Onko teillä koskaan ollut unihalvausta?
Pelottaa jo etukäteen aivan hitosti. Kertokaa kyseisestä kokemuksesta omalla kohdallanne, kiitos.
Kommentit (44)
[quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 21:59"]Etukäteen?
[/quote]
Tulee kuulemma pari kertaa kaikille elämän aikana. Pelottaa mennä nukkumaan.
Ap
Ei sitä kannata pelätä, pahentaa vaan asiaa.
Mulla ei mutta miehellä on säännöllisesti. Hirveää seurata vierestä kun aikuinen mies itkee kun ei pysty liikkumaan ja luulee ettei pysty hengittämäänkään.
Itselläni on ollut muutaman kerran, tosi kamala kokemus! Olet hereillä mutta kohtauksen aikana "halvaantunut" eli et pysty liikuttamaan itseäsi. Myös hengittäminen on ainakin mulle ollut tosi vaivalloista ja on tullut tukehtumisen tunne. Kohtaus kestää yleensä vain n. 10 sekuntia, mutta tuntuu paljon pidemmältä ajalta. Mulle unihalvaus on tullut silloin kun olen stressannut tosi paljon.
Minulla on kyllä aika usein puutumista nukkuessa. Se on epämukavaa. Useimmiten puutuu vasen käsi, joskus vasen käsi ja jalka, joskus molemmat kädet tai kasvoja. Puutuessa en ole unessa, mutta vaatii ison tahdonpunnistuksen liikkua siten, että saan sydänen lyömään, veren kiertämään ja puutumisen väistymään.
En itse aivan tiedä, mistä on kyse. Olen ajatellut, että voisi olla joko sydänperäinen ohimenevä aivoverenkiertohäiriö (TIA), kaularangan rappeumaa (olen hiukan nuori tähän) tai unihalvaus. Tulee usein nukahtamis/tai heräämisvaiheessa tai herään puutuneisuuteen kesken unen.
[quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 22:05"]Mulla ei mutta miehellä on säännöllisesti. Hirveää seurata vierestä kun aikuinen mies itkee kun ei pysty liikkumaan ja luulee ettei pysty hengittämäänkään.
[/quote]
Unihalvauksen pitäisi loppua, kun häntä kosketaan ja/tai puhutellaan.
On ollut. Usein tulee päiväunilla. Harvemmin öisin. Oon nykyään niin tottunut niihin etten enää pelkää niitä. Hengittämisvaikeuksia mulla ei oo ollu kohtausten aikana. Ai kamala jos semmonen tulis siihen vielä :O
Mulla on ollut jotain vastaavaa. Mun yöt olisi varmaan jollekulle toiselle aivan sietämättömiä. Näen pelottavia harhoja öisin, outoja olentoja ja muuta. Pelkäsin monta vuotta, mutta lopulta totuin. Mua ei enää ihmissudet tai muut hätkäytä. :D Ymmärrän, että sua pelottaa. Ihmisiä pelottaa jännät asiat. Toiset pelkää reikiä. Muista, ettei sulle voi sattua mitään unihalvauksen aikana oikeasti. Olet ihan turvassa. Voi olla, että sulle todella tulee sellainen joskus. Jos pelkäät kovasti, voisitko vaikka järjestää nukkumatilasi aina mahdollisimman mukavaksi ja rauhoittavaksi? Mieti, mikä ehkä rauhoittaisi sut pahan säikähdyksen jälkeen. Lasi vettä, mp3-soitin, jossa on mukavaa musiikkia, kynttilän sytyttäminen jne. Itselläni on tosiaan vähän erilaista tuo, eli usein pystyn liikkumaan nähdessäni juttuja, joten mulla on pumppupullo, jolla räiskin harhoja. Joskus olen laittanut tyynyyn mukavan tuoksuisia eteerisiä öljyjä.
Jos pelkäät noin paljon, ehkä kannattaisi tehdä jotain tuollaista, jotta rauhoittuisit. Pelossa eläminen ei ole kivaa.
Mulla ollut 3 kertaa elämässä. Ei pysty liikkumaan ja tunne, että tukehtuu.Kamalaa,vaikka kestääkin hetken.
Pari kertaa. Ei pysty liikkumaan, ja tuntuu, ettei pysty hengittämäänkään, ja yleensä lisäksi tunne, että huoneessa on joku vieras. Toivottavasti ei enää ikinä tapahdu.
Juu on ollut monta kertaa. Yleensä niitä on ollut kausittain. Ehkä eniten sellaisissa elämänvaiheissa, kun on ollut stressiä tai unettomuutta, ahdistusta jostain asiasta. Usein niitä on ollut sellaisina öinä, jolloin on nukkunut levottomasti alkuyön tai maannut valveilla ja sitten kun on nukahtanut niin joutuukin tuohon halvaukseen. Luulee olevansa hereillä, ei pysty liikkumaan eikä ääntä tule kurkusta vaikka koittaa huutaa. Samalla näkee kuitenkin unikuvia, joskus leijailee tai lentää, joskus kuuluu jotain ääntä, esimerkiksi puhetta, musiikkia tai jotain meteliä. Nuo tilanteet ovat tosi todentuntuisia. Aina on ollut helpotus päästä niistä hereille. Yhteen aikaan jos illalla etukäteen pelkäsin unihalvauksen tuloa, se tuli. Eli ei kannata pelätä ja yritä rentoutua. Yritä päästä niiden "herraksi" sellaisella asenteella, että et pelkää. Ajan kanssa tuo ainakin ehkä onnistuu, kun oppii jo halvauksen aikana jotenkin tietämään mistä on kysymys.
Mulla tulee aina välillä, mutta vain jos nukun yksin ja olen erityisen stressaantunut tai väsynyt. Miehen vieressä en ole koskaan unihalvausta saanut. Toi on myös totta, että jos sitä pelkää kovin, niin sitten se vasta tuleekin. Mullakin monena yönä peräkkäin iskenyt unihalvaus, kun nukkumaan meno ja uuden kohtauksen pelko ahdistaa.
En tiedä oikein mitä tapahtui mutta sänkyni jalkopääsä seisoi tumma hahmo. Yritin päästä hereille mutta en millään päässyt, nipistin itseäni todella kovaa enkä silti meinannut herätä. En pystynyt liikkumaan ja pelotti että kuka sänkyni päädyssä seisoo. Lopulta heräsin, kai. Nukkumaanmeno pelotti pitkään tuon jälkeen, kun mietin että jos se ei ollutkaan unta? Tuosta on vuosia aikaa.
Lisään vielä omia kokemuksiani:
-tinnitus (alkaa vaimeana, mutta voimistuu todella kovaksi)
-kihelmöinti ja lisääntyvän puristuksen tunne (ihan kuin joku painaisi mua kasaan ja samaan aikaan koko keho kihelmöi)
Mulla paras keino kohtauksen lopettamiseen on vain rentoutua, sulkea silmät ja yrittää nukahtaa uudelleen. Kohtaus mennyt ohi ja uni tullut aina saman tien. Paniikki ja se, että yrittää väkisin liikkua, vain pahentavat asiaa.
T.14
Jouduin aloittamaan tänään fluorokinoloniantibiootin (Ciprofloxacin), sen haittavaikutuksissa on painajaisia. Voikohan tulla tämä? Ei hyvää päivää... Inhottaa jo muutenkin syödä kyseistä myrkkyä, hitto...
Kun asuttiin mieheni kanssa yksiössä kun olimme nuoria. Aamulla se tapahtui mies oli jo lähtenyt kouluun. Makasin sängyssä ja tuntui, etten saa happea. Kuulin kun joku käveli edes takaisin eteisestä keittiöön. Ajattelin, että mieheni se vain, kunnes tajusin etten pysty liikkumaan. Tiesin, että kyse oli unihalvauksesta, mutta kamalaa se oli. Tunsin jonkun hengityksen naamallani, enkä usklatanut avata silmiäni sillä se joku istui rintani päällä. Askeleet eteisestä keittiöön vain kovenivat ja lopulta ne olivat kunnon juoksu askelia. Ahdisti ihan hitosti. Sitten yht'äkkiä se oli ohi ja päätin jatkaa unia ja se tapahtui heti uudestaan. Samat asiat, sitten kun se oli ohi nousin istumaan ja käännyin kyljelleni. Sen,jälkeen ei enää ole yhtäkään ollut. Pelottavaa, mutta harmitonta :)
On ollut muutaman kerran. Ei ne nyt mitään traumaattisia kokemuksia ole :D Sitä sattuu. Ne on pelottavuudessaan verrattavissa pahimpiin painajaisiin, mitä oot nähnyt.
On ollut monta kertaa. Tulee aina siinä vaiheessa kun on nukahtamaisillaan, unen ja valveen rajamailla. Tosi ahdistava tunne, ei pysty liikkumaan eikä puhumaan. Niin monta kertaa ollut, että jotenkin aina tiedostan, että ahaa unihalvaus ja tämä loppuu kohta. Ei se kauaa kestä, mutta inhottava tunne kyllä. Mulla liittynyt aina siihen, jos olen stressaantunut ja ehkä nukkunut vähän huonosti esim. liikaa töitä tai opiskeluaikana, kun oli paljon kaikkia tutkielmia yms.
Mulla kerran oli silleen, että olin jo herännyt, mutta en pystynyt kuitenkaan avaamaan silmiä tai liikkumaan ollenkaan. Ei se nyt ihan kamalaa ollut, koska kuitenkin pienellä ponnistelulla onnistuin heräämään siitä. Pitemmän päälle se olisi kyllä ollut aika kamalaa.
Etukäteen?