä on vuosi ja km:kin jo 2kk eikä mitään vuotoja oo ollut.Kysyin lekurilta,et kuin on mahdollista,niin sanoi et kuukautisvuodon aikana kohdunkaulakanava on auki ja silloin sinne on päässyt joku bakteeri.Hoitona nyt 2 antibioottia päällekäin,joten vesiselvä Ruotsin- risteily tiedos pe ....mut eipä tuo juuri harmita,pääasia,et kuuri tehoaa.



Kuopus nukahti rattaisiin päikyille kun keräsin mustaherukoita,pitäs lähteä hakeen eskarilainen kohta.



Omenapuut pitäs kerätä kans,mitä ihmettä tekisin niistä???Lapset ei tykkää soseista eikä omenapiirakastakaan.



Ois ihanaa saada plussia tänne kuumeilupuolelle,itselläni ei taas vaihteex pyöri mikään muu mielessä kuin vauvakuume.Kevääseen aion nyt jokatapauksessa vähintään odotella,kivaahan tää kuumeilukin on.



Lumina



Lumina

Muokkasin tekstiä keskeltä uusix ja kirjoitin sit nimimerkin kun en muistanut niin näköjään jo tehneeni!!!!Sori vaan!

Leanna nyt näkyi minullakin sinun sydämesi =0) !!! Tsemppiä todella paljon huomiseen neuvolaan ja eiköhän se sissi siellä yhä innokkaasti kasva ! Jännä miten on eroja noissa ensimäisten sydänäänten kuuntelussa, meillä ei vielä viikolla 10 ole kokeiltu, vaikka sitä olen kovasti olen toivonut.



Medisonille pahoittelut tädistä ja tsempit ensikiertoon !



Nyt tuo kuopus huutaa siihen malliin, että pakko kait se on lähteä katsomaan ja rauhoittelemaan .



Mami

gynegologi noiden vatsakipujen takia, saapi nähdä mitä sieltä löytyy... Toivottavasti on ainakin jokin korjattavissa oleva vaiva!



Mittumaarillle täältäkin onnea huomiselle ultraukselle!!!



Mami ja neidit (joista pienin hyvin kiukkuinen ja väsynyt )

Tervetuloa minunkin puolestani uusille!



Aina kaikki jutut olen käynyt lukemassa, mutta nyt kun oli tuo piinaviikko niin jännäsin ja putosin tuolla toukokuisissa. Eli sama kuin medisonilla tänään kp 1, mutta yhdessä sitten kesäkuisiin. Ja uskallan varmaan medisonin puolestakin yhdellä suulla sanoa, että leviniaa ei sitten haluta tuolla kesäkuisissa nähdä eli pistähän plussaten+++++++



Isotikru: joo sama juttu,pari ystävää oikeastaan tietää näistä nelosen hankkimispuuhista jotain, mutta kyllä hieman hirvittää miten sukulaiset ottaa mahdollisen raskauden vastaan, kai ne hulluna pitää, vaikka sama juttu meilläkin on: Vähän on meidän lapsia tarvinnut muiden hoitaa ja varaa on itse lapsemme elättää. ja onhan tämä vähän toista, tuleehan sitä itsellekin välillä mieleen, että onko tässä mitään järkeä ja samalta ei taatusti tuntuisi, jos kyseessä olisi toinen lapsi, että kyllähän se ympäristön mielipide vaikuttaa omiin ajatuksiin jonkinverran. Mulla tuttavapiirissä on kuitenkin useampi kolmilapsinen perhe, ja nythän oli syntyvyyden nousussa juuri puhetta siitä, että yhä useampi hankkii juuri sen 3. ja 4. lapsen.



Mittumaari: tiedän tunteen. 3.tta odottaessa olin pitkiä päiviä töissä ja koko raskauden niin poikki, että kämppä oli hujan hajan ja tuntui jotenkin ylivoimaiselta tehdä työpäivän jälkeen yhtään mitään. Illallakin saatoin nukahtaa sohvalle, ennen kuin lapset saatiin nukkumaan, mies sitten oli hoitanut iltarumban ja herätteli minua jossain vaiheessa 23-24 aikoihin, että jos tulisit jo sänkyyn nukkumaan. Unohda kaikki ylimääräinen kotihomma ja lepäile, kerää voimia, kyllä sitä sitten taas kerkeää kotihommia hoitamaan!



