<<VÄHÄN TUOREEMPI PINO KOLIBREILLE>>
Heippa vaan kaikille, kirjoittelin tuonne tammenterhoihin jo ja valittelin olotilaani...Harmittaa nyt ihan vietävästi kun tänään aamulla veskiin mennessä täti tulikin aika yllättäen kylään. " Piti tulla" vasta perjantaina, viime kuussa mulla oli kierto 30 ja nyt sitten 25! Tosi helppoa tietää milloin sit olis se ovis ihan oikeesti, vaiko onko sitä ollenkaan.
Tänään sitten päivällä sorruin ja tilasin noita ovistestejä, katotaan nyt sitten auttaiskos ne asiaa yhtään. Jtp meiningillä yritettiin viime kuu mennä, mutta tulihan sinne tietty taas sellaisia, en mä jaksakkaan päiviä, joten se siis siitä. Kuinkahan monta meitä täällä muuten nykyään palloilee? Voitasikos tähän keräillä vähän jotakin infoa, kun ei meillä taida olla ketään joka päivittelis sitä kolibrien oikeata listaa vai?
Minä siis olen hiukan alle 30.v kahden vuosimallia -02 ja -04 lapsen äiti, asumme uudellamaalla mieheni kanssa. Karvainen otus löytyy myös. Käyn töissä ja lapset ovat normaalisti perhepäivähoitajalla, nyt tosin kipeinä kotona. Kuparikierukan (joka laitettiin heti toisen lapsen jälkeen) poistatin tuossa 7.3.06, jonka jälkeen ollaan kovasti kolmatta toivottu eli aika alussa tämä mun kuumeilu vielä on.
plecostomus: Pahoittelen tilannettasi, ensi kerralla sitten kovasti tarrasukkia mukaan pikkuiselle =)
Laittakaahan kuulumisianne, myös teiltä jotka ette ehkä ihan " tosissanne" kuumeile!
T.kolomonen kp 1/27-30 (25) ?!?
Kommentit (10)
Täällä siis kirjoittelee 33 vuotias 3vuotiaan pojan ja kaksivuotiaan tytön äiti.Ehkäisyä ei olla käytetty tytön syntymän jälkeen,mutta minulla toimikin vuoden imetys tehokkaana ehkäisynä.Imetyksen loputtua tulin raskaaksi ja sain keskenmenon rv 9 (10/05).Sen jälkeen söin 3 kiertoa lugeja jotka eivät auttaneet mitään ja nyt olenkin popsinut jo 4 kiertoa terolutteja,nyt ehkä uskaltaa taas toivoa että se kolmaskin meille vielä joskus tulisi.Vaikka kieltämättä tuntuu toivottomalta aina välillä.
Onkos listoilla vielä tammikuussa kolibreihin liittyneitä vai joks kaikki plussanneet? Olen nimittäin ollut koneelta poissa 5kk välillä joten olen varmaan monet plussat ja muut jutut missannut.
Mutta hirveästi plussa onnea meille kaikille.
Nostan pinkkaa hieman ylemmäs.
En tiedä onko täällä kovin paljoa vanhoja jäljellä, kun suurin osa porukasta katosi tuonne kolibreille perustettuun yhteisöön muutama kuukausi sitten. Aika hiljaista täällä on mutta eiköhän juttua kuitenkin saada aikaiseksi!
Vähän samanlaiset fiilikset täällä kuin kolomosella, tosin mulla kp 34/25-29 vaihtui tänään yllättäin kp1:ksi. Mä kyllä tein muutama päivä sitten testinkin hätähousuna ja negaahan se näytti, lisäksi ei ollut ollenkaan raskaanaolo-fiilis, joten olin täysin varma että myöhässä tulevat, silti harmitti vietävästi. Pitää koittaa nyt keksiä kaikkea kivaa ja unohtaa koko liian innokas yritys.
