Lue keskustelun säännöt.
Ahdistuneet ihmiset; koetko että muut ymmärtävät ahdistustasi tarpeeksi hyvin?
28.04.2015 |
Vai koetko olevasi yksin ahdistuksesi kanssa? Kerro esimerkkejä elävästä elämästä.
Kommentit (13)
Läheiseni ymmärtävät. Käyn psykoterapiassa sekä käytän lääkitystä. Petuslääkityksenä Voxra, tarvittaessa akuuttiahdistukseen otan Diapamia tai Xanoria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eipä oikeastaan. En juurikaan puhu asiasta tai tuo sitä julki, aikamoista roolin vetoa tää elämä monen ihmisen seurassa. Onnekseni oon saanut elämääni yhden ihmisen, joka on kamppaillut hyvin samankaltaisten asioiden kanssa kuin itse olen, hänen kanssaan on ollut mielettömän helpottavaa jutella ja saanut sitä ymmärrystäkin.
Koen olevani yksin. En kerro siitä enää kenellekään. Erehdyin kertomaan työkaverille koska ajattelin että on hyvä tietää asiasta. Sain vastaukseksi että kannattaa lopettaa panikoiminen, stressaaminen jne.
Joo, en ymmärrystä kuinka paljon kärsimystä aiheuttaa.
Pidän kulissia yllä ja yritän toimia normaalisti, vaikka olo uhan hirveä välillä. Työpäivän aikana pakenen välillä vessaan kasaamaan itseni.
Näin täällä.
EN puhu siitä muille, paitsi miehelle ja joillekin ystäville. Ymmärtävät tarpeeksi hyvin. Mutta tuskin kärsin enää kauaa. Aloin taas syödä lääkkeitä joilla ongelma on ennenkin hoitunut pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
EN kerro ahdistuksestani kenellekään, joten olen yksin asian kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En todellakaan kerro kenellekään ahdistuksestani.
Yritän mielummin selvitä itse. Loppupeleissä kukaan muu ei voi kuitenkaan auttaa vaan se voima on löydyttävä itsestä.
Kakkonen? Mitä lääkkeitä syöt? Miten niitä saa?
Minä olen todella yksin. En voi puhua kenellekään. En jaksa hakeutua hoitoonkaan, mutta kohta on kai pakko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.04.2015 klo 19:13"]Kakkonen? Mitä lääkkeitä syöt? Miten niitä saa?
Minä olen todella yksin. En voi puhua kenellekään. En jaksa hakeutua hoitoonkaan, mutta kohta on kai pakko.
[/quote]
En syö lääkkeitä koska ne ei mulle sovi. Mulle niitä määrännyt yleislääkäri ja psykiatri.
T.2
En aluksi ymmärtänyt että eroan muista ihmisistä. Kun sain itseäni vähän paranemaan rupesin ymmärtämään mitä olin joutunut kokemaan. Kerran jouduin paikkaan jossa tuli Flashback ja muistin minkälaista se oli aikaisemmin ollut. Hirvitti että miten jumalan tähden olin edes jaksanut sitä niin monta vuotta. En kyllä olisi jaksanutkaan, viisi vuotta ainakin suunnittelin jatkuvasti itsaria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koen, että kaikki eivät ymmärrä. Esim mieheni ei ymmärrä. Jos hän ymmärtäisi, hän auttaisi ja tukisi enemmän.
Ei. Yksi ystäväni ymmärtää, koska hän on myös ahdistunut. Eksä ei ymmärtänyt. Sanoi, että oon ite aiheuttanut itselleni tällaisen olon. Tottahan se tavallaan on, mutta ei noin sanota ahdistuneelle rakkaalle.