Leanna: onnea neuvolakäynnille! ja sydän näkyy mullakin sydämenä!



t. wintergirl

juttu että Wintergirl meillä sitten kierto ihan samassa vaiheessa. Saadaan sitten yhdessä piinailla kesäkuisissa. Toivottavasti saadaan molemmat plussaa siinä vaiheessa♥ Toivotaan että Levinia tosiaan saisi plussan nyt jo kun me kerta tipahdettiin toukokuisista:)



Tuli käytyä esikoisen kanssa hammaslääkärissä missä häneltä poistettiin yksi (rauta)hammas. Anoppini oli täällä sen aikaa pienempien kanssa ja kun tultiin kotiin niin aloitti sellaisen hössötyksen että meinasin räjähtää. Neiti kun ei ollut hampaan poistosta millänsäkään kun olihan se tietty puudutettu ja sanoi ettei yhtään tuntunut, niin eikös anopin pitänyt hössöttää ja pelotella niin että pinna pimahti kunnolla. Mun rakas anoppini kun on just tollanen että ei ajattele pätkääkään mitä suustaan ulos päästää, argggh. Huh, tulipa tekstiä...



Medison+5

Tänään olin taas lääkärissä. Hcg-arvo on vihdoinkin lähtenyt laskuun. Mitään raskauskertymää ei enää näkynyt. Ainoastaan 2 keltarauhaskystaa, jotka kuulemma normaalistikin raskaudessa. Nyt pitää odotella vielä hcg arvon nollautumista ja noiden kystien poistumista. Viikon kuluttua siis verikokeeseen ja 2 viikon kuluttua vielä lääkäriin. Toivottavasti on sitten jo viimeinen kerta. Vuotoa voi olla vielä niin kauan kun arvo on nollautunut. Nyt on siis kestänyt jo yli 3 viikkoa. Alkaa jo ottaa päähän kun ei oo edes päässy miehen kaa puuhastelemaan pitkiin aikoihin.



Mä kummiskin jättäydyn nyt palstatauolle. On kyllä takki niin tyhjä tällä hetkellä ja täällä pyöriminen vaan pahentaa asiaa. Vauvakuumeesta on kehkeytynyt mulle jo pakkomielle, kun ollaan jo yli vuosi yritetty ja tämä on vaan tulos. Jos ois meinaan heti tärpännyt kun alettiin yrittämään, niin meillä vois olla jo nelikuinen vauva. Mun on nyt pakko vaan yrittää keskittyä näihin olemassa oleviin lapsiin ja olla kiitollinen siitä, et mulla on heidät. En jaksa enää aktiivisesti uskoa, et meille vielä vauva suodaan ja jos joskus raskaudunkin, en enää pysty uskomaan siihen, et kaikki sujuu hyvin loppuun asti. Yritän nyt suunnata ajatukseni siihen, et oon vielä vuoden kotona ja sit menen töihin. Se on kyllä helpommin sanottu kuin tehty. Tuntuu vaan tyhmältä kun oon tuhlannu jo melkein koko kuopuksen kotiäitiajan toivoen jotain mitä en voi saada. Ois paljon yksinkertaisempaa jos osais elää vain tässä päivässä ja jättää liian tulevaisuuden haaveiden rakentamisen tuonnemmaksi. Mies osaa tuon taidon niin hyvin.



Mut nyt poistun ja toivotan kaikille hyvää jatkoa ja kiitän palstailuseurasta. Ootte tosi mukavaa porukkaa. Ehkä joskus sit vielä palaan, kun saan koottua omat ajatukseni ja pääsen sinuiksi itseni ja tän vauvakuumeen kanssa.



Shannon kera neljän ihanan lahjan ja enkelilapsosten