Mäkin kyllä mietin josko tilaisin noita testejä, ihan vaan kokeilumielessä ja varmuuden vuoksi.
Lähden viikon kuluttua lasten kanssa edeltä Suomeen lomalle ja mies tulee vasta reilun viikon päästä perässämme, toivotaan, että ovis ei kerkeä olla tuona aikana, vaan kierto olisi vaikka nyt pidentymään päin ja oviskin myöhemmin.
Jotenkaan en jaksaisi enään tätä yrittämistä ja ainaista pettymistä, plääh.
Pitäisiköhän meidän kolomonen nyt päättää että helmikuussa se olisi meidän nyyttien vuoro? Samoihin aikoihin kun ensikuussa taidetaan jännätä =)
Ja toki muidenkin kanssa, olen vaan niin harvapäinen etten enään muista kellä yritys ja odotus on missäkin vaiheessa.
Nyt vaan katse taas tulevaan!
Minäkin voisin kertoa hieman itsestäni kun ihan unohdin.
Olen 25v opiskeleva kotiäiti täältä Sveitsistä, jossa asumme täysin suomalaisena perheena kuudetta vuotta. Mieheni on 29v ja meillä on kaksi tyttöä 08/02 ja 10/04 ja nyt ollaan kuopuksen syntymän jälkeen oltu ilman ehkäisyä, imetys toimi meilläkin tehokkaasti reilun vuoden, ihan niinkuin esikoisenkin jälkeen, ja nyt ollaan puolisen vuotta tosissamme yritetty.
Jospa meillekin se kolmas pikkunyytti vielä suotaisiin.
Eli meillä poika -03 ja tyttö -04 ja sitä kolmatta ' ' haetaan' ' . Imetys (1v 9kk) toimi tosi hyvänä ehkäisynä ja vasta nyt sen loputtua palautui mulla ovuloinnit yms. kohdalleen. Niinpä nyt viime kierrosta tosiaan plussasin, mutta heti neljä päivää plussasta alkoi vuoto. Nyt tässä ihmettelen josko vuotaa kaikki spontaanisti vai pitääkö jonottaa tk:n kautta sairaalaan gynepolille ultraan (laiska minä, kun en millään jaksaisi monella taholla juosta). Ja sitten kun oma napa kunnossa, jatkuu ahkera yrittäminen : ). Mullakin noi ovistikut käytössä, kun imettäessä en tosiaan ovuloinut kuin harvoin...
Meillä poika sai alkunsa heti aiemman km:n jäkeen (rv 6+), joten ehkäpä nytkin tärppäisi heti.
Musta lapsia voisi oikeasti ' ' tehdä' ' vaikka painamalla peukut yhteen : D. Kun välillä väsyttää, nukuttaa ja ei vaan muuten jaksais koko ovulaatioajan sitä peuhaamista... Tai siitä tulee niin helposti pakkopullaa! Varsinkin, kun näitä yrityskuukausia vaan tulee toisensa jälkeen...
No, onhan tässä aikaa... Tosin olis kiva jäädä uudelleen äippälomalle ennen kuin kuópuksen kotihoidontuki loppuu...
Mites muuten muilla keskenmenon kokeneilla, oletteko aina käyneet ultrassa? SIis varsinkin noin aikaisin kesken menneissä?
Juups, eli himpun alle 30 v täälläkin. Ja lapset on 3v ja 2,5v ja nyt ensimmistä kiertoa mennään, että on yritys päällä. Oireita oli, mutta ne meni :-( Ja nyt on menossa kp 26/28. Että eiköhän ne kuukautiset taas ala...
