Adoptioon antaminen vs. abortti

Jos äiti ei halua pitää 2-vuotiasta lastaan, onko parempi tappaa hänet vai antaa toisen hoidettavaksi? Sitähän minäkin.

Jotta lapsen voi antaa adoptioon, pitää ensin kärsiä raskauden vaivat, synnytyksen kivut ja mahdolliset vauriot omalle keholle. Raskauteen ja synnytykseen liittyy myös paljon terveydellisiä riskejä verenpainetaudista ja diabeteksesta aina verenmyrkytykseen ja kuolemaan.

Ei minua saisi kyllä mikään tuohon touhuun. Ja vain siksi, että saataisiin yksi lapsi lisää maailmaan? Ei missään tapauksessa.

Abortoitu sikiö kuolee erittäin tuskallisen ja kivuliaan kuoleman. No sen jälkeenhän se ei kärsi, mutta onhan tuo aika karu loppu elämälle, joka ei ole kunnolla ehtinyt alkaakaan.

Kakkoselle piti tulla alapeukku

[quote author="Vierailija" time="13.02.2015 klo 12:01"]Jos äiti ei halua pitää 2-vuotiasta lastaan, onko parempi tappaa hänet vai antaa toisen hoidettavaksi? Sitähän minäkin.
[/quote]

Onko abortoitu sikiö mielestäsi sama asia kuin tapettu 2-vuotias? Sitähän minäkin.

[quote author="Vierailija" time="13.02.2015 klo 12:03"]Abortoitu sikiö kuolee erittäin tuskallisen ja kivuliaan kuoleman. No sen jälkeenhän se ei kärsi, mutta onhan tuo aika karu loppu elämälle, joka ei ole kunnolla ehtinyt alkaakaan.
[/quote] Niin, se soluklönttialkio tunteekin niin paljon. Et ap tosiaan ole ainoa! Itsekin joskus mietin noiden vaihtoehtojen välillä ja abortti oli paras ratkaisu.

Abortti ei oo koskaan oikee ratkasu kaduttaa sitte myöhemmin!

[quote author="Vierailija" time="13.02.2015 klo 12:04"]

[quote author="Vierailija" time="13.02.2015 klo 12:01"]Jos äiti ei halua pitää 2-vuotiasta lastaan, onko parempi tappaa hänet vai antaa toisen hoidettavaksi? Sitähän minäkin. [/quote] Onko abortoitu sikiö mielestäsi sama asia kuin tapettu 2-vuotias? Sitähän minäkin.

[/quote]

En voi sanoa, että se olisi sama asia, mutta molemmilla on luovuttamaton ihmisarvo ja oikeus elämään. Voit sanoa, sinänsä perustellusti, että sikiö ei ole ihminen (esim alle 12 viikkoisena). Mutta milloin siitä sitten tulee ihminen? Sellaista rajaa ei ole olemassakaan ellei sitten ajatella, että aivan alusta lähtien. Hedelmöittyneessä munasolussa on kaikki, mitä ihmisyyteen tarvitaan.

[quote author="Vierailija" time="13.02.2015 klo 12:11"][quote author="Vierailija" time="13.02.2015 klo 12:04"]

[quote author="Vierailija" time="13.02.2015 klo 12:01"]Jos äiti ei halua pitää 2-vuotiasta lastaan, onko parempi tappaa hänet vai antaa toisen hoidettavaksi? Sitähän minäkin. [/quote] Onko abortoitu sikiö mielestäsi sama asia kuin tapettu 2-vuotias? Sitähän minäkin.

[/quote]

En voi sanoa, että se olisi sama asia, mutta molemmilla on luovuttamaton ihmisarvo ja oikeus elämään. Voit sanoa, sinänsä perustellusti, että sikiö ei ole ihminen (esim alle 12 viikkoisena). Mutta milloin siitä sitten tulee ihminen? Sellaista rajaa ei ole olemassakaan ellei sitten ajatella, että aivan alusta lähtien. Hedelmöittyneessä munasolussa on kaikki, mitä ihmisyyteen tarvitaan.
[/quote]

Minun näkemykseni mukaan sikiö on varsinkin alle 12-viikkoisena vain soluklöntti. On vastuullisempaa tehdä abortti kuin lapsi, jota ei halua. Monet adoptoidut ovat onnettomia, koska oma biologinen alkuperä on tuntematon ja tuntevat itsensä biologisen äitinsä hylkäämäksi.

Tälleen adoptoituna yksilönä puollan täysin aborttia. Ensimäiset 20 vuotta elämästä olivat täysin helvettiä ja itsesyytöksiä miksi en kelpaa. Olen yhä vihainen ja katkera ja silmissä välähtää musta raivo, kun näen sen "adoptoidut"- sarjan mainoksen. Varmaan kuristaisin biologisen äitini, jos siihen törmäisin. Hylkäys on hylkäys, ihan sama mistä syystä se tehdään. Ja miten itse adoptoituna näen = äitini oli liian itsekäs abortoimaan, kun siitä voisi tulla myöhemmin mielipaha tai katumus.

Ehdottomasti abortti.t.ammattivalittaja

Täällä toinen adoptoitu. Olen tavannut biologiset vanhempani (myös isäni). Olen kertonut heille, että olen viettänyt onnellisen lapsuuden ja että minulla on hyvät adoptiovanhemmat. Ilman biologisten vanhempieni ratkaisua minulla ei olisi tätä elämää. Eikä olisi myös lapsillanikaan. Ei kaikki adoptoidut ole onnettomia ja huonoissa oloissa hylättynä kasvaneita.

[quote author="Vierailija" time="13.02.2015 klo 12:11"]

Hedelmöittyneessä munasolussa on kaikki, mitä ihmisyyteen tarvitaan.

[/quote]

Niin tai jos ihan tarkkoja ollaan, niin ei ole.

Ennemmin abortti ku adoptio.En kuitenkaan keskeyttäisi raskautta,paitsi sikiöllä havaittujen vikojen vuoksi vaan pitäisin itse,elämän tilanteesta riippumatta.

12: Sinut olisi pitänytkin abortoida mutta älä puhu muiden adoptoitujen puolesta.

[quote author="Vierailija" time="13.02.2015 klo 12:15"]

Tälleen adoptoituna yksilönä puollan täysin aborttia. Ensimäiset 20 vuotta elämästä olivat täysin helvettiä ja itsesyytöksiä miksi en kelpaa. Olen yhä vihainen ja katkera ja silmissä välähtää musta raivo, kun näen sen "adoptoidut"- sarjan mainoksen. Varmaan kuristaisin biologisen äitini, jos siihen törmäisin. Hylkäys on hylkäys, ihan sama mistä syystä se tehdään. Ja miten itse adoptoituna näen = äitini oli liian itsekäs abortoimaan, kun siitä voisi tulla myöhemmin mielipaha tai katumus.

[/quote]

Minä olen myös adoptoitu. En saanut arpaonnea myöskään adoptiovanhempien kohdalla. En ole koskaan kuulunut en kenenkään vastuulle enkä mihinkään perheeseen/sukuun. En myöskään ole tervetullut biologisten vanhempienkaan elämään.

En enää tunne katkeruutta enkä kateutta samoissa mitoissa kuin ennen, mutta omasta adoptiotaustasta on tullut elämänmittainen suru, jonka kanssa on vain opittava elämään. Minäkään en katso Adoptoidut-ohjelmaa. Tuntuu pahalta kuulla, että toisia on rakastettu. Minua ei. Puollan myös aborttia tapauksissa, joissa syntyvä lapsi tulisi olemaan ei-toivuttu. 

[quote author="Vierailija" time="13.02.2015 klo 12:11"]

Hedelmöittyneessä munasolussa on kaikki, mitä ihmisyyteen tarvitaan.

[/quote]

Mulla on kierukka, joka estää hedelmöityneen munasolun kiinnittymisen kohdun seinämään. Jos kierukka pettää, hankkiudun silmää räpäyttämättä aborttiin, enkä edes mieti adoptioon antamista vaihtoehtona. Vituttaa äärettömän paljon noi aborttihihhulit, jotka kuvittelee voivansa tehdä näitä päätöksiä ihmisten puolesta.

[quote author="Vierailija" time="13.02.2015 klo 12:20"]

Täällä toinen adoptoitu. Olen tavannut biologiset vanhempani (myös isäni). Olen kertonut heille, että olen viettänyt onnellisen lapsuuden ja että minulla on hyvät adoptiovanhemmat. Ilman biologisten vanhempieni ratkaisua minulla ei olisi tätä elämää. Eikä olisi myös lapsillanikaan. Ei kaikki adoptoidut ole onnettomia ja huonoissa oloissa hylättynä kasvaneita.

[/quote]

Me ketkä olemme, saamme kyllä osaksemme aikamoista kohtelua! Ketään ei kiinnosta, että minun kaltaisillani hylkiöllä on ollut tällainen elämä, ei siis ketään. Sympatian sijaa olen saanut syyllistämistä ja suoranaista vittuilua, että olisinko mieluummin jäänyt syntymättä. Kuka jo elävä ihminen valitsee sen? No itsemurhaa hautovat, mutta kuka ei-itsemurhaa hautova joutuu vastaamaan tuollaiseen kysymykseen, kun kertoo miten häntä on lapsena kohdeltu? Ei kukaan, paitsi adoptoidut. 

[quote author="Vierailija" time="13.02.2015 klo 12:24"]

12: Sinut olisi pitänytkin abortoida mutta älä puhu muiden adoptoitujen puolesta.

[/quote]

Loistavaa, kiitos paljon. Kylläpä tuli nyt hyvä mieli ja on mukavaa olla olemassa, kun ihmiset arvostaa :(

t. ei-niin-hyvän lapsuuden kokenut adoptoitu

Adoptioon vauvan antaminen ei ole samanarvoinen vaihtoehto abortille, enkä ymmärrä, miksi näitä kahta rinnastetaan toisiinsa. Jos raskaanan oleva nainen harkitsee aborttia, syynä on yleensä se, että vauva ei ole toivottu ja elämäntilanne on todella huono lapsen saamiselle. Tuossa tilanteessa on täysin absurdia ehdottaa, että hei, mitäpä jos kuitenkin kantaisit sitä lasta 9kk, kävisit neuvolat ja jäisit pois töistä/opiskelusta, kertoisit kaikille läheisillesi ja asiaa kysyville, että joo, olet raskaana, mutta lasta et hanki, perustelisit kerta toisensa jälkeen ratkaisusi tutuille ja tuntemattomille, hankkisit äitiysvaatteita, kärsisit kivuista ja säryistä, synnyttäisit kivulla ja mahdollisesti pysyvillä vaurioilla lapsen, kärsisit jälkivuodosta ja maidon nousemisesta, kantaisit lasta sisälläsi ja sitten luopuisit siitä, ja palaisit noin vain takaisin omaan elämääsi??? Vai menisitkö raskauden havaittuasi lääkäriin, saisit lähetteen aborttiin, ottaisit pillerit, vuotaisit runsaasti verta, olisit pari viikkoa kipeä ja sitten jatkaisit elämääsi?