En nyt näin äkkiseltään muuta kertomista keksikään :-)
Minäkin vielä täällä, kerrankin päivällä kotona, esikoinen kipeänä. Olen siis kahden tytön (-99 ja -01) äiti 34 v Itä-Uusimaalta. Tuulimunaraskauksia on kaksi (-98 ja -00) ja nyt keskenmeno maaliskuun lopulla rv 9. Kolmosta ollaan toivottu joulukuusta -05. Meillä ova raskaudet aina alkaneet suht nopeasti, mutta vain " joka toinen" niistä on onnistunut. Toivotaan että samoin käy nyt. Meneillään siis kp 17/ 25-30.
Ajattelimme tänään sis esikoisen kanssa vain löhöillä kotona kunnes menemme korvalääkäriin ja hakemaan pikkusiskon päiväkodista.Ei " voinut" jäädä pois kun olivat menossa laulamaan naapuripäiväkotiin :) Siivoilinkin suht perusteellisesti jo eilen joten hyvällä omalla tunnolla olemme tekemättä mitään. Onneksi en ottanut edes töitä kotiin, pois jäänti tuli niin yllättäen !
Nauttikaahan aurinkoisesta päivästä, meillä narsissitkin olivat yön aikana ruvenneet kukkimaan !
Kierukka poistettiin maaliskuussa. Mies ei ihan vielä ole sisäistänyt ajatusta kolmannesta, on kuitenkin lupaillut että syksymällä tai loppukesästä kun saadaan asuntoasiat järjestykseen.Ennestään meillä poika ja tyttö .Vähän yli neljä ja vähän vaille kolme vuotiaat.
Menkkojen pitäis alkaa joskus vkl:na mutta vapun jälkeen kortsu ei ollut käytössä koko yhdyntää... ovis oli niihin aikoihin.2 aik.raskautta on lähtenyt käyntiin ekasta yrityksestä..........
En halunnut siirtyä pois näiltä sivuilta, joten olen siis pinoutunut vähän sinne ja tänne. Kolibrit tuntuis kuitenkin omimmalta. Olen 33 vuotias kahden pojan äiti (99 ja 02) ja nyt olisi toiveissa iltatähti. Ensimmäinen yrityskierto menossa ja kp 13/n.30-32, terolutit aloitan ensi viikolla. Ei suuren suuria odotuksia tästä kierrosta, en ole helposti raskautuvaa tyyppiä ja miehellä paljon matkapäiviä tässä kuussa. Mutta mukana roikutaan. Arveluttaako ketään muita talous? Eihän lapsia voi tehdä/saada tilinpitokirja kainalossa, mutta kyllä välillä pelottaa kuinka sitten selvitään kun nyt jo saa käyttää mielukuvitusta että kaikista laskuista selvitään...
Vauvakuume ylittää kuitenkin pelon taloudellisesta selviämisestä... :o)
Zemppiä kaikille!
Täällä 34v....syntyneiden -00tytön ja -02pojan äippä. Pillerit jätin pois
viimevuoden lokakuussa, ja miehen kanssa kuumeiltu vuoron perään hieman vaihtelevalla innostuksella. Kunnes sitten tärppäsi helmikuussa =) olimme aluksi kauhuissamme ja järkyttyneitä, mutta kyllä se sitten iloksi muuttui. No itku pitkästä ilosta... vk.8 kohdusta ei löytynyt kuin sikiöpussi ja istukkaa. Kemiallinen keskeytys tehtiin parin viikon kuluttua, kun ei ollut merkkiäkään että olisi tullut itse pois. Kaikki meni ihan hyvin, ainoastaan km...kivut yllättivät olivat ihan verrattavia synnytys polttoihin (yksillöllistä tietenkin), vuotoa ei ollut paljon ja viikossa se lakkasi kokonaan. Nyt sitten kävin jälkitarkastuksessa ja lääkäri sanoi että kaikki on kunnossa, kehoitti odottamaan yhden kierron ja sitten voisi yrittää uudelleen. Tiedä häntä...hieman olen tullut
epäilevälle kannalle =( Katsotaan kunhan saadaan kierto taas normaaliksi ja elämä raiteilleen...mies kyllä kuumeilee